Nyt se on totta. Ensimmäiset farmasian ammattilaiset ovat jo antaneet ensimmäiset rokotteet asiakkaille. Kädet täristen ja kylmänhiki otsalla, vai kuinka?
– En ollut vielä koulutukseen lähtiessänikään varma, uskallanko oikeasti rokottaa. Olen pelännyt itsekin asiakkaana piikkejä enkä ole halunnut katsoa, kun minua pistetään, Pia Määttä kertoo.
Kun Määtän työnantaja kysyi halukkuutta lähteä rokotuskoulutukseen, Määttä epäröi, mutta päätti osallistua. Koulutuksen aikana kaikki pelot kaikkosivat.
– Prosessi käytiin niin hyvin läpi, että minua ei jännittänyt oikeastaan ollenkaan, kun tuli aika pistää ensimmäinen rokote, hän sanoo.
Pia Määttä on tyytyväinen siihen, miten hänet on perehdytetty esimerkiksi anafylaktisten reaktioiden varalta.
– Niitä saa noin yksi miljoonasta, mutta jos sellainen sattuu omalle kohdalle, tiedän, mitä pitää tehdä, Määttä sanoo.
Rokotusoikeus jakaa alan ammattilaisten mielipiteitä vahvasti. Jotkut ovat hyvinkin innoissaan uudesta aluevaltauksesta, toiset epäröivät Pia Määtän tavoin ja jotkut eivät missään tapauksessa halua ryhtyä rokottajiksi.
Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi muistuttaakin, että rokottamisen pitää perustua vapaaehtoisuuteen.
– Etenkin nuoremmat sukupolvet ovat ottaneet tämän hienona mahdollisuutena laajentaa omaa osaamista ja työnkuvaa. Ketään ei kuitenkaan pidä vaatia osallistumaan rokottamiseen. Ja jos työnantaja haluaa laajentaa palvelutarjontaansa, hänen tulee vastata myös koulutuksesta, Pirttijärvi huomauttaa.
Oulunsalon apteekissa rokotuskoulutukseen osallistui farmaseutti Pia Määtän lisäksi apteekkari ja lähihoitaja. He antavat rokotuksia vuorotellen sen mukaan, miten ne sopivat kunkin muuhun työtilanteeseen. Toistaiseksi rokotuksia on ollut sen verran vähän, ettei rokotusten ja muun työn yhteensovittamisessa ole ollut haasteita.
– Mutta kaikki me tietenkin haluamme saada rokotettavia säännöllisesti, Määttä sanoo.
Moni on halukas maksamaan rokotteen, koska meillä ajan saa nopeasti eikä tarvitse jonottaa.
Apteekki ei voi toimia suoraan rokotepalvelun tarjoajana, vaan siihen tarvitaan erillinen yhtiö tai toimija. Rokottamisesta vastaa aina nimetty vastuulääkäri.
Oulunsalon apteekki tekee yhteistyötä Rokotepisteen kanssa. Rokotepiste on tällä hetkellä yhdeksän apteekin yhteistyökumppani rokotepalveluissa.
– Meillä on täällä ennestään erillinen tila terveyspalveluille, jossa myös rokotukset hoidetaan ja kirjataan Kanta-palveluihin, Määttä sanoo.
Oulunsalossa on annettu tähän mennessä lähinnä jäykkäkouristus-, pneumokokki-, vyöruusu- ja punkkirokotteita. Asiakas maksaa rokotuksen itse.
– Moni on halukas maksamaan rokotteen, koska meillä ajan saa nopeasti eikä tarvitse jonottaa, Määttä sanoo.
Hän olisi valmis osallistumaan myös syksyn joukkorokotuksiin, jos löytyisi toimiva yhteistyömalli, jolla avoapteekin työntekijät voisivat osallistua hyvinvointialueen vastuulla oleviin rokotuksiin. Toistaiseksi sellaista ei ole tiedossa.
Käytännön harjoittelussa farmasian ammattilaiset noudattivat samaa koulutusohjelmaa kuin hoitajaharjoittelijat.
Joukkorokotuksiin farmasian ammattilaiset osallistuvat tänä syksynä Helsingissä. HUS Apteekin ja Helsingin terveysasemien yhteistyöpilotti on käynnistynyt kesän aikana koulutuksilla.
– Farmaseuttiresurssia hyödynnetään terveysasemilla pääasiassa koronarokotteiden käyttökuntoon saattamisessa, mutta kaikki rokotusluvalliset farmaseutit pääsevät varmasti myös rokottamaan joukkorokotuksissa. Käytännön yksityiskohdat terveysasema sopii farmaseuttinsa kanssa. Silloin kun farmaseutti on joukkorokotuksissa joko rokottamassa tai käyttökuntoon saattamassa, muut työtehtävät terveysasemalla ajetaan minimiin, proviisori Sannamari Hinkkanen sanoo.
Helsingin terveysasemilla työskentelee yhteensä 11 farmasian ammattilaista, joista suurin osa halusi lähteä mukaan vapaaehtoiseen kokeiluun. HUS Apteekki vastasi oman henkilöstönsä koulutuksen teoriaosuudesta.
– Selvitimme yhteistyössä, mitä lisäkoulutusta farmasian opintojen päälle tarvitaan. Rokotteista tietoa on paljonkin, mutta etenkin pistotekniikan osaaminen huolestutti monia, HUS Apteekin proviisori Eeva Pörsti kertoo ja jatkaa:
– Terveysasemilla rokottavilla farmaseuteilla on ongelmatilanteissa ja esimerkiksi analyflaktisissa reaktioissa aina terveysaseman muu henkilökunta tukenaan.
Käytännön harjoittelussa farmasian ammattilaiset noudattivat samaa koulutusohjelmaa kuin hoitajaharjoittelijat, joita terveysasemilla on muutoinkin. Pistotekniikan lisäksi tietojen kirjaaminen potilastietojärjestelmään kuului osaksi käytännön harjoittelua.
Onko tämä se asia, johon farmaseuttisia resursseja kannattaa käyttää?
Motiivina farmasian ammattilaisten osallistamiselle oli joukkorokotusten ruuhkautuminen aiempina vuosina Helsingissä. Rokotukset ovat terveysasemille suuri ponnistus. Kun uusi asetus rokotusoikeudesta astui keväällä voimaan, heräsi Helsingissä ajatus hyödyntää farmasian ammattilaisia myös rokottajina.
– He ovat aikaisemminkin osallistuneet joukkorokotuksiin saattamalla rokotteita käyttökuntoon, Pörsti sanoo.
Hän muistuttaa, että kyseessä on kokeilu.
– Kokeilun kautta saamme tietoa farmasian ammattilaisten kokemuksista. Onko tämä se asia, johon farmaseuttisia resursseja kannattaa käyttää, Pörsti miettii.
HUS Apteekin ja Helsingin kaupungin terveysasemien järjestämä koulutus tähtäsi nimenomaan korona- ja influenssarokotusten antamiseen. Rokotepalvelupisteissä apteekeissa annetaan monia rokotteita ja uusiin rokotteisiin tarvitaan tietenkin myös omaa koulutusta. Koulutuksena Oulunsalon apteekin henkilöstö tentti ammattikorkeakoulun kahden opintopisteen suuruisen kokonaisuuden.
– Opiskelimme teoriaa itsenäisesti ja teimme tentit. Oli kiva tehdä tätä porukalla yhdessä. Käytännön harjoittelu hoitui Rokotepisteen kautta, hän kertoo.
Jokaisen rokotepalvelusta vastaavan lääkärin tulee hyväksyä rokotuskoulutus. Sama koulutus ei siis välttämättä kelpaa rokottamiseen eri toimipaikoissa.
– Siksi on tärkeää miettiä koulutukseen osallistuessa, missä aikoo rokottaa, Marikki Peltoniemi FOKista sanoo.
FOK on käynnistänyt rokotuskoulutuksen, joka keskittyy rokotteiden antamiseen avoapteekeissa. Teoriaosuuden verkkokoulutus avattiin kesäkuussa. Suorittajia on ollut tässä vaiheessa vasta muutamia, mutta kyselyjä on tullut aika paljon.
– Meidän koulutuksemme pohjana on nimenomaan farmasian opinnot. Jos opinnoista on paljon aikaa, koulutuksessa voi kerrata immunologiaa. Sitten on tietenkin itse rokottamiseen liittyvät asiat, jotka ovat kaikille uusia. Kyseessä on poikkeusasetus, jossa farmasian ammattilainen saa luvan koskea potilaaseen ja antaa lääkkeen. Se on monelle uusi ja hämmentävä asia, Peltoniemi muistuttaa.
Käytännön koulutus hoidetaan FOKin yhteistyökumppaneiden kanssa. Niissä kokenut rokottaja ohjeistaa ja valvoo pistosharjoituksia.
Resurssipula on tietenkin ollut yksi rokotusoikeuden laajentamisen lähtökohta. Peltoniemi kuitenkin muistuttaa, että työvoimapula on levinnyt myös farmasian alalle ja etenkin pienempien paikkakuntien apteekkeihin. Se, mistä resurssit rokottamiseen löytyvät, ei siis ole ihan yksiselitteistä.
Maija Pirttijärvi on samaa mieltä:
– Joukkorokotukset, jotka ruuhkauttavat terveydenhuoltoa eniten, ovat riskiryhmiin kuuluville maksuttomia. Jos näitä rokotuksia aletaan antaa apteekeissa, kuka maksaa rokotuksen, hän muistuttaa.
Sinänsä liitto näkee rokotusoikeuden hyväksi askeleeksi kohti moniammatillista yhteistyötä terveydenhuollon eri toimijoiden välillä.
– Tämä on kuitenkin vain yksi, pieni askel kokonaisuudessa, Pirttijärvi toteaa.
Jos rokottaminen rantautuu apteekkeihin laajemmin käytössä olevaksi palveluksi, se pitäisi Farmasialiiton mielestä näkyä myös palkassa. Tämä on taas yksi osaamisalue lisää, hän muistuttaa.
Pia Määtän mukaan palkkaneuvottelut ovat henkilökohtaisia, mutta tässä vaiheessa hän kokee lisäkouluttautumisen lähinnä omaksi edukseen.
– Opin valtavasti lisää rokotteista ylipäätään. Se tuo lisäarvoa myös päivittäiseen neuvontatyöhön apteekissa, hän sanoo. ◗
Tanskassa rokottaminen on arkipäivää
Tanskalaisissa apteekeissa annettiin ensimmäiset rokotukset kymmenen vuotta sitten. Palvelusta tuli nopeasti suosittu, ja vuonna 2O19 Tanskan apteekkariyhdistys (Danmarks Apotekerforening) perusti Apovacin. Se on rokottamiseen keskittynyt, tanskalaisten apteekkien omistama yritys. Tanskan farmasialiiton, Pharmadanmarkin apteekkisektorin puheenjohtaja (chair of primary pharmacy section) Pernille Jørgensen kertoo, että aluksi rokottaminen tuntui monesta apteekissa työskentelevästä farmasian ammattilaisesta hankalalta.
– Se oli hyvin erilainen tehtävä kuin neuvonta ja lääkkeiden jakelu. Mutta koulutuksen ja käytännön kokemusten myötä se on nyt kiinteä osa apteekkien tarjoamia terveydenhuoltopalveluja.
Jørgensenin mukaan vuoden 2O23 loka-marraskuussa apteekit antoivat noin miljoona influenssa- ja koronarokotetta.
– Joissakin apteekeissa on niukasti henkilökuntaa, ja siksi normaalin työtahdin ylläpitäminen rokotusten aikana loka-marraskuussa on haastavaa, hän myöntää.
Ongelman ratkaisemiseksi osa apteekeista on palkannut avuksi muita terveydenhuollon ammattilaisia.
Tällä hetkellä Tanskassa monet apteekit tarjoavat asiakkailleen kuutta erilaista rokotusta. Jørgensen vinkkaa, että ajanvarausjärjestelmä helpottaa rokottamista ja apteekin arkea.
– Varausjärjestelmän avulla voi vaikuttaa siihen, kuinka monta henkilöä rokotetaan, välttää jonoja sekä ylläpitää apteekin normaalia työtahtia. Varausjärjestelmään tulee kirjata vähintään rokotusaika sekä rokotteen saajan nimi ja puhelinnumero sekä rokotetyyppi.
Vuosien mittaan asenteet rokottamiseen ovat muuttuneet.
– Nykyisin näemme rokottamisen palveluna, joka on auttanut rakentamaan siltoja terveydenhuollon eri toimijoiden välille. Apteekit ovat osoittaneet, että ne voivat vaikuttaa myönteisesti terveydenhuoltojärjestelmään ja vähentää esimerkiksi terveyskeskusten paineita.