Opiskelijoiden palkkasuositukset ovat tärkeitä – riittääkö taso?

Opiskeluvaiheen työkokemuksella toivotaan olevan merkitystä palkkaan.

Työura alkaa usein joko kesätöillä tai tekemällä töitä iltaisin ja viikonloppuisin opintojen ohessa. Farmasian alalla opiskelijoilla on useita mahdollisuuksia tehdä oman alan töitä jo opiskeluaikana.

Opiskeluaikana töitä tehdään apteekin lisäksi esimerkiksi sairaaloissa, lääkeyrityksissä, tukkuliikkeissä, henkilöstövuokrayrityksissä ja yliopistossa. Myös annosjakeluyksiköt ja viranomaistehtävät ovat mahdollisia. Opiskelijoiden palkkakyselyyn vastanneista 71 prosenttia kertoi vastaavansa kyselyyn osa-aikaisen työn perusteella.

Farmasialiitto laatii opiskelijoille suosituspalkat, joita voi käyttää palkkaneuvottelujen ja palkkapyyntöjen apuna. Vastaajista 40 prosenttia kertoi, että palkasta keskustellessa Farmasialiiton suosituspalkat oli huomioitu joko opiskelijan tai työnantajan ehdotuksesta. Suosituksia käytettiin myös suuntaa antavana apuna.

Kyselyn perusteella vaikuttaisi siltä, että alkuvaiheen opiskelijat pystyvät hyödyntämään suosituspalkkoja loppuvaiheen opiskelijoita paremmin.

Farmaseutiksi valmistuneet proviisoriopiskelijat saavat ainakin apteekissa työskennellessään työehtosopimuksen mukaista farmaseutin palkkaa, mutta proviisoriopinnot eivät palkassa muuten näy. Avoimissa vastauksissa proviisoriopiskelijat toivoivat opintojensa tuoman lisäosaamisen näkyvän myös palkassa; työehtosopimuksen vähimmäispalkka ei kannusta apteekkitöihin.

Harjoittelusta halutaan enemmän palkkaa

Suurin osa harjoittelun perusteella kyselyyn vastanneista (79 %, n = 38) kertoi saaneensa harjoittelusta työehtosopimuksen määrittämää vähimmäispalkkaa.

Lopuilla vastaajista palkka oli perustunut vaihdellen Farmasialiiton laatimiin opiskelijoiden suosituspalkkoihin tai muuhun yhteisesti sovittuun summaan. Jos opiskelija oli ollut apteekissa aiemmin, palkan perusteena oli saatettu käyttää myös teknisen työntekijän palkkaa.

Vastaajat olivat tehneet harjoittelunsa edellisen vuoden (2021–2022) aikana. Vastaajista 95 prosenttia oli tehnyt harjoittelun apteekissa ja loput sairaalassa tai lääkekeskuksessa.

Työehtosopimuksen määrittelemää harjoittelun minimipalkkaa pidettiin pääosin matalana. Sopivana sitä pidettiin tilanteessa, jossa aiempaa apteekkikokemusta on vain vähän tai ei ollenkaan. Vastaajat toivoivat kuitenkin, että aiempi apteekkikokemus huomioitaisiin palkassa. Etenkin toista harjoittelua suorittaneet kokivat, ettei palkka vastaa osaamista. Korkeamman palkan neuvotteleminen harjoittelussa koettiin kuitenkin vaikeaksi.

Apteekkityöstä kirjallinen työsopimus

Apteekkien farmaseuttisen työehtosopimuksen mukaan työsopimus tehdään kirjallisena. Työehtosopimus sisältää mallisopimuspohjan, jota sopimuksen tekoon voi käyttää.

Kuitenkin noin viisi prosenttia apteekissa työskennelleistä vastaajista kertoi, ettei ole tehnyt kirjallista sopimusta. Syyksi arvioitiin usein kiire. Sopimus jäi kirjoittamatta myös esimerkiksi silloin, jos opiskelija tekee tuntitöitä apteekin tarpeen mukaan. Jos työnantaja ei tee aloitetta kirjallisen sopimuksen tekemiseen, ei opiskelijakaan ehkä halua ”vaivata” asialla työnantajaa, ainakaan silloin, jos kyseessä on lyhyempi työsuhde.

Kirjallinen työsopimus on kuitenkin sekä työntekijän että työnantajan etu, sillä siitä voidaan tarvittaessa tarkistaa, mitä työn tekemisestä ja työsuhteen ehdoista on sovittu. Työtilanteen muuttuessa ajan mittaan on riskinä, että alkujaan sovittu asia muokkautuu osapuolten muistissa omanlaisekseen.

Opiskelijoiden palkkakysely toteutettiin syksyllä 2022. Vastauksia kerättiin niin kesätöitä ja harjoittelua tehneiltä, kuin opintojen ohessa ilta- ja viikonlopputöitä tehneiltä opiskelijoita.

Suosituspalkat ovat mielestäni

  • Liian matalat 30 %
  • Sopivat 57 %
  • Liian korkeat 0 %
  • En osaa sanoa 13 %