Nyt päätetään kaikkia koskevista palveluista

Aluevaalit käydään heti vuoden 2022 tammikuussa. Lähtökohdat ovat äänestysaktiivisuuden kannalta kaikin puolin huonot. Kuntavaaleista ei vaalien siirron takia ole kuin puolisen vuotta eikä tammikuinen sääkään välttämättä houkuttele lähtemään liikkeelle.

– Nyt on kuitenkin kyse asioista, jotka koskettavat ihan meitä jokaista. Jokainen meistä tarvitsee jossain vaiheessa elämäänsä terveydenhoitoa, Päijät-Hämeessä ehdolle asettunut Anna Kaisa Kupiainen muistuttaa.

Tilanne ei ole helppo ehdokkaillekaan, vaikka kuntavaaleista poiketen vaalityötä päästäänkin tekemään myös perinteisesti toreille ja vaalipaneeleihin.

– Moni varmasti ajattelee näissä ensimmäisissä vaaleissa, että on tärkeää saada oman kunnan edustajia mukaan aluevaltuustoon. Vaalilupauksiin kannattaa suhtautua kriittisesti, sillä kukaanhan ei vielä tiedä, millä resursseilla palveluja tullaan toteuttamaan. Ehkä keskeistä on miettiä, kuka on kiinnostunut itseä eniten koskettavista asioista, pitkään kuntapolitiikassa mukana ollut Paula Haapakoski sanoo.

Suurten linjojen ymmärtäjiä

Pohjois-Pohjanmaalla itsekin ehdolle asettunut Haapakoski pitää hyvänä sitä, että aluevaaleissa on ehdolla myös kansanedustajia.

– Kansanedustajat ovat olleet mukana laatimassa sote-lainsäädäntöä. On suuri etu koko valtuustolle, jos mukana on niitä, joille nämä taustat ovat jo tuttuja.

Käynnissä olevassa valmistelutyössä mukana oleva Haapakoski vakuuttaa, että ensi keväälle riittää työtä muutoinkin. Hyvinvointialueet siirtyvät vastaamaan terveydenhoidosta ja sosiaalipalveluista sekä pelastustoimesta omalla alueellaan vuoden 2023 alusta. Aluevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuussa monella tapaa tyhjältä pöydältä. Edes sitä, mihin rahat riittävät kunnissa ja hyvinvointialueilla, ei vielä tiedetä.

– Molemmat osapuolet pelkäävät, että palvelujen perustaso jää liian alhaiseksi. Hyvinvointi on kuitenkin kahden kauppaa, ja molempien tahojen pärjääminen on varmistettava, Haapakoski muistuttaa.

Miten hyvinvoinnin eri toimijat kuntatasolla ja kolmannella sektorilla yhdistetään alueellisten sote-palvelujen kanssa?

– Tällaisia saumakohtia on paljon. Alueellisten työryhmien kautta, sektori kerrallaan, voimme oppia toinen toisiltamme hyviä käytäntöjä, Haapakoski uskoo.

Päätösvalta takaisin asukkaille

Sekä Päijät-Hämeessä että Pohjois-Pohjanmaalla on kuitenkin sote-palveluita hoidettu jo jonkin aikaa keskitetysti kuntayhtymän kautta, joten sikäli yhteistyö hyvinvointialueen ja kunnan välillä ei ole aivan uutta. Anna-Kaisa Kupiainen toivoo, että aluevaltuustot palauttavat myös sote-asioiden päätösvallan takaisin kuntien asukkaille.

– Nyt ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa sote-palvelujen laatuun ja saatavuuteen. Lahden seudulla on muun muassa vakava päihdeongelma, johon täytyy päästä puuttumaan. Ihmiset pitää saada nopeammin avun piiriin, Kupiainen huolehtii.

Vaikka uusi toimintamalli on vielä kovin valmistelematon ja moni kysymys ratkomatta, sekä Haapakoski että Kupiainen pitävät siirtymistä aluehallintoon välttämättömänä ja hyvänä siirtona.

– Kunnissa jää jatkossa aikaa panostaa muihin asioihin, kun sote-kysymykset siirtyvät alueen vastuulle, Kupiainen sanoo.

Haapakoski uskoo, että leveämmät hartiat kestävät paremmin myös etenkin kalliin erikoissairaanhoidon vaihtelevia tarpeita.

– Kuntatalous saadaan vakaammalle pohjalle. Nyt pienissä kunnissa yksittäisten ihmisten kohtalot voivat kääntää kuntatalouden pakkaselle.

Alan tuntemuksesta hyötyä

Anna Kaisa Kupiainen painottaa valtuuston heterogeenisyyden merkitystä.

– Tarvitsemme ihan tavallisia ihmisiä eri väestöryhmistä iän, sukupuolen, koulutustaustan ja etnisen taustan edustajia, hän korostaa ja jatkaa:

– Mukana on varmasti paljon lääkäreitä ja sairaanhoitajia ja hyvä niin. Tarvitsisimme joukkoon myös pelastustoimen, sosiaalialan ja tietenkin farmasian edustajia.

Hän näkee lähipalvelujen turvaamisessa apteekeilla merkittävän roolin.

– Jos pienien kuntien terveyskeskuksia suljetaan, apteekki voi olla se lähin paikka, josta löytyy terveydenhuollon osaamista. Kattavaa apteekkiverkostoamme kannattaa nyt nostaa esiin. Ehkä apteekissa voisi toimia jopa lääkärin etävastaanotto, Kupiainen pohtii.

Tasavertaista palvelua

Lähipalvelujen säilyminen on varmaan yksi eniten esillä olleista kysymyksistä sote-uudistuksessa. Sekä Haapakoski että Kupiainen ovat palveluverkon suhteen realisteja.

– Rahat ovat vähissä. Palveluja on pakko keskittää ja tehostaa. Se voi tarkoittaa, että pienissä kunnissa lääkäri ei välttämättä ole jatkossa paikalla joka päivä. Toisaalta ruuhkautuneisiin palvelupisteisiin saadaan lisää resursseja, Haapakoski kuvailee.

Kiertävät palvelut muuttavat myös sote-henkilöstön työn luonnetta, kun työpiste ja -yhteisö saattavat eri päivinä vaihdella. Jokaisella ei ehkä tulevaisuudessa ole omaa kotiosastoa, jolla työskentelee.

Haapakoski pitää kuitenkinkin tärkeänä, että sote-palvelut yhdenmukaistuvat. Nyt esimerkiksi neuvolakäyntiin käytetty aika voi vaihdella tunnillakin eri kuntien välillä.

Keskittäminen säästää henkilöstöresurssien lisäksi asiakkaan aikaa.

– Nyt ihminen voi käyttää pahimmillaan lähes päivittäin jotain sote-palvelua vain siitä syystä, että asioita hoitavat eri tahot. Jatkossa palvelua tulee saada yhden luukun periaatteella.

Voit tutustua Farmasialiiton aluevaalitavoitteisiin täällä.

Farmasian alan ehdokkaisiin voit tutustua täällä.

Aluevaalit

Mikä on hyvinvointialue?

Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö. Sen vastuulla on tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen.

Itse palvelut jatkuvat pitkälti samoina, sillä kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueille.

Pitkällä aikavälillä oleellisin kuntavaikutus on, että väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta.

Kuka päättää?

Jokaisella hyvinvointialueella on aluevaltuusto. Se vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää ylintä päätösvaltaa. Aluevaltuustot valitsevat myös hyvinvointialuejohtajan. Haku on avoin ja virka astuu voimaan 1.1.2023.

Hyvinvointialueen muut lakisääteiset toimielimet ovat aluehallitus, tarkastuslautakunta, kansalliskielilautakunta sekä saamen kielen lautakunta. Lisäksi hyvinvointialueelle asetetaan nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto.

Asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa oman hyvinvointialueen toimintaan.

Aluevaltuustoon valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut aluevaaleissa. Valtuutettuja valitaan 59–89 hyvinvointialueen asukasluvun perusteella.

Missä äänestän ja ketä?

Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue.

Ehdokkaita aluevaaleihin voivat asettaa puoluerekisteriin merkityt puolueet ja valitsijayhdistykset. Puolueet voivat muodostaa vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset yhteislistoja kunta- ja eduskuntavaalien tapaan.

Vaalipäivänä äänensä voi antaa äänioikeusilmoituksessa merkityssä äänestyspaikassa. Oman äänestyspaikan voi selvittää myös vaalipalvelunumerosta, Digi- ja väestövirastosta tai etsiä äänestyspaikkapalvelusta.