Miksi liittoon kuulutaan? Vastaus on joukkovoima

Tuoreen jäsenkyselyn perusteella joukkovoima on Farmasialiiton jäsenille tärkein syy kuulua liittoon. Peräti 61 prosenttia vastaajista pitää sitä keskeisenä syynä jäsenyydelleen. Seuraavaksi tärkeimmäksi syyksi nousi ”farmasian ammattilaisten oma liitto” – jäsenet kokevat, että oma liitto tuntee alan erityiskysymykset ja ajaa alan työntekijöiden etuja.
Tulos on kiinnostava aikana, jolloin ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuudesta käydään keskustelua ja jäsenyyden ajatellaan usein rakentuvan yksilöllisten etujen ympärille. Farmasialiiton jäsenet näyttävät ajattelevan toisin. Henkilökohtaiset hyödyt ovat tärkeitä, mutta niiden perustana nähdään yhteinen neuvotteluvoima ja mahdollisuus sen kautta vaikuttaa työelämän pelisääntöihin.
Työelämää vuosikymmeniä tutkinut Tampereen yliopiston sosiologian emeritusprofessori Harri Melin tunnistaa tuloksesta ay-liikkeen alkuperäisen ajatuksen. Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärven mukaan juuri joukkovoima mahdollistaa ne liiton saavutukset, joita jäsenet työssään arvostavat: palkoista ja työehdoista aina työpaikkojen arkiseen edunvalvontaan saakka.
Joukkovoima käsitteenä viehättää työelämän tutkijaa. Sosiologian emeritusprofessori Harri Melinin mielestä joukkovoima on edelleen keskeisessä roolissa ammattiyhdistysliikkeestä puhuttaessa. Hän määrittelee joukkovoiman työntekijöiden kollektiiviseksi valtaresurssiksi, joka perustuu laajaan järjestäytymiseen ja uskottavaan kykyyn käyttää sitä tarvittaessa.
– Joukkovoiman ydin on se, että meitä on paljon. Ja olemme niin kattavasti järjestäytyneet, että jos me jotain sanomme, se myös pitää, Melin määrittelee.

Kaikki jäsenet ovat osa joukkovoimaa

Vaikka lakko on perinteisesti nähty joukkovoiman näkyvimpänä ilmentymänä, joukkovoimalla on muutakin merkitystä. Olennaista on tieto siitä, että työntekijät pystyvät toimimaan yhdessä, mikä antaa heidän vaatimuksilleen painoarvoa.
– Joukkovoiman osoittaminen ei vaadi, että kaikki nousevat barrikadeille, mutta se vaatii sitä, että kukaan ei lähde rikkomaan yhteistä linjaa, Melin sanoo.
Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi on samaa mieltä: kaikki liiton jäsenet ovat tärkeä osa joukkovoimaa.
– Kaikki eivät ole aktiivisia, eikä kaikkien tarvitsekaan olla. Jos on jäsen ja maksaa jäsenmaksua, osallistuu jo sillä tavalla. Teemme kaiken työn jäsenmaksutuotoilla, joten kaikki jäsenet ovat meille äärettömän tärkeitä, Pirttijärvi korostaa.
Kyselyn mukaan joka viides vastaaja sanoo ”tavan vuoksi” pohtiessaan keskeisimpiä liittoon kuulumisen syitä. Puheenjohtaja ei pidä sitäkään ongelmana, päinvastoin.
– Minun mielestäni se on vahvuus. Jos liittoon kuuluminen on tapa, se on hyvä asia. Uskon, että nämäkin henkilöt ymmärtävät liiton hyödyllisyyden. Voi olla, ettei heillä ole ollut työelämässä vastoinkäymisiä eikä tarvetta liiton tuelle ongelmatilanteissa, jolloin sen merkitys konkretisoituisi enemmän, Pirttijärvi pohtii.
Hän toteaa, että kuului itsekin liittoon tavan vuoksi ennen kuin alkoi aktiiviksi.

Työehdot ja palkat tärkein tehtävä

Entä jos ammattiliittoa ei olisi: mikä jäisi saavuttamatta? Maija Pirttijärven vastaus tulee nopeasti ja empimättä: Työehtosopimus.
Työehtosopimuksessa sovitaan palkan lisäksi esimerkiksi työajoista, ylitöistä ja lisätöistä, vuosilomista ja työsuhteen ehdoista.
– Jos liittoa ei ole, kukaan ei neuvottele työehtosopimusta yksittäisen jäsenen puolesta. Silloin jokainen neuvottelee yksin. Se on mielestäni koko asian ydin. Suuri osa jäsenistämme kuuluu apteekkien Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen piiriin, jonka neuvottelemme itse. JUKOn ja YTN:n neuvotteluissa olemme mukana taustaryhmissä tuomassa farmasian ammattilaisten näkökulmaa esiin.
Pirttijärvi pitää työehtojen ja palkkojen puolustamista edelleen Farmasialiiton tärkeimpänä tehtävänä.
Sama asia nousi esiin useissa jäsenkyselyn avoimissa vastauksissa, esimerkiksi näin sanoitettuna: ”Farmasialiiton ehdottomasti tärkein tehtävä on mielestäni neuvotella parempia palkkoja työntekijöille.”
Emeritusprofessori Melinin mielestä juuri tässä ollaan ay-liikkeen ytimessä. Sen perustehtävä ei ole muuttunut 150 vuoden aikana: kyse on yhä palkoista ja työehdoista.
– Työelämässä on yksi todellinen nollasummapeli: se, miten syntynyt tulos jaetaan työnantajien ja työntekijöiden välillä. Jos ay-liike on heikko, työntekijöiden osuus pienenee. Tästä näkökulmasta ay-liikkeen merkitys ei ole kadonnut, Melin korostaa.

