Maahamme on valmisteltu 18 maakuntaa, jotka järjestävät tulevaisuudessa muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut. Eduskunnalla riittää vielä runsaasti työsarkaa uusien ja muutettavien lakien käsittelyssä ja päätöksenteossa. Uusien maakuntien kaavaillaan käynnistävän toimintansa vuoden 2021 alusta.
Perustettaviin maakuntiin on arvioitu siirtyvän noin 230 000 työntekijää kuntien, kuntayhtymien ja valtion palveluksesta. Maakunnat ovat toteutuessaan merkittäviä alueellisia työnantajia. Uudenmaan maakunnassa on arvioitu yksistään työskentelevän noin 57 000 työntekijää. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakin olisi jatkossa alueensa suurin työnantaja 19 000 työntekijällä.
Osaava henkilöstö sote-palvelujen selkäranka
Uudistus haastaa tulevina vuosina eri alojen ammattilaiset muutostöihin. Esimerkiksi henkilöstöasioiden valmistelu on jaettu kolmeen osa-alueeseen: maakunnan aloittamiseen ja henkilöstön siirtymiseen liittyviin tehtäviin, maakuntakonsernin henkilöstöhallinnon toimintamallin rakentamiseen sekä maakunnan liikelaitosten ja mahdollisten yhtiöiden henkilöstöhallinnon toiminnan käynnistämiseen.
Muutoksien valmistelussa on syytä kiinnittää huomiota henkilöstöön, koska mitäpä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen olisi ilman osaavaa henkilöstöä. Valmistelu on nyt saanut lisäaikaa. Toivottavasti tämä lisäaika koituu henkilöstön ja heidän asemaansa liittyvän muutoksenhallinnan hyväksi.
Muutokset sujuvat aina paremmin, kun ne valmistellaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Luottamusmiesjärjestelmän ja ammattiliittojen tehtävänä on vaikuttaa ja osallistua muutosten valmisteluun siten, että jäsenten asemasta ja työsuhteita koskevasta edunvalvonnasta huolehditaan mahdollisimman hyvin. Tärkeää on myös tukea ja auttaa jäsenistöä arjen työsuhdeasioiden hoidossa muutosten yhteydessä.
Työehtosopimukset neuvotellaan uusiksi
Sote- ja maakuntauudistus muuttaa toteutuessaan nykyistä kunnallista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää perustavalla tavalla. Maakuntien tai niiden yritysten henkilöstöön sovellettavia virka- ja työehtosopimuksia ei ole vielä olemassa. KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt neuvottelevat tulevien sopimusten soveltamisaloista, sopimuskohtaisista sopimusosapuolista ja myöhemmin myös tarkemmista sisällöistä.
Työehtosopimusten neuvotteluosapuolet ovat KT Kuntatyönantajien ja paikallisten työnantajien lisäksi henkilöstöä edustavat Kunta-alan Unioni, Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO.
Uusien työehtosopimusten valmistelu on tärkeää, koska niissä säännellään käytännössä työsuhteiden ehdot. Työehtosopimukset sisältävät muun muassa palkkausta, työaikoja, työaikakorvauksia ja -lisiä, vuosilomia sekä muita poissaoloja koskevat määräykset. Työehtosopimusjärjestelmä toimii myös työelämän ristiriitojen käsittely- ja ratkaisukeinona luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmien avulla.
Työehtosopimusten neuvotteluosapuolilla on keskeinen rooli toimivien järjestelmien luomisessa. Muutos on hyvä nähdä aina myös mahdollisuutena. Toivottavaa on, että uusien työehtosopimusten sisältöä kehitetään myös työelämän muutostarpeiden perusteella, eikä tyydytä vain kopioimaan olemassa olevien järjestelmien sisältöä.
Vanhat työsopimukset säilyvät ennallaan
Yhteistyötä työnantajien, henkilöstön ja luottamusmiesjärjestelmän kanssa tarvitaan muun muassa henkilöstösiirtojen toteuttamisessa, jos yli 300 työnantajana toimivaa julkisyhteisöä luovuttaa henkilöstöä 18 maakunnalle tai maakuntakonsernille. Maakuntauudistus voi tuoda mukanaan sadoittain liikkeenluovutuksia, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille.
Nykyisessä lainsäädännössä liikkeenluovutuksesta on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa ja työsopimuslaissa sekä valtion virkamieslaissa. Työsopimuslain mukaan työnantajan liikkeenluovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisesti harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Maakuntauudistusta koskeva liikkeenluovutussäännös tulee sisältymään maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaan lainsäädäntöön.
Nykyisin voimassa olevan lainsäädännön nojalla henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksessa uuden työantajan palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä työsuhteen ehtojen säilyessä ennallaan. Työntekijän työsopimuksen mukaiset työsuhteen ehdot, kuten palkka, työaika ja vuosiloma, säilyvät ennallaan työnantajavaihdoksesta huolimatta. Uusia työsopimuksia ei tarvitse tehdä, vaan voimassa olevat sopimukset sitovat osapuolia normaalisti.
Luovutuksen saajaa sitoo aikaisempaa työnantajaa sitonut työehtosopimus sen voimassaolon päättymiseen asti. Tämän jälkeen noudatetaan uusia maakuntaa ja mahdollisia yrityksiä koskevia työehtosopimuksia, ellei ole erikseen muuta sovittu.
Luontoisedut työnantajakohtaisia
Liikkeenluovutuksessa siirtyvän henkilöstön oikeus luovuttajan mahdollisesti tarjoamiin luontoisetuihin päättyy työnantajan vaihtuessa, ellei näistä eduista ole sovittu työsopimuksissa. Yleisimpiä luontoisetuja ovat työterveyshuollon lääkäripalvelut, ravintoetu (esimerkiksi lounassetelit), liikuntasetelit, matkapuhelinetu ja työsuhdematkalippu.
Luontoisetu on työnantajan yksipuolisesti tarjoama ja kustantama hyödyke, jonka saaminen lakkaa pääsääntöisesti viimeistään työsuhteen päättyessä. Uusi työnantaja luovutuksen saajana päättää henkilöstöönsä sovellettavista henkilöstöeduista, joita ei ole kirjattu työsopimuksiin.
Työntekijää koskee normaali irtisanomismenettely
Muutokseen liittyvä epävarmuus voi saada työntekijän miettimään, miten oman työsuhteen käy henkilöstösiirtojen yhteydessä. Työnantajalla ei ole kuitenkaan oikeutta irtisanoa henkilöstöä liikkeenluovutuksen perusteella. Irtisanominen on mahdollista ainoastaan asiallisin ja painavin perustein normaalia irtisanomismenettelyä noudattaen, kuten muutoinkin työsuhteen päättämistilanteissa.
Työntekijällä ei ole myöskään halutessaan oikeutta jäädä entisen työnantajansa palvelukseen. Työntekijä voi kuitenkin irtisanoa joko toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen työsopimuksensa päättymään liikkeenluovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Jos työntekijälle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa työsopimuksensa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa saatuaan tiedon luovutuksesta.
Kunta-alan ja valtion henkilöstön eläkeasioista on huolehtinut Kuntien eläkelaitos Keva. Se on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, joka hoitaa noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalvelut. Jos maakuntien palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläketurva ja eläkepalvelut hoidetaan jatkossakin Kevassa, henkilöstön eläketurvassa ei tapahdu liikkeen luovutuksen vuoksi muutoksia.
Liitto tukena muutostilanteessa
Maakunnilla uusina työnantajina on henkilöstösiirtojen jälkeen vuosien työ edessä muun muassa henkilöstöpolitiikan, uuden toimintakulttuurin ja -mallien, henkilöstökäytäntöjen ja siirtyneen henkilöstön työsuhteen ehtojen yhdenmukaistamisessa esimerkiksi palkkaharmonisoinnin osalta.
Farmasialiitossa haluamme mahdollisimman hyvin tukea, auttaa ja ajaa maakuntien palvelukseen siirtyvien jäsentemme etua tulevissa muutoksissa. f