Helsingin yliopisto on farmasian ympäristöosaamisen edelläkävijä. Siksi onkin luontevaa, että maailman ensimmäinen kestävän farmasian professuuri perustettiin juuri Suomeen ja Helsinkiin.
Professuuria haki jopa 55 kansainvälistä asiantuntijaa. Pitkäkestoisen ja monivaiheisen valintaprosessin jälkeen tehtävään valittiin suomalainen farmasian tohtori ja teollisuusfarmasian dosentti Mia Sivén.
– Hakuprosessi kesti lähes vuoden. Se oli opettavainen matka kaiken kaikkiaan, Sivén sanoo.
Sivénin mukaan hakijoiden runsas määrä kuvastaa sitä, että aihe on todella ajankohtainen ja että kestävä farmasia tieteenalana on uusi. Hän arvelee hakijoita kiinnostaneen mahdollisuus päästä vaikuttamaan tärkeässä asiassa ja päästä kouluttamaan uutta sukupolvea.
Sivén arvelee itse erottuneensa hakijoista muun muassa uuden, kokonaisvaltaisesti kestävää farmasiaa käsittelevän lähestymisensä vuoksi. Sivén katsoo, että lääkkeen kestävyys tulee huomioida elinkaaren jokaisessa vaiheessa lääkemolekyylin seulonnasta lääkeaineen ja lääkemuodon valmistamiseen, lääkkeen rationaaliseen käyttöön sekä mahdolliseen käyttämättä jäävään lääkkeeseen ja lääkejätteeseen asti.
Kuluttajan kannalta kestävässä farmasiassa on kyse, paitsi lääkkeen ympäristövaikutuksista, myös siitä, toteutetaanko rationaalista lääkehoitoa tai onko kaikkia lääkkeitä saatavilla ja lääkehoito saavutettavissa. Sivén nostaa esiin myös lääkehoidon kustannukset.
– Ekologisen kestävyyden näkökulmat ovat olennaisia, mutta itselleni on tärkeää laajentaa näkemystä koko kestävyyden kenttään. Ei siis tarkastella vain ympäristön kestävyyttä, vaan mukana ovat vahvasti myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, hän selventää.
Uuden toimensa myötä Sivén uskoo, että tiedekunnassa kestävän farmasian näkökulma tulee laajenemaan, kun hän pääsee tuomaan mukaan oman ydinalueensa eli lääkevalmisteeseen liittyvät kestävyysvaateet.
– Tutkimus- ja opetusprofiilini on kohdentunut moneen keskeiseen lääkkeen elinkaaren vaiheeseen. Tutkimusmenetelmällinen osaamiseni on monipuolista. Siksi uskon, että vahva taustani farmasian ydinasioissa tulee auttamaan tehtävässäni.
– Paljon on vielä tekemistä, hän sanoo innostuneena tulevista haasteista.
Tutkimusmeriitit, opetusansiot ja yhteiskunnallinen vuorovaikuttaminen painottuivat uuden professorin valinnassa. Sivénillä on pitkä kokemus niin akateemisesta tutkimuksesta kuin opetustehtävistäkin.
Sivén väitteli farmasian tohtoriksi biofarmasiasta 2003. Väitöstutkimuksessaan hän tutki katkarapujen kuorten kitiinistä saatavaa kitosaania uutena apuaineena vatsan limakalvoon tarttuvien lääkevalmisteiden kehittämiseksi. Tavoite tutkimuksella oli parantaa lääkeaineen imeytymistä elimistöön, jolloin voidaan pienentää lääkeaineen annosta. Se puolestaan vähentää ympäristöön ja jätevesiin kulkeutuvan lääkeaineen määrää.
– Tällä hetkellä suurin osa lääkeaineiden ympäristökuormasta aiheutuu siitä, että hoidossa käytetty lääkeaine joutuu ympäristöön. Näin tapahtuu sekä imeytymättömälle että myös elimistöstä vaikutuksen jälkeen erittyneelle lääkeaineelle, Sivén kertoo.
– Apuaine, jota tutkin, oli lisäksi luonnon alkuperää oleva polymeeri ja saatu elintarviketeollisuuden sivutuotteena. Tämä on kestävän farmasian työtä parhaimmillaan, joskaan vielä silloin ei osattua puhua kestävän farmasian tieteenalasta, Sivén sanoo.
Tohtoriksi väiteltyään Sivén valittiin tiedekunnassa biofarmasian tehtäviin. Hän kiinnostui myös uudesta tutkimusalueesta, teollisuusfarmasiasta, ja aloitti teollisuusfarmasian yliopistolehtorina vuonna 2007.
– Uusien lääkemuotojen kehittäminen erilaisiin tarpeisiin on kiinnostanut minua aina. Uuden toimen myötä pääsin laajentamaan osaamistani ja verkostojani lääketeollisuuden toimintaan sekä siihen liittyvään sääntely-ympäristöön. Lisäksi avautui tärkeä mahdollisuus lääketeollisuuden tutkijavaihtoon ulkomaille, hän kertoo.
– Ohjaan yhä esimerkiksi monia maisteritutkielmia lääketeollisuuden verkostoissa. Näissä on vahva kestävän farmasian näkökulma.
Vuodesta 2021 alkaen Sivén on toiminut myös tiedekunnan varadekaanina vastuualueenaan opetus ja opetuksen digitalisaatio. Sen parissa Sivén on päässyt muun muassa johtamaan koulutusohjelmia.
Akateemisen maailman lisäksi Sivénillä on proviisorina pitkä kokemus apteekkialalta. Vuonna 2011 hänet palkittiinkin keskuskauppakamarin pronssisella ansiomerkillä 15 vuoden palveluksesta apteekissa.
Suomen yliopistoissa ollaan monissa farmasian alan asioissa kärjessä Euroopan laajuisesti. Sivén kertoo, että esimerkiksi farmasian tiedekunnan kestävän farmasian tutkimuksessa tehdään huipputasoista lääkkeiden ympäristövaikutusten arviointia kehittäen uusia in vitro -menetelmiä.
– Korkeatasoista työtä tehdään myös uusien lääkemolekyylien kehittämiseksi ympäristövaikutukset huomioiden, hän lisää.
Helsingin yliopistossa pyritään ratkaisemaan esimerkiksi ongelma, jossa elimistöön voimakkaasti vaikuttavat lääkeaineet voivat ympäristöön joutuessaan olla pysyviä, kertyviä ja jopa myrkyllisiä.
– Lääkeaineiden vaikutukset eliökuntaan ,kuten biokertyvyys tai toksisuus, on tärkeä tunnistaa, kun kehitetään uusia lääkeainemolekyylejä. Riskinarviointiin tarvittavien menetelmien sekä tutkimuksessa käytettävien työkalujen kehittämisessä olemme ehdottomasti kärjessä, Sivén sanoo.
Suomessa ollaan myös molekyylisuunnittelussa edelläkävijöitä. Siitä esimerkkinä on tietokoneavusteinen lääkeainesuunnittelu ympäristöystävällisten molekyylien kehittämiseksi. Lääkeaineeseen kohdentunut tarkastelu laajenee nyt Sivénin tutkimuksen myötä lääkevalmisteen ja -valmistusprosessien kestävyyteen.