Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) Syöpäkeskus ja HUS-Apteekki toteuttivat klinikkaproviisorin pilottihankkeen viime vuonna. Käytännön työstä vastanneen klinikkaproviisori Asta Kähkösen työ Syöpäkeskuksessa palkittiin Farmasian Päivien posterikilpailussa kahdessa sarjassa. Tiede ja tutkimus -sarjan palkinnon hän sai lääketiedon ajantasaistamisesta ja lääkitysten turvatarkastuksista HYKSin Syöpäkeskuksen uro-onkologian poliklinikalla sekä Toiminnan kehittäminen -sarjassa lääkekaappien sisällön järjestämisestä terapiaryhmien mukaan Syöpäkeskuksen vuodeosastoilla 7 ja 8.
– Näin alkuvaiheessa olemme voineet tehdä vasta pieniä yksittäisiä projekteja eri osastojen tarpeiden mukaan, Kähkönen muistuttaa.
Lääkitysturvallisuus keskiössä
Pilottivaiheen jälkeen helmikuussa vakinaistettu klinikkaproviisorin rooli on vielä pitkälti osastokohtaisten tarpeiden kartoittamisessa ja toimenpiteiden kehittämisessä, mutta pääsee Kähkönenkin kohtaamaan potilaita ja tekemään työtä yksilötasolla.
– Lääkitysturvallisuus on osastofarmasiassa keskiössä. Pilotoinnin aikana käynnistetyissä turvatarkastuksissa selvitin potilastietojen ja haastattelujen kautta potilaan kokonaislääkityksen tilanteen, Kähkönen kertoo.
Koska Syöpäkeskuksessa ei ole aiemminkaan ollut omaa osastofarmaseuttia, osastojen auditointi eli tilanne- ja tarvekartoitus on jokaisella osastolla toimimisen lähtökohtana.
Tavoitteena on minimoida potilaalle sattuneet vaaratilanteet.
– Turvatarkastukset tulee vakiinnuttaa osaksi potilastyötä. Tällä hetkellä tarkastuksia tehdään ajanvarauksella lääkärin lähetteellä. Suosittelemme tarkastuksia erityisesti ensipotilaille ja niille, joilla epäillään lääkitykseen liittyvää ongelmaa. Klinikkaproviisori toimii tiiviisti lääkärin työparina, Kähkönen sanoo.
Se, että potilastyöhön osallistuu lääkärin ja hoitajan lisäksi myös farmasian alan ammattilainen, on Suomessa vielä harvinaista. Mallia on haettu maailmalta, muun muassa Englannista, jossa osastofarmasia on ollut osa sairaanhoidon käytäntöä jo parikymmentä vuotta.
– Potilas ei ole enää pitkään aikaan saanut lääkkeitä ennen kuin farmasisti on tarkistanut lääkityksen, Kähkönen kuvailee Englannin mallia.
Koulutusta tarvitaan molempiin suuntiin
Kliininen farmasia on verrattain pienessä roolissa farmaseuttien ja proviisorien peruskoulutuksessa. Toissa syksynä Kuopion yliopistossa aloitettiin sairaalafarmasian erikoistumiskoulutus yhteistyössä Helsingin yliopiston Farmasian laitoksen kanssa. Proviisorien 40 opintopisteen ja farmaseuttien 30 opintopisteen koulutusohjelma ei HUS-Apteekin Kirsi Kvarnströmin mukaan riitä valmistelemaan farmasisteja osastokohtaisiin vaatimuksiin.
– Meillä on omaa täydennyskoulutusta, josta vastaa pääasiassa Helsingin yliopiston ja HUS-Apteekin yhteinen kliininen opettaja, osastofarmasiaprosessista vastaavana proviisorina vuoden alusta aloittanut Kvarnström kertoo.
Osastofarmasistien työnkuvaan kuuluu entistä enemmän hoitohenkilökunnan kouluttamista ja perehdyttämistä uusiin lääkitysturvallisuutta edistäviin käytäntöihin.
– Tänä keväänä minulla on työn alla muun muassa päivittää Syöpäkeskuksen lääkehoitosuunnitelma yhteistyössä laatupäällikön ja johtavien lääkäreiden kanssa. Osallistun myös suunnitelman jalkauttamiseen osastoille. Olen päivittänyt potilastietojärjestelmään ajantasaisia lääkitystietoja ja ollut kehittämässä kirjaamisen käytäntöjä, Kähkönen antaa muutamia esimerkkejä.
Logistiikka automatisoidaan
Perinteisesti osastofarmaseuttien työ on keskittynyt lääkelogistiikan hoitamiseen. Tulevaisuudessa aikaa halutaan vapauttaa lääkitysturvallisuuden ja potilastyön pariin – tai yksinkertaisesti tehostaa toimintaa, kuten Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) on tehty.
– Meillä on osastofarmaseutit vain kahdella osastolla. Lisäksi Taysissa työskentelee viisi klinikkafarmaseuttia, joiden tehtäviin kuuluu lääkeohjeiden laatimista, hoitajien kouluttamista sekä erilaisia lääkehoidon kehittämistehtäviä, Taysin sairaala-apteekin apteekkari Marja Iso-Mustajärvi kertoo.
Taysin malli on poikkeuksellinen. Heillä lähdetään ajatuksesta, että niin sanottuun virka-aikaan työskentelevä farmaseutti vastaa 24/7-toimivan hoitohenkilökunnan kouluttamisesta ja ohjaamisesta, mutta vuorokauden ympäri työskentelevä hoitohenkilökunta esimerkiksi lääkejakelusta.
– E-lääkekaapin mukana osastolle tulee farmaseuttinen palvelu eli farmaseutti, joka vastaa osaston lääkevalikoimasta, seuraa lääkekulutusta sekä hoitaa lääkeinformaation ja ohjeistuksen, e-lääkekaapeista vastaava proviisori Mari Ränkimies selittää.
Kun farmaseutit eivät enää hoida lääkejakelua ja lääketilaukset on automatisoitu, farmaseuttien aikaa vapautuu valmistekohtaiseen tiedonhakuun, informointiin ja ohjeistamiseen.
– Klinikkafarmaseuttimme voivat esimerkiksi etsiä lääkekohtaisia Kela-korvaustietoja ja näin helpottaa hoitajien ja lääkäreiden työtä, Ränkimies havainnollistaa.
Työnkuva vaihtelee osaston