Vuonna 2016 Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos lähti uudistamaan opetustaan, jotta se vastaisi entistä paremmin muuttuvan maailman ja eri työelämän sektoreiden tarpeisiin. Samalla haluttiin painottaa syväoppimista, jotta opiskelu ei tapahtuisi vain tenttejä varten ja asiat unohtuisi heti niiden jälkeen.
Uudistustyö on kantanut hedelmää, sillä vuonna 2019 toteutetun yliopistojen valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn mukaan Itä-Suomen yliopistossa annetaan Suomen laadukkainta farmasian opetusta.
– Laadukas opetus on linjakasta ja pedagogisesti mietittyä, mikä tarkoittaa, että opetusjaksoille on määritelty osaamistavoitteet ja arvioinnissa arvioidaan näiden osaamistavoitteiden täyttymistä. Opetusmenetelmät tulee miettiä niin, että osaamistavoitteiden täyttyminen on mahdollista, sanoo farmasian opetuksen kehittämisestä vastaava yliopistonlehtori Krista Laine Itä-Suomen yliopistosta.
Laineen mielestä laadukas opetus on myös opiskelijalähtöistä. Opiskelijat otetaan vahvasti mukaan opetuksen kehittämiseen ja heidän näkemyksiään kuunnellaan herkällä korvalla.
– Yliopisto asettaa raamit, mitä opiskellaan, ja opiskelijat vaikuttavat siihen, miten näitä asioita opetetaan, tiivistää Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen johtaja, professori Jarkko Ketolainen.
Opintojen alkumetrit tärkeitä
Vuonna 2016 keskeisiksi kehittämistavoitteiksi määriteltiin opettajien tavoitettavuuden parantaminen ja alkuohjaukseen panostaminen. Nykyään Farmasian laitoksella toimii 13 opettajatuutoria, jotka käyvät puolen tunnin kahdenkeskiset keskustelut uusien farmasian opiskelijoiden kanssa.
– Keskustelussa käydään läpi odotukset opintojen suhteen sekä henkilön historia ja tulevaisuuden suunnitelmat, Laine kertoo.
– Startti on kaikkein tärkein. Jos opiskelijat saavat heti juonen päästä kiinni, on hyvin pieni todennäköisyys, että he tippuvat kelkasta opintojen edetessä, Ketolainen sanoo.
Kahdenkeskisten keskustelujen avulla on myös haluttu poistaa kynnys ottaa opettajiin yhteyttä opintojen eri vaiheissa.
– Olemme nuori yliopisto ja hierarkiamme on matala. Meillä ei esimerkiksi ole vastaanottoaikoja, vaan aina voi tulla vetämään hihasta. Olemme samaa porukkaa ja kaikilla on sama tavoite: haluamme, että opiskelijat oppivat ja valmistuvat, Laine sanoo.
Savolainen lupsakkuus vahvuutena
Ketolainen kiittää opettajakuntaa erinomaisesta tilanneälystä, sillä hänen mukaansa on pitkälti persoonakysymys, miten opettaja osaa kohdata opiskelijan.
– Mutkattomuus on yliopistossamme leimallista, vaikka opettajista ja opiskelijoista harva on savolaisia, Ketolainen naurahtaa.
Laine nostaa esille myös taitavat ja fiksut opiskelijat, jotka aktiivisesti osallistuvat opetuksen kehittämiseen. Usein opiskelijoilta tulevat kehitysehdotukset ovat hyvin käytännönläheisiä, esimerkiksi opintojaksot eivät ole jakautuneet tasaisesti eri vuosikursseilla tai opetustahti on liian tiivis.
Palautetta kerätään opiskelijoilta säännöllisesti, mutta moni opiskelija antaa sitä myös kesken kurssin, jolloin opettajille tarjoutuu mahdollisuus reagoida palautteeseen nopeasti.
– Opettajan näkökulmasta opintorakenne voi olla selkeä ja toimiva, mutta opiskelijoiden näkökulmasta ei. Tällöin kuuntelemme opiskelijoiden näkemystä, sillä heitä varten tätä tehdään. Ihan kaikkia toiveita emme kuitenkaan pysty toteuttamaan, koska laitoksella yhtäaikaisesti opiskelevien opiskelijoiden määrä on noin 800 ja opintojaksojen tila-, ryhmä- ja muut järjestelyt tuovat omat haasteensa, Laine sanoo.
Erilaiset oppijat huomioitu
Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella suurin osa opetuksesta tapahtuu läsnäolo-opetuksena ja tavallisesti vain kolme prosenttia opinnoista suoritetaan etänä. Opetusmenetelmissä on sen sijaan runsaasti vaihtelua, sillä yliopisto haluaa huomioida erilaiset oppijat ja tarjota kullekin kurssille parhaiten sopivat opetusmenetelmät. Laitoksella hyödynnetään muun muassa luentoja, laboratoriotyöskentelyä, ryhmätöitä, vertaisopetusta ja flipped learningia eli käänteisen oppimisen menetelmää.
Itä-Suomen yliopistolle on vastikään palkattu neljä opettajien tukena toimivaa verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattoria, joista yksi on Farmasian laitokselta.
– Opettajat ovat rohkeita ja testaavat mielellään erilaisia opetusmenetelmiä. Esimerkiksi lääkevalmistuksesta on tehty pakopelihuone ja suunnitelmissa on 360-apteekkiympäristön toteuttaminen, Laine kertoo.
Jotta opinnot valmistaisivat opiskelijoita mahdollisimman hyvin työelämän tarpeisiin, yliopistosta tehdään sidosryhmävierailuja ja kuunnellaan tulevien työnantajien toiveita ja palautetta.
Terveystieteiden tiedekunta mahdollistaa moniammatillisen tiimityöskentelyn harjoittelemisen, sillä yhteistyötä tehdään eri laitosten kesken. Kursseilla voi olla opettajia eri koulutusohjelmista, ja esimerkiksi farmakologian opintojaksot suoritetaan yhdessä lääketieteen, hammaslääketieteen ja ravitsemustieteen opiskelijoiden kanssa. Lisäksi opintojaksoilla toteutetaan ryhmätöitä, joissa ratkotaan moniammatillisesti erilaisia potilastapauksia.
– Moniammatillista työskentelyä vaaditaan nykyään jokaisessa terveydenhuollon yksikössä, ei vain sairaaloissa, Ketolainen korostaa.
Katso kandien näkemyksiä:
Kandipalaute vaikuttaa yliopiston saamaan rahoitukseen
Vuosittain toteutettavan yliopistojen valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn avulla kartoitetaan kandidaatin tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden tyytyväisyyttä omaan yliopistoonsa ja heidän kokemuksiaan opintojen sujumisesta.
Vuonna 2019 Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos sai korkeimmat pisteet opetuksen laadukkuutta mitattaessa. Itä-Suomen yliopisto sai farmasian opiskelijoilta arvosanaksi 4,35 asteikon ollessa 1–5. Helsingin yliopiston arvosana oli 4,16 ja Åbo Akademin 4,15.
– Toki yliopistojen välillä on aina pientä tervettä kilpailua, mutta teemme myös erittäin hyvää yhteistyötä Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin kanssa, sanoo Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen johtaja, professori Jarkko Ketolainen.
Laadukkaan opetuksen lisäksi Itä-Suomen yliopisto sai muita yliopistoja korkeammat arvosanat muun muassa opinnäytetyöhön tarjottavan ohjauksen riittävyydestä ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksista opetuksen suunnittelussa.
– Kyselyssä oli opetuksen kehittämisen osio, jossa oli alakohtina järjestelyt ja rakenne, opetus ja oppiminen sekä vaatimukset, palaute ja ohjaus. Kaikissa näissä kohdissa arvosanat pyörivät neljän paremmalla puolella. Vaatimukset, palaute ja ohjaus olivat kirkkaimmat timantit meidän kohdallamme.
Hyvää palautetta on mukava saada, mutta kandipalautteella on myös vaikutusta yliopistojen, tiedekuntien ja laitosten tulovirralle. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa tulosmallin mukaisesti rahaa yliopistoille sen mukaan, mitä paremmat tulokset ja mitä korkeamman vastausprosentin yliopisto kyselyssä saavuttaa.