Miljoonarahoitus immuunipuolustuksen tutkimustyöhön

Suomen laadukas lääketutkimustyö on saanut rahoituksen turvin mahdollisuuden nousta esiin kansainvälisillä markkinoilla. Immuunipuolustusjärjestelmän tutkiminen on tärkeää, sillä valtaosa tuntemistamme sairauksista liittyy jotenkin sen toimintaan.

Suomen Akatemian lippulaivaohjelma täydentyi viime marraskuussa neljällä uudella osaamiskeskittymällä. Järjestyksessään kolmannessa lippulaivahaussa painotettiin erityisesti tutkimusryhmien yhteistyötä yrityssektorin kanssa sekä tutkimuksen korkeaa laatua, vaikuttavuutta ja uudistumiskykyä.

Immuunijärjestelmän innovaatiokeskus lääketieteen ja talouskasvun moottorina -hanke (InFLAMES) on saanut ohjelmasta 5,6 miljoonan euron rahoituksen vuosille 2020–2023. Hankkeen on tarkoitus jatkua vuoden 2024 loppuun 10,6 miljoonan euron kokonaisrahoituksella.

Voitokas lääketieteen alan hanke tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja varsinaiseen lääkekehitykseen yhdessä kotimaisten biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Samalla se edistää diagnostiikkaa, jotta tulevaisuudessa kullekin potilaalle voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot.

Hanketta johtaa Turun yliopiston professori, akateemikko Sirpa Jalkanen. Jalkasen mukaan Turun seudulla on jo kansainvälisesti erittäin kilpailukykyinen tutkimusekosysteemi. Yksi painava syy lippulaivarahoituksen saannille oli Turun yliopiston vahvuus lääkekehityksen saralla.

– Olemme hyvin pitkään tehneet ihmisen immuunipuolustukseen liittyvää tutkimusta Turun seudulla. Jos ajattelee, mitä lääkealan keksintöjä on viimeisten vuosikymmenten aikana tehty Suomessa, niin suurin osa on keksitty juuri Turussa, toteaa Jalkanen, joka on palkittu immunologian tutkija ja lääkealan yritysyhteistyön asiantuntija.

Jalkasen mukaan Suomessa vuodesta 1983 asti kehitetystä 21:stä markkinoille päätyneestä lääkevalmisteesta 20 on kehitetty Turun seudulla. Hän näkee, että näyttöä alueen lääketieteen alan osaamisen vahvuudesta on kertynyt myös useiden alan paikallisten spinoff-yritysten syntymisen kautta. Esimerkkeinä hän mainitsee muun muassa vuonna 2007 tanskalaisomistukseen siirtyneen Innotrac Diagnosticsin (nyk. Radiometer) sekä yhdysvaltalaisen yhtiön omistukseen vuonna 2016 siirtyneen lääkekehitysyhtiön Biotie Therapiesin.

Kokemusta ja menestystä myös kansainvälisesti

InFLAMES-lippulaivahankkeessa toimii yhteensä yli 300 suomalaista ja ulkomailta Suomeen osaamisensa tuonutta tutkijaa. Turun yliopiston osuus rahoituksesta on 4,7 miljoonaa euroa ja Åbo Akademin 950 000 euroa.

Jalkanen arvioi, että lippulaiva tulee edistämään uusien avauksien kautta yliopistojen ja liike-elämän yhteistyötä, luo uutta yrittäjyyttä ja parantaa laboratorioissa tehtyjen keksintöjen kaupallista jalostamista.

– Suunniteltu kansallinen Lääkekehityskeskus tulee olemaan InFLAMES-lippulaivan tärkeä kumppani.

InFLAMESin tutkijat tekevät töitä pääosin Suomessa, mutta mukana hankkeessa on lisäksi valtavat kansainväliset verkostot biotekniikan, farmasian ja lääketieteen alan osaajia. Yhteistyökumppanit tulevat Jalkasen mukaan niin kansainvälisistä huippuyliopistoista ja lääketeollisuusjäteistä kuin pienemmistä, eri maissa toimivista bioteknologiayhtiöistä.

– Ei nykypäivänä voi ajatella, että Suomessa tehtäisiin tämän tason tutkimusta pelkästään kotikutoisesti. Meilläkin on hyvin paljon ulkomailta Suomeen tulleita asiantuntijoita hankkeessa mukana. Samoin mukana on monia Post Doctoral- ja väitöskirjavaiheessa olevia tutkijoita, Jalkanen korostaa.

Osassa InFLAMES-hankkeen tutkimuksista on jo nähtävissä alustavia lupaavia tuloksia. Esimerkiksi tietyistä kliinisessä tutkimusvaiheessa olevista lääke- ja diagnostiikka-aihioista on saatu alustavia myönteisiä tuloksia. Näin ollen on hyvin todennäköistä, että myös taloudellisesti merkittävää tulosta saadaan syntymään hankkeen kuluessa.

