Nimike ei ratkaise roolia

Ruotsissa apteekkia voi hoitaa proviisorin lisäksi farmaseutti tai vaikka lääketeknikko. Lääkevastaavalta kuitenkin edellytetään farmaseuttista koulutusta.

Ruotsissa kuka tahansa voi perustaa apteekin. Vapaa kilpailu on johtanut apteekkien ketjuuntumiseen.

– Ketjuapteekeissa on ainakin paperilla toimintatavoista selkeät, yhteneväiset ohjeistukset. Arki voi kuitenkin kiireen keskellä olla toista. Taloudelliset tavoitteet korostuvat. Esimerkiksi myyntejä ja jonotusaikoja seurataan tarkasti, Ilona Ettanen-Valkamaa kertoo kokemuksistaan Ruotsin apteekista.

Ettanen-Valkamaa suoritti farmasian maisteriopinnot Uumajan yliopistossa Ruotsissa ja opintoihin liittyvän harjoittelun Huddingessa Tukholman esikaupunkialueella yliopistollisen sairaalan yhteydessä olevassa apteekissa.

– Vaikka apteekki sijaitsee sairaala-alueella, siellä palvellaan pääosin yksityisiä ihmisiä. Kyseessä on vilkas apteekki, jossa käy paljon vakavasti sairaita asiakkaita. Se kehitti omia asiakaspalvelutaitojani, mistä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa.

Apoteket AB -ketjuun kuuluvasta apteekista toimitetaan suonensisäisiä antibiootteja kotihoitoon ja lääkkeitä muutamaan avohoidon yksikköön.

– Toisin kuin Suomessa, esimerkiksi käsikauppalääkkeiden puolella lääkeneuvontaa antavat pääosin lääketeknikot. He saavat myös käsitellä reseptilääkkeitä, jos ovat suorittaneet lääkkeiden käsittelyyn liittyvän kurssin.

Roolierot pieniä

Suomessa proviisorit toimivat useimmiten apteekkareina tai apteekkien esimiestehtävissä. Ruotsissa työntekijöiden tehtävänkuvat ovat hyvin lähellä toisiaan.

– Apteekinhoitaja voi olla yhtä hyvin farmaseutti tai vaikka lääketeknikko. Myös lääkevastaavana voi toimia sekä proviisorin että farmaseutin koulutuksella. Kun palkkaerot eri koulutuspohjalla ovat pieniä, ei proviisorin ja farmaseutin välillä ole oikeastaan eroa, Ettanen-Valkamaa sanoo.

Ettanen-Valkamaa toimi harjoitteluajan laillistettuna farmaseuttina.

Kliininen farmasia vasta leviämässä

Osana harjoittelua Ettanen-Valkamaa pääsi tutustumaan kliinisen farmaseutin työhön osastolla kahdessa sairaalassa.

– Olin yllättynyt siitä, miten uutta osastofarmasia oli Tukholmassa. Aikuisten osastolla, jossa olin vierailemassa, osastofarmasisti oli toiminut vasta puolisentoista vuotta, Ettanen-Valkamaa kertoo.

Toiminnan yleisyydessä oli isoja aluekohtaisia eroja. Esimerkiksi Uumajassa osastofarmasisteja on ollut jo pitkään.

Vaikka työnkuva oli Tukholmassa uusi, osastoproviisorien ja muun henkilökunnan vuorovaikutuksesta sai sen kuvan, että farmasian ammattilaiset oli otettu osastoilla hyvin vastaan.

– Työnkuva sisälsi lääkitysten tarkastusta sekä osaston henkilökunnan neuvontaa ja koulutusta, mutta iso osa ajasta kului vielä lääkkeiden käyttökuntoon saattamisessa. Proviisorit olivat itsekin sitä mieltä, että työhön saisi sisältyä enemmän kehittämistä ja neuvontaa.

Monenlaisia työmahdollisuuksia

Ettanen-Valkamaa kävi tutustumassa lääkeyhtiö Janssen-Cilagilla haittavaikutusten raportointiin, logistiikkaan ja laatutyöhön. Kokemus herätti mielenkiinnon myös tätä työnkuvaa kohtaan.

– Oli hyödyllistä tutustua tuotevirheiden käsittelyyn yrityksen näkökulmasta, kun olen aiemmin tarkastellut asiaa apteekin näkövinkkelistä. Tuotteiden korkea laatu oli selvästi yhtiölle tärkeää. Työ vaikutti tarkoin säädellyltä. Voisin nähdä itseni työskentelemässä lääketeollisuuden parissa tulevaisuudessa, Ettanen-Valkamaa innostuu.

Parin päivän tutustumiskäynti yliopiston lääketietokeskuksessa Karolicissa antoi yleiskuvan lääkeongelmista Tukholman ja Gotlannin alueella.

– Tietokeskuksessa sairaanhoitohenkilöstö vastasi lääkeongelmia koskeviin kysymyksiin ja päivitti tietokantoja. Pääsin tutustumaan tiedonhakuun ja tieteellisten vastausten muodostumiseen.

Lisää vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia

Ettanen-Valkamaa valmistui farmaseutiksi vuonna 2002. Sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa Helsingin sotilasapteekissa, Turun yliopistollisessa sairaalassa ja avoapteekissa Norjassa. Vuodesta 2010 lähtien työpaikkana on ollut Ahvenanmaan sairaala-apteekki.

– Lähdin suorittamaan maisteriopintoja näinkin pitkän työrupeaman jälkeen, koska halusin syventää osaamistani, saada lisää vastuuta ja päästä kehitystehtäviin. Palasin kuitenkin opintojen jälkeen Ahvenanmaan sairaala-apteekkiin vanhaan työhöni. Tämän vuoden alusta meillä vapautui proviisorin paikka, johon minut valittiin, Ettanen-Valkamaa kertoo.

Apteekkiharjoitteluun hän käytti Farmasialiiton myöntämää apurahaa.

– Työharjoittelu viimeisteli opintoni Ruotsissa. Oli mielenkiintoista nähdä Ruotsin apteekkisysteemi käytännössä.

– Tietenkin kokemukseni perustuvat yhteen apteekkiin. Opiskelujen päätöstilaisuudessa Uumajassa pääsin vaihtamaan ajatuksia muiden opiskelijoiden kanssa. Kokemuksissa oli isoja eroja apteekeittain.

Oletko saanut esihenkilöltäsi tukea työn kuormittavuuden hallintaan?