Vuonna 2024 farmasian alalla tärkeitä vaikuttamisen paikkoja ovat esimerkiksi itsehoitolääkkeiden vapauttaminen muualla kuin apteekeissa myytäväksi ja farmasian ammattilaisten rooli terveydenhuollossa. Hallitusohjelman työelämäasioihin liittyvä vaikuttamistyö jatkuu koko hallituskauden. Farmasialiitto antaa tarpeen vaatiessa esimerkiksi lausuntoja lakimuutosehdotuksiin ja tekee myös aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi.
− Arvioimme aina erikseen, onko asia niin tärkeä, että annamme siitä oman lausunnon vai olemmeko mukana keskusjärjestö Akavan lausunnoissa, työmarkkinajohtaja Minna Hälikkä toteaa.
Vuonna 2023 Farmasialiitto lausui esimerkiksi farmaseuttien koulutusmäärästä, lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta ja viimeksi työrauhalainsäädännön kehittämisestä.
Sekä Hälikkä että liiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi painottavat, että liitto ei koskaan anna lausuntoja tai tee kannanottoja ilman, että se selvittää ensin jäsentensä kannan aiheeseen.
− Jäsenillämme on meitä parempi näkemys heidän työtään koskettaviin asioihin, Pirttijärvi sanoo.
− Teemme valtavasti edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä, joka ei välttämättä aina näy jäsenillemme. Sen takia uutiskirjeisiimme tulee jatkossa Näin vaikutamme -osio, jossa kerromme, mitä olemme kuluneen kuukauden aikana tehneet, hän kertoo.
1. Hallitusohjelman työelämätavoitteet
Tänä vuonna liiton vaikuttamistyön yhteinen nimittäjä on hallitusohjelman tavoitteet, jotka liittyvät sekä ammatilliseen että työmarkkinaedunvalvontaan.
– Hallitusohjelmassa on todella paljon farmasian kannalta hyviä kirjauksia siitä, miten ammattitaitoamme voitaisiin hyödyntää ja miten lähelle muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa meidän tulisi mennä, Maija Pirttijärvi toteaa.
− Jo silloin, kun ohjelmaa valmisteltiin, kerroimme päättäjille jäsentemme osaamisesta ja siitä, miten apteekkien henkilöstön osaamista kannattaa hyödyntää esimerkiksi hyvinvointialueilla. Iäkkäiden monisairaiden ihmisten lääkehoitojen turvallisuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi lääkehoidon arviointien avulla, hän jatkaa.
Työmarkkinoihin liittyvää lainsäädäntövaikuttamista liitto tekee yhteistyössä keskusjärjestö Akavan kanssa. Akavassa on erillinen lainsäädäntövaikuttamisen työryhmä, jossa Minna Hälikkä on mukana.
−Tehtäväni on viedä jäsenistömme näkemyksiä työelämän kysymyksistä yhteiseen pöytään ja huolehtia siitä, että naisvaltaisen alan ääni kuuluu.
Parhaillaan kommentoitavana on enintään vuoden kestävien määräaikaisten työsuhteiden salliminen ilman nykylain edellyttämää pätevää määräaikaisuuden perustetta.
− Mikäli tämä uudistus menisi läpi sellaisenaan, kolahtaisi se naisten ja erityisesti nuorten naisten työsuhdeturvaan, Hälikkä toteaa.
Toinen työn alla oleva asia on paikallisen sopimiseen laajentaminen järjestäytymättömään kenttään.
− Kokonaisuuteen liittyy valtavia sopimusoikeuteen, heikomman suojaan ja sopimuskumppanien tasavertaiseen asemaan liittyviä haasteita. Mikäli uudistus toteutetaan hallituksen kaavailemalla tavalla, voidaan todeta, että työpaikoilla siirrytään paikallisen sopimisen sijasta paikalliseen saneluun, Hälikkä sanoo.
2. Palkkausjärjestelmän uudistaminen
Parhaillaan on käynnissä apteekkien farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän uudistaminen. Uusi työehtosopimus tulee voimaan 2025.
− Nykyinen palkkausjärjestelmä koetaan selvitystemme mukaan jäykäksi. Uudesta järjestelmästä onkin tarkoitus rakentaa aiempaa kannustavampi sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Henkilökohtainen suoriutuminen halutaan huomioida aiempaa paremmin, Hälikkä kertoo.
Työehtosopimukseen tarvitaan myös jäsenten näkemystä.
− Kaikki jäseniltä ja alan luottamushenkilöiltä saamamme tieto on kullanarvoista, kun mietimme uuden palkkausjärjestelmän kannustavuutta tai apteekkien houkuttelevuutta työpaikkoina, Hälikkä painottaa.
3. Rokottamisoikeuden laajentaminen
Selvityksen alla on myös rokottamisoikeuden laajentaminen, mikä vaikuttaisi farmasian ammattilaisten työnkuvaan ja tehtäviin. Farmasialiitto on lausunnossaan kannattanut rokotusoikeuden laajentamista.
− Jos päätetään, että farmasian ammattilaiset saavat antaa rokotuksia, niin pitää myös huolehtia siitä, että rokottamiseen koulutetaan, siitä maksetaan riittävä korvaus ja että se perustuu vapaaehtoisuuteen, Pirttijärvi toteaa.