Esimerkiksi akuutin keuhkovaurion hoitoon kehitetty Traumakine-lääkehoito on parhaillaan faasi kolmen tutkimusvaiheessa. Traumakine-hoito voi vahvistaa kehon omaa puolustuskeinoa torjumalla viruksia ja estämällä niiden monistumista, kun lääke kulkeutuu keuhkojen verisuonistoon ja tarjoaa siellä lisäsuojaa vakavia keuhkokomplikaatioita vastaan.

Jalkasen mukaan suomalainen kliinisen vaiheen biolääkeyritys Faron Pharmaceuticals osallistuu suonensisäisesti annosteltavan ja beeta-1a-interferonia sisältävän Traumakine-lääkehoitonsa kanssa myös kansainvälisiin potentiaalisia COVID-19-hoitoja selvittäviin lääketutkimuksiin.

Immuunipuolustus avain terveyteen

Professori Sirpa Jalkanen. Kuva: Hanna Oksanen

Immuunipuolustusjärjestelmän tutkiminen on tärkeää, sillä valtaosa kaikista nyt tuntemistamme sairauksista liittyy tavalla tai toisella ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän toimintaan.

– Elimistön immuunipuolustus on tärkeä tekijä lähes minkä tahansa taudin syntymisen kannalta – esimerkiksi Alzheimerin taudin, diabeteksen ja jopa lihavuuden. Myös syövän on todettu saavan alkunsa puolustusmekanismin heikkenemisestä, Jalkanen korostaa.

Rahoituksen saaminen on kovan työn takana, mutta sen eteen pitää Jalkasen mielestä tehdä töitä nykyistä lujemmin.

– Rahasta on kova kilpailu. Paljon on tekemistä tutkijoilla siinä, että saamme EU-rahoista vähintään ”oman osuutemme” tutkimusrahoituksena takaisin – eli ainakin sen verran kuin Suomi valtiona maksaa EU:lle tutkimuksen tukemiseen rahaa, Jalkanen toteaa.

Jalkasen mielestä suomalaistutkijoiden tulisikin petrata rahoituksen haussa.

– Meidän pitäisi pärjätä EU:ssa paremmin, ja on ihan selvää, että meillä on opittavaa rahoituksen haussa myös muualta Suomen ulkopuolelta.

InFLAMES rahoituksen avulla tutkijayhteisö saa kuitenkin kaipaamaansa rahoitusta, jolla viedä suomalaista immunologian alan osaamista myös kansainvälisille markkinoille.

– Jos ajatellaan uutta InFLAMES-rahoitusta kuvainnollisesti, niin meillä on koneen osaset olemassa ja jo jonkinlainen konekin. Uudella rahalla saamme aikaan hienon koneen, joka tuottaa tehokkaasti tuloksia, jos vain osaamme rakentaa koneen oikein. Olen varma, että onnistumme siinä. Meillä on äärettömän paljon osaamista ja ulkomaillakin kouluttautuneita tutkijoita, kuten minä itsekin olen.

Vaikka Suomi on väkiluvultaan varsin pieni maa, Jalkanen uskoo Suomen mahdollisuuksiin ottaa nykyistä isompi osa tästä globaalista markkinasta.

– Lääketeollisuus on yksi maailman suurimmista teollisuuden aloista. Pelkästään viime vuonna myytiin 1 250 miljardin euron edestä lääkkeitä. Kymmenen eniten myydyn lääkkeen joukossa oli kahdeksan sellaista, jotka jotenkin säätelevät elimistön immuunipuolustusta.

Jalkanen muistuttaa, että esimerkiksi suomalaisyhtiö Orionin lääkemyynti ylsi viime vuonna noin miljardiin euroon.

– Tämä antaa ymmärtää, kuinka paljon olemme tavallaan kokoamme pienempi kansainvälisillä markkinoilla. Lääketieteen alan tutkimus Suomessa on hyvin korkeatasoista, mutta me emme ole pystyneet tähän asti hyödyntämään tätä osaamistamme siinä mittakaavassa kuin olisi ollut mahdollista, Jalkanen pahoittelee.

– Uskon, että InFLAMES -lippulaiva omalta osaltaan pystyy parantamaan tilannetta, mutta pidempiaikaista ja laajempaa rahoitusta tullaan tarvitsemaan suuriin saavutuksiin. Alan tutkimus on kallista ja pitkäjänteistä. Kärsivällisyys on siis valttia, eikä onnikaan ole huono seuralainen – sen verran monimutkaisten asioiden äärellä ollaan, sanoo Jalkanen.

Koetko kuntavaalit tärkeäksi mahdollisuudeksi vaikuttaa farmasian alaan?