Kertaerä kuntasektorilla
Tammikuussa 2019 on käytettävissä Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin kuuluville työntekijöille paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Tuloksellisuuteen perustuvan paikallisen kertaerän maksamisesta on tehty erillinen työ- ja virkaehtosopimus.
Paikallinen kertaerä perustuu kunnan tai kuntayhtymän strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon.
Tuottavuustavoitteiden ja kertaerän piirissä on kunnan tai kuntayhtymän koko henkilöstö. Kertaerä maksetaan tammikuussa 2019 jokaiselle työntekijälle, jonka osalta kertaerän maksamisen edellytykset täyttyvät.
Kertaerä on suuruudeltaan 9,2 prosenttia työntekijän marraskuussa 2018 maksetusta varsinaisesta palkasta. Osa-aikaisen työntekijän tai viranhaltijan kohdalla käytetään osa-aikaprosenttina 18.11.2018 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia.
Kertaerän maksamisen perusteet:
A) Palvelussuhde voimassa 3.9.–18.11.2018
Työntekijälle tai viranhaltijalle, jonka palvelussuhde kuntaan tai kuntayhtymään on alkanut viimeistään maanantaina 3.9.2018 ja jatkunut vähintään sunnuntaihin 18.11.2018 saakka, maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä erillinen kertaerä. Kertaerää ei makseta, jos työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole kyseisenä ajanjaksona yhtään palkallista päivää. Palkallinen päivä on esimerkiksi vuosiloma, palkallinen virka- tai työvapaa, työntasausvapaa tai päivystysvapaa. Kertaerän maksamista varten palvelussuhteen ei tarvitse olla enää voimassa tammikuussa 2019.
B) Palvelussuhdekatkot ajanjakson sisällä
Kertaerän saamisen edellyttämän ajanjakson sisällä sallitaan enintään seitsemän kalenteripäivän yhtäjaksoinen katko palvelussuhteiden välillä. Työ- tai virkasuhteen katko voi toistua ajanjakson aikana.
Paikallinen järjestelyerä kuntasektorilla
Kuntasektorilla on KVTES:n mukaan jaettavana paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 lukien. Erä on tarkoitettu muun muassa kuntien ja kuntayhtymien paikallisten palkkausjärjestelmien kehittämiseen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukemiseen.
Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden. Kunnallisten työnantajien palveluksessa toimii esimerkiksi proviisoreja ja farmaseutteja johto- ja esimiesasemassa sekä palkkahinnoittelun ulkopuolisissa tehtävissä, joiden palkkauksen tarkistamiseen voidaan kohdentaa järjestelyerää.
Paikallisen järjestelyerän suuruus on 1,2 prosenttia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön palkkasummasta. Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan edellä mainitun sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta. Järjestelyerää käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.
Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantajan on otettava huomioon, että erä jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti virka- ja työehtosopimuksen liitteiden palkkasummat huomioiden eri palkkahinnoitteluliitteiden välillä. Palkkahinnoitteluliitteissä määritellään virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvien eri ammattiryhmien, nimikkeiden ja tehtävien mukaiset peruspalkat. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset työntekijät muodostavat tässä tarkastelussa oman ryhmänsä.
Kunnallisen työnantajan palveluksessa toimivien lääkealan ammattilaisten palkkaus määräytyy KVTES:n liitteen 4 mukaan. Liitteessä on palkkahinnoittelun ulkopuolisina tehtävinä mainittu muun muassa lääkehuollon johtotehtävät (esimerkiksi sairaala-apteekkari, proviisori).
Liitteen mukaan määräytyy myös lääkehuollon henkilöstön palkkaus.
Lääkehuollon henkilöstöön kuuluvat eräät johtamis- ja esimies- sekä näihin rinnastettavat tehtävät, kuten johtavan tai vastaavan farmaseutin, sairaala-apteekin vastaavan farmaseutin, sairaala-apteekin sivuapteekin hoitajan, keskuslääkevaraston hoitajan tai lääkekeskuksen hoitajana toimivan farmaseutin ja yksin toimivan farmaseutin tehtävät.
KVTES:n liitteeseen 4 sisältyvät myös vaativat ammattitehtävät. Vaativissa ammattitehtävissä työntekijältä edellytetään laillistetun farmaseutin pätevyyttä. Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi farmaseutti, osastofarmaseutti ja osatoiminnasta vastaava farmaseutti.
Paikallista järjestelyerää koskevissa neuvotteluissa olisi tärkeää, että esille nousisivat liitteen 4 piiriin kuuluvien lääkealan ammattilaisten palkkojen korotustarpeet.
Kunnassa, kaupungissa tai kuntayhtymässä työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajina toimivat pääluottamusmiehet tai luottamusmiehet neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Suomen Farmasialiiton jäseniä edustavat neuvotteluissa Julkisalan koulutettujen JUKO:n pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet.
Paikallisissa neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.
Työntekijän kannattaa olla yhteydessä työpaikalla mahdollisesti toimivaan JUKO:n luottamusmieheen, omaan esimieheen tai henkilöstöhallintoon, jos kokee, että palkkauksessa on epäkohtia, joita järjestelyerällä voitaisiin korjata tai palkkaus ei vastaa tehtävän vaativuutta tai yleistä palkkatasoa vastaavissa tehtävissä.
Apteekkikohtainen erä
Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan 1.1.2019 käytetään palkkojen korottamiseen 0,8 prosentin suuruinen apteekkikohtainen erä. Erän laskennan pohjana on mahdollisimman normaali kuukausi- ja tuntipalkkojen yhteismäärä. Lähtökohtana on 31.10.2018 työsuhteessa olevalle farmaseuttiselle henkilöstölle lokakuussa maksetut palkat. Erää laskettaessa apteekki sivuapteekkeineen on yksi kokonaisuus. Saadusta palkkasummasta lasketaan 0,8 prosenttia, joka muodostaa palkankorotuksina jaettavan euromäärän.
Apteekkikohtaisen erän tarkoituksena on palkita työntekijää henkilökohtaisen hyvän työsuorituksen perusteella ottaen huomioon ammattitaidon kehittyminen, pätevyys, työtaidot ja -teho, oma-aloitteisuus, itsensä kouluttaminen tai erityisosaaminen.
Apteekkari ja luottamusmies käyvät paikalliset neuvottelut erän jakoperusteista ja jaosta. Jos apteekissa ei ole luottamusmiestä, neuvottelut käy työntekijöiden edustajana yhdyshenkilö. Jollei apteekissa ole kumpaakaan, henkilöstö valitsee keskuudestaan edustajan neuvotteluihin.
Neuvotteluissa käydään läpi erän suuruus, laskentaperusteet ja jakoperusteet. Tämän lisäksi neuvotellaan siitä, kuinka monelle työntekijälle erää jaetaan ja minkä suuruisia jaettavat erät ovat. Neuvottelujen vaihtoehtoisista toteutustavoista löytyy tarkempaa tietoa Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksessa olevasta apteekkikohtaista erää koskevasta osasta. Suositus on, että erän saajina olisi noin puolet apteekin farmaseuttisesta henkilöstöstä. Jos henkilöstön määrä on vähäinen, voidaan tästä suosituksesta poiketa.
Apteekkikohtaisen erän jakoperusteet:
- Hyvä asiakaspalvelija
- Erityiset vastuu- ja osaamisalueet
- Ammattitaidon ja pätevyyden kehittyminen
- Erityistä ammattipätevyyttä omaavat henkilöt
- Työyhteisön tiimihengen (positiivisen ja kannustavan ilmapiirin) luoja
- Johtava tai vastaava proviisori
- Muu apteekin toimintastrategian mukainen peruste
Jakoperusteina voidaan käyttää yhtä tai useampaa perustetta.