Hän huomauttaa, että suurimmassa osassa pohjoismaissa farmasian ammattilaisilla on jo rokottamisoikeus. Siksi myös Suomen ulkopuolella olevien kollegoiden kuuleminen on tärkeää.
− Kun rokottamislausunnon valmisteleminen alkaa, aion olla yhteydessä pohjoismaisiin kollegoihini ja kysyä, miten heillä on mennyt, miten heidän jäsenensä ovat kokeneet rokottamisen ja mitä plussia ja miinuksia siihen liittyy, hän toteaa.
Rokottamisoikeus liittyy kiinteästi myös työehtosopimukseen, Hälikkä huomauttaa.
− Jos vastuut kasvavat ja toimenkuvat muuttuvat, niin palkkausjärjestelmän pitää joustavasti elää niiden mukana.
4. Itsehoitolääkkeiden myyntikanavat ja alan houkuttelevuus
Vuonna 2024 jäsenten näkemyksiä tullaan tarvitsemaan myös itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän selvittämään itsehoitolääkkeiden myyntiä muualla kuin apteekeissa, ja myös Farmasialiittoa tullaan kuulemaan aiheesta.
− Uskon, että lausunnollamme on vaikutusta. Kysymme aiheesta ensin vähintään neuvottelukuntiemme luottamustoimisilta jäseniltä, Pirttijärvi painottaa.
− Se, miksi ylipäänsä olemme asiasta jotakin mieltä, perustuu siihen, että asia vaikuttaa jäsentemme tehtävänkuviin, työn mielekkyyteen apteekeissa sekä alan vetovoimaan. Kuinka houkutteleva farmasian ala on, jos lääkkeitä saadaan jatkossa myös päivittäistavarakaupoista?
Viime vuonna liitto teki jäsenilleen esimerkiksi apteekkien houkuttelevuuteen liittyvän kyselyn.
− Halusimme tietää, mitä jäsentemme mielestä pitäisi tapahtua, jotta apteekit olisivat houkuttelevampia työpaikkoja, Pirttijärvi sanoo.
”Ei aina tarvitse olla napit vastakkain”
Farmasialiittoon kuuluu lähes 7 600 farmasian ammattilaista, joiden taloudellista ja ammatillista etua liitto ajaa. Farmasian alalla Farmasialiitto on kokoaan suurempi vaikuttaja, joka tekee laaja-alaista yhteistyötä muiden alan toimijoiden ja vaikuttajien kanssa. Se on mukana erilaisissa työryhmissä, joissa on edustajia muun muassa lääketeollisuudesta, työnantajapuolelta, viranomaisista ja yliopistoista. Ryhmissä keskitytään alan kehittämiseen ja lainsäädännön pohtimiseen. Yksi kaikkia osapuolia koskettava aihe on esimerkiksi biologisten lääkkeiden apteekkivaihto, jolle sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut oman työryhmänsä.
Liiton työmarkkinajohtaja Minna Hälikkä ja puheenjohtaja Maija Pirttijärvi painottavat yhteistyön merkitystä.
− Farmasia on pieni ala, ja meidän täytyy tehdä tiivistä sidosryhmäyhteistyötä, jotta saamme asioita aikaiseksi. Meillä täytyy olla keskusteluyhteys myös työnantajapuoleen kuten esimerkiksi Apteekkariliittoon, Pirttijärvi sanoo.
Tästä tulee joskus jäseniltä kriittistäkin palautetta. Pirttijärvi muistuttaa, ettei aina tarvitse olla napit vastakkain, sillä monet työelämän ja lainsäädännön asiat koskettavat molempia osapuolia. Hälikkä on samaa mieltä.
− Eivät työntekijä ja työnantaja ole toistensa vihollisia, vaan yhteistyökumppaneita, koska molemmat mahdollistavat toistensa olemassaolon, Hälikkä toteaa.
Hän painottaa, että liitto pyrkii aina ristiriitatilanteissa – olivatpa ne työehtosopimukseen tai yksittäisen työntekijän työsuhteeseen liittyviä – ensin neuvottelemaan ja löytämään sovintoratkaisun.
− Vasta sitten otetaan lain mahdollistamat oikeusturvakeinot käyttöön.
Heikentynyt taloudellinen tilanne näkyy myös kemian alalla, jossa liiton jäseniä työskentelee. Vähentämisneuvotteluita käydään yhä useammin, ja siksi työpaikoilla Farmasialiiton jäseniä edustavat luottamushenkilöt ovat tärkeässä asemassa.
− Luottamushenkilöiden kautta pyrimme vaikuttamaan siihen, että nämä neuvottelut sujuvat lain mukaan, työntekijämyönteisesti ja siten, että niissä löydettäisiin myös sellaisia ratkaisuja, joiden avulla vähentämistarpeet laskisivat neuvottelujen lopputuloksena, Hälikkä kuvailee.
Luottamushenkilöt ja muut henkilöstön edustajat, kuten työsuojeluvaltuutetut, ovat liitolle korvaamattoman tärkeitä.
− He tekevät arvokasta työtä jäsentemme eteen ja ovat kanssamme rakentamassa meille kaikille parempaa työelämää. Heidän kauttaan kuulemme jäsenistömme äänen, ja he vievät liiton viestiä eteenpäin omilla työpaikoillaan. Luottamushenkilötyö on oivallinen esimerkki yhteistyössä tehtävästä edunvalvontatyöstä, Hälikkä kiteyttää.