Kauhavan Ykkösapteekki ei halunnut jäädä hiljaiseksi sivustaseuraajaksi, kun hyvinvointialuemuutos toteutui. Yhteistyötä oli toki pohjustettu jo ennen muutosta.
– Kun tulin tänne apteekkariksi puolitoista vuotta sitten, hämmästyin, kuinka hyvää yhteistyötä täällä oli jo valmiiksi apteekkien ja muun terveydenhuollon kanssa. Oli käyty hyvää keskustelua ja säännöllisiä palavereita, Kauhavan Ykkösapteekin apteekkari Mika Wallin kertoo.
Yhdessä aloitettiin myös uusia projekteja.
– Aloimme käydä potilasryhmittäin kipupisteitä läpi Teamsilla terveyskeskuksen ja kaikkien alueen apteekkien kanssa. Ensin aiheena oli diabeetikkojen hoidon toteutuminen, sitten astmaatikot ja muistisairaat, Wallin kertaa.
Hyvinvointialueen muotoutuminen on vienyt terveydenhuollon resursseja niin, että hyväksi koetuille ryhmätapaamisille ei ole löytynyt vielä tänä vuonna aikaa, mutta jatkoa odotetaan.
Ratkaisu huonoihin puhelinyhteyksiin
Yksi iso positiivinen muutos yhteisiin toimintatapoihin on kuitenkin jo saatu luotua.
– Apteekit välittivät viestiä hyvinvointialueelle hankalasta puhelinyhteydestä apteekkien ja terveyskeskusten välillä. Sen seurauksena olemme nyt saaneet apteekeille käyttöön oman kuuman linjan, että pääsemme paremmin läpi reseptihoitajalle, Wallin kertoo.
Uudistus on nopeuttanut asiakkaiden reseptiongelmien ratkomista.
– Aikaisemmin jonotimme samassa takaisinsoittojonossa muiden soittajien kanssa, mutta nyt sotekeskus näkee, että apteekki on soittanut ja poimii meidän puhelumme sieltä ikään kuin jonon ohi, farmaseutti Jere Mattila tarkentaa.
Ohituskaistalle onkin ollut tarvetta, sillä lääkkeiden saatavuusongelmat ovat nykyisin yleisiä. Kun apteekki soittaa asiakkaan puolesta, tiedot välittyvät kerralla oikein.
– Me pystymme myös valmiiksi selvittämään, mitä korvaavaa lääkettä olisi saatavilla, Mattila kertoo.
Ei-oota ei kaupata.
– Olemme päättäneet, että autamme asiakasta sen sijaan, että voivottelisimme, että lääke on loppu ja kehottaisimme soittamaan terveyskeskukseen. Se on hyvää asiakaspalvelua ja hyvää pr:ää apteekillekin, Wallin toteaa.
Työntekijöiden ehdotuksesta Kauhavan Ykkösapteekilla alettiin myös kerätä yhteistä soittopinoa reseptiongelmista.
– Paperiin kirjoitetaan asiat niin tarkasti, että kuka tahansa meistä voi jatkaa asian hoitamista. Silloin ei haittaa, vaikka asian kirjannut on jo lähtenyt töistä tai on vapaapäivällä, kun reseptihoitaja soittaa takaisin, Mattila kertoo.
Koska viimeksi kävit kontrollissa?
Suurin osa resepteistä on nykyisin voimassa kaksi vuotta. Kontrollikäynneillä olisi iso merkitys lääkehoidon onnistumiselle, mutta nykyisessä mallissa asiakasta enää harvoin pyydetään paikan päälle tarkastukseen ennen reseptin uusimista.
– Yritämme neuvonnassamme huolehtia myös siitä, että asiakkaan kontrollit toteutuvat. Jos niitä ei ole sovittu, ohjaamme asiakasta ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon, Wallin kertoo.
Wallin ja Mattila toivovat, että tulevaisuudessa apteekeilla olisi enemmän tietoa käytössään.
– Apteekeista löytyisi paljon osaamista, mutta lääkehoitojen arviointi ja lääkeannosten tarkistaminen on hankalaa, kun asiakkaan terveystietoihin ei ole pääsyä.
Joskus asiakkaalla on mukanaan tuoreet laboratoriotulokset, mutta ei läheskään aina. Myös sähköinen lääkelista lisäisi asiakkaan auttamismahdollisuuksia. f
Lähin apu on usein apteekissa
Koska terveydenhuolto on kuormittunut, asiakkaita ohjautuu yhä vaikeammissa asioissa kysymään apteekista apua. Mika Wallin kertoo omakohtaisen esimerkin:
– Asiakas tuli kysymään Buranaa. Kiirekin hänellä oli, mutta kysyin silti, mihin hän lääkettä tarvitsee. Asiakas kertoi rintakivusta, ja keskustellessamme hälytyskellot alkoivat aika nopeasti soida. Kuulosti sydänperäiseltä rintakivulta ja soitin päivystysapunumeroon. Hoitaja jututti asiakasta ja lopputulemana ambulanssi tuli apteekille tutkimaan asiakkaan ja vei hänet sairaalaan.