Lasse Alajärvi selvitti väitöstutkimuksessaan, mitä lääkkeiden käyttäjät ajattelevat lääkkeiden ympäristövaikutuksista. Mitä he tietävät, mistä saavat tietoa, mitä haluaisivat tietää ja kuinka oikeaa tieto on? Entä miten paljon he ovat vamiita maksamaan lääkkeiden ympäristövaikutusten huomioimisesta?
Nämä viisi asiaa tutkimuksesta kävi ilmi:
1 Käyttäjät jakautuvat karkeasti kolmeen joukkoon ympäristönäkemysten osalta
Lasse Alajärven väitöstutkimuksessa selvitettiin lääkkeidenkäyttäjien asenteita lääkkeiden ympäristövaikutuksiin. Vuonna 2O19 tehtyyn kyselyyn vastasi yhteensä
2 O3O 18–79-vuotiasta mannersuomalaista. Vastaajista 😯 prosenttia ilmoitti olevansa huolissaan lääkkeiden ympäristövaikutuksista. Karkeasti ottaen vastaajat jakautuivat ympäristöystävällisyyden näkökulmasta kolmeen joukkoon. Lääkkeisiin liittyvä ympäristöhuoli oli yleisempää naisilla, korkeasti koulutetuilla ja yli 6O-vuotiailla. Heitä edusti 39,6 prosenttia vastaajista. Keskimmäiseen ryhmään kuului 31,7 prosenttia vastaajista ja vähiten ympäristöystävälliseen joukkoon 28,7 prosenttia.
2 Lääkkeiden ympäristövaikutuksiin liittyy paljon virheellisiä käsityksiä
Vaikka 9O prosenttia vastaajista on tietoisia lääkeaineiden esiintymistä Suomen vesistöissä, suurin osa uskoi kuitenkin virheellisesti lääketeollisuuden olevan suurin saastuttaja. Tosiasiassa 9O prosenttia lääkkeiden ympäristökuormasta aiheutuu lääkkeiden asianmukaisesta käytöstä ja loput kymmenen prosenttia niiden hävityksestä.
Alajärven mukaan lääkkeiden käyttäjillä on kuitenkin mahdollisuuksia toteuttaa lääkehoitonsa nykyistä ympäristöystävällisemmin. Ympäristöystävällisempi lääkehoito tarkoittaa hänen mielestään ennen kaikkea rationaalista ja vaikuttavaa lääkehoitoa. Toisin sanoen lääkkeitä tulisi käyttää vain todettuihin vaivoihin ja niiden liiallista käyttöä olisi vältettävä.
3 Tietoa saadaan eniten perinteisesti tiedotusvälineistä, mutta se on riittämätöntä
Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia oli saanut lääkkeisiin liittyvää ympäristötietoa eri kanavista. Yleisimmin tietoa oli saatu perinteisistä tiedotusvälineistä (8O % vastaajista) ja verkkosivustoilta (41 % vastaajista). Sähköiset tiedotuskanavat olivat erityisesti nuorten vastaajien suosiossa, kun taas vanhemmat vastaajat suosivat perinteisiä ja painettuja tiedotusvälineitä.
Tiedotusvälineiden lisäksi vastaajat toivoivat saavansa tulevaisuudessa lääkkeen ympäristövaikutuksista tietoa lääkepakkauksien pakkausselosteista.
Vaikka suurin osa vastaajista oli saanut aiheesta tietoa, heistä 39 prosenttia piti saamansa tiedon määrää riittämättömänä.
4 Parhaiten tiedetään, miten lääkkeet tulee hävittää ja miten ne vaikuttavat ympäristöön
Yleisimmin vastaajat olivat saaneet tietoa lääkkeiden oikeaoppisesta hävittämisestä
(69 %), lääkeainejäämien päätymisestä ympäristöön (66 %) ja lääkkeiden vaikutuksista ympäristöön (42 %). Lääkkeiden hävittämisen
(74 %) lisäksi vastaajia kiinnosti kuitenkin erityisesti ympäristön lääkeainejäämien vaikutukset ihmisiin (71 %) ja lääkkeiden aiheuttaman ympäristöongelman vakavuus (65 %).
Alajärven mukaan tärkeää ihmisille on esimerkiksi se, että lääkkeiden pakkausmateriaalit voi kierrättää ja lääkejäte hävittää asianmukaisesti. Muista ympäristöystävällisyyden keinoista lääkkeiden käyttäjinä heillä on vähemmän tietoa.
5 Ympäristöystävällisemmästä lääkealasta ollaan valmiita maksamaan
Suomalaiset ovat valmiita maksamaan ympäristöystävällisemmästä läälealasta vuositasolla 37 miljoonasta 134 miljoonaan euroon koko aikuisväestöön suhteutettuna. Maksuhalukkuus riippui toimilla saavutettavista ympäristövaikutuksista, siitä, kuinka kattavasti lääkkeisiin liittyvää ympäristötietoa olisi ihmisten saatavilla, käyttöön otettavien toimenpiteiden maantieteellisestä laajuudesta sekä siitä, kuinka kauan politiikan toimeenpanoon kuluisi aikaa.
Vastaajien ympäristöasenteilla havaittiin merkittävä vaikutus heidän maksuhalukkuuteensa. Ympäristöasenteen lisäksi naissukupuoli, korkeampi ikä, korkea koulutustaso ja reseptilääkkeiden käyttö olivat yhteydessä suurempaan maksuhalukkuuteen.