Korkeakouluopiskelijoista noin kolmannes kokee itsensä jatkuvasti ylikuormitetuksi. Stressiä aiheuttaa muun muassa vaikeudet saada otetta opiskelusta. Tehtäviin keskittyminen tuottaa vaikeuksia, ja huoli opintojen sujumisesta valvottaa öisin.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön 2000-luvun ajan joka neljäs vuosi keräämät tiedot osoittavat, että myös masennus ja ahdistus ovat lisääntyneet korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa koko ajan. Helsingin yliopiston Viikin kampuksen pedagogiset lehtorit Henna Asikainen ja Nina Katajavuori olivat omassa työssään huomanneet saman ilmiön.
– Integroituminen ja odotukset opiskelun suhteen tuottavat monille opiskelijoille paineita, jotka näkyvät korkeina uupumusarvoina, Katajavuori kertoo.
Auttaakseen opiskelijoita selviytymään opinnoistaan ja voimaan paremmin Asikainen ja Katajavuori kehittivät Kohti parempaa opiskelua -verkkokurssin. Sen pilotti järjestettiin farmasian tiedekunnan opiskelijoille vuonna 2017. Mukaan ilmoittautui heti 40 opiskelijaa.
Keväällä 2018 järjestettiin uusi, koko Helsingin yliopiston Viikin kampuksella opiskeleville avoin kurssi verkossa.
– Kurssille ilmoittautui 250 opiskelijaa, joista noin 200 suoritti kurssin, Asikainen muistelee.
Kurssia järjestetään jatkossa ainakin kerran vuodessa ja se on avoin kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille, joskin markkinointi kurssista on toistaiseksi suunnattu lähinnä Viikin kampukselle.
– Saimme kurssia varten kehittämisrahaa, jonka turvin kurssi tullaan jatkossa rakentamaan omalle alustallemme Moodleen. Laajentaminen vaatii tietenkin myös henkilöstöresursseja, Asikainen sanoo.
Syksyllä 2019 kursseja oli kaksi. Yksi osallistujista oli kolmannen vuosikurssin farmasian opiskelija Iida Halinen.
– Muistaakseni kurssi oli mainittu jossain sähköpostissa, ja se tuntui itselle ajankohtaiselta, kun opinnot olivat vähän takkuilleet, Halinen kertoo.
Itsenäisiä harjoituksia
Verkkokurssi perustuu viikoittain annettaviin itsenäisiin tehtäviin, harjoitusten tuottamien kokemusten ja oivallusten reflektointiin, vertaisryhmäpalautteisiin ja oppimispäiväkirjaan.
Kurssilla kehitetään omaa psykologista joustavuutta ja pyritään sitä kautta parantamaan stressinsietokykyä ja suhtautumaan itseen armollisemmin. Harjoitukset ovat toisaalta hyvin konkreettisia hengitys- ja läsnäoloharjoituksia, toisaalta paljon omien arvojen ja toimintatapojen pohdiskelua. Kurssi itsessään on hyvin intensiivinen, ja se kannustaa suunnittelemaan ja aikatauluttamaan
opintoja.
– Odotin ehkä selkeämmin vinkkejä ja ohjeita opiskeluun. Tämä oli enemmänkin itsepohdiskelua ja stressinhallintatekniikoita, jotka olivat minulle osittain entuudestaan tuttuja, Halinen sanoo.
Hän koki kuitenkin hyödylliseksi etenkin aikatauluttamisen.
– Se ei ehkä ole minulle ominaisin tapa tehdä asioita, mutta juuri siksi hyödyllinen. Itselläni asiat jäävät helposti viime tippaan, ja opin vähän jaksottamaan tekemisiäni paremmin, hän pohtii.
Omien ajatusten hallintaa
Kurssi auttaa opiskelijoita tuntemaan itsensä ja tiedostamaan omat arvonsa paremmin. Moni on huomannut, että on opiskelupaineiden keskellä unohtanut kokonaan miettiä, mikä itselle oikeastaan on tärkeää.
– Kaikkia omia ajatuksiaan ei ole pakko hyväksyä sellaisenaan, vaan niihin voi vaikuttaa. Toistuvien harjoitteiden kautta voi oppia suhtautumaan kielteisiin ajatuksiinsa. Positiivisempi asenne itseen helpottaa stressiä, Katajavuori sanoo.
Opettajien saaman palautteen ja oppimispäiväkirjojen mukaan kurssi on monien kohdalla laskenut stressin kokemusta sekä parantanut ahdistavien ajatusten käsittelyä ja itsetuntemusta. Oppimistuloksetkin ovat parantuneet.
– Moni on tuonut esiin, että opiskelutehokkuus ja motivaatio paranevat, kun oppii olemaan itselleen vähän armollisempi, Katajavuori sanoo.
Apua saatavilla
Iida Halinen, kuten palautteiden perusteella moni muukin kurssin käynyt, sai muiden opiskelijoiden kokemuksista myös vertaistukea.
– Minulla on melko positiivinen suhtautuminen asioihin. Kun luki muiden tehtäviä, tuli tunne, että minulla on oikeastaan kaikki aika hyvin. Joukossa oli niitäkin, jotka tuntuivat olevan kovin
jumissa.
Katajavuori korostaa kuitenkin, ettei kurssi ole mikään terapiaistunto. Toisinaan paljastuu, että opiskelija voi jo niin huonosti, että hänet on ollut syytä ohjata YTHS:n tai opintopsykologien vastaanotolle.
– Tämä ei korvaa ammattiapua vaan tukee normaalien opiskelupaineiden kanssa taistelevia löytämään keinoja tilanteen hallintaan, Asikainen kiteyttää.
Toimittajan kommentti
Muistan, kuinka omalta yliopiston vuosikurssiltani porukkaa tipahteli pois jo ensimmäisenä opiskeluvuotena, kun opintojen rankkuus yllätti. Yliopistolla ei käytykään vain kääntymässä, vaan päivät olivat pitkiä ja viikonloput tehtiin töitä. Aikatauluttaminen oli siten hyvin konkreettinen taito, jotta esseet sai palautettua ajallaan ja tentteihin jäi riittävästi aikaa lukea – vapaa-aikaa unohtamatta.
Vielä opiskeluaikana olisin sanonut, että suurin hyöty olisi ollut konkreettisista vinkeistä opiskeluun liittyen. Jälkikäteen ajateltuna kuitenkin sanoisin, että lukio ja ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen antoivat tähän riittävät eväät.
Yliopistossa suurin paine monille tulikin työnteosta opintojen ohessa, eivätkä silloin pelkät opiskeluvalmiudet riitä. Tällöin on tärkeää muistaa pitää huolta omasta jaksamisestaan ja priorisoida elämässä tärkeitä asioita. Ystäviä ja läheisiä ei kannata jättää huomiotta, vaikka opintojen ja töiden suhteen olisi kuinka kiire. Sosiaalisten suhteiden hoitaminen vie toki aikaa, mutta ennen kaikkea se antaa voimaa hektisessä arjessa.
Mielestäni Kohti parempaa opiskelua -verkkokurssi voisi olla pakollinen kaikille ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoille. Kurssilla on myös äärimmäisen tärkeää kertoa, mistä voi hakea apua, jos omat voimat ja keinot loppuvat. Muista myös kysyä kaverin vointia säännöllisin väliajoin, sillä empatia, välittäminen ja murheiden jakaminen ovat kaikkein tärkeimpiä taitoja niin yliopistolla kuin työelämässä.
Hanna Leino
Kirjoittaja on Farmasia-lehden toimitussihteeri.