Työelämän rakenteet ovat murroksessa

Jos ay-liikkeen merkitys onkin säilynyt entisellään, työelämä ei ole. Harri Melinin mukaan työelämän rakenteet ovat murroksessa. Asiantuntijatyö on lisääntynyt ja työn autonomia kasvanut. Työpaikat ovat usein myös pienempiä ja hajautuneempia kuin ennen, eivätkä työntekijät enää kohtaa toisiaan työpaikoilla samalla tavalla kuin aikaisemmin. Silloin myöskään ay-liikkeen perinteinen toimintatapa ei toimi entiseen malliin. Yksilöllinen pärjääminen korostuu.
– 1960-luvulle saakka ammattiyhdistysliike oli vahva sosiaalinen liike, joka eli ja hengitti jäsentensä kautta. Toiminnan painopiste oli työpaikoilla. Sen jälkeen yhteisöllisyys on heikentynyt, Melin toteaa.
Hänen mielestään ay-liikkeen tulisi ottaa vahvempi rooli arjen työelämän parantamisessa.
– Liitot joutuvat palaamaan juurilleen ja keskittymään työpaikkatason edunvalvontaan. Ajankohtaisimmat asiat tapahtuvat siellä, Melin sanoo.
Tästä Maija Pirttijärvi ottaa koppia ja toivoo jäsenistöltä aktiivisuutta.
– Toivoisin, että kaikilla työpaikoilla, joilla ei vielä ole luottamushenkilöä, herättäisiin siihen ajatukseen, että vaikka asiat voivat olla nyt hyvin, tilanne voi muuttua milloin tahansa. Luottamushenkilö on silloin se henkilö, joka neuvottelee työntekijöiden ja työnantajan välillä Farmasialiiton tuella. Se on mielestäni tärkein tapa, jolla ay-liike näkyy työpaikoilla ja miten Farmasialiitto käytännössä toimii.
Pirttijärvi näkee tulevien vuosien uhkana tilanteen, jossa saavutettuja etuja joudutaan puolustamaan entistä tiukemmin. Hän nostaa esiin esitykset sunnuntaikorvausten poistamisesta ja työaikojen pidentämisestä ilman palkankorotuksia.
– Tuntuu, että työntekijäpuolelta halutaan ottaa kaikki irti. Kun näistä asioista keskustellaan, olemme neuvotteluissa sitä vahvempia, mitä isompi järjestäytymisaste meillä on. Jos meillä ei ole jäseniä, meillä ei ole neuvotteluvoimaa.
Puheenjohtaja muistuttaa, että ala kehittyy koko ajan ja liitto on se elin, joka voi viedä farmasian ammattilaisten näkökulmaa pöytiin, joissa muutoksista päätetään.
– Apteekkien tehtäviin liittyvää lainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa ja hyvinvointialueilla pohditaan eri ammattiryhmien työnjakoa säästöpaineiden alla. On tärkeää, että olemme siellä tuomassa esiin nimenomaan farmasian ammattilaisten näkemystä.
Kun työelämä muuttuu nopeasti, myös työelämäpalveluiden merkitys korostuu.
– Farmasialiitto tarjoaa työsuhdeneuvontaa ja urapalveluita, joiden molempien käyttö on lisääntynyt koko ajan. Urapalvelut ovat tuki silloin, kun oma työelämä mietityttää, suunta on epäselvä, työuraa haluaa kehittää tai joutuu työttömäksi. Myös erilaiset koulutukset tukevat työelämän kehittämistä.

Joukkovoimaa päätösten takana

Joukkovoiman konkreettisista vaikutuksista Farmasialiitolla on tuoreita näyttöjä.
Maija Pirttijärvi kertoo esimerkin hyvinvointialueiden tasopalkkajärjestelmän neuvotteluista.
– Kun palkkausjärjestelmää uudistettiin ja tasopalkkaneuvotteluja käytiin, laadimme JUKOn luottamusedustajille ohjeita neuvottelujen tueksi. Tätä varten tarvitsimme tietoa jäseniltä, joten teimme kyselyn hyvinvointialueiden jäsenille. Jäsenten vastaukset välitettiin luottamusedustajille neuvottelujen tueksi. Se on mielestäni hyvä esimerkki siitä, että jäsenkyselyillä on oikeasti merkitystä.
Tasopalkkajärjestelmä tulee käyttöön viimeistään ensi vuoden alussa. Palkka perustuu tehtävän edellyttämään osaamisen ja vastuun tasoon, eikä kenenkään palkka uudistuksen vuoksi alene.
Toisena esimerkkinä Pirttijärvi mainitsee rokotusoikeuden.
– Meillä ei ollut valmista käsitystä siitä, halusivatko jäsenet rokottaa. Teimme kyselyn koko jäsenistölle, ja muodostimme kantamme sen perusteella.
Toukokuun 2024 alusta farmaseutit ja proviisorit saivat oikeuden antaa rokotuksia tietyin ehdoin.
Päätösten takana on joukkovoimaa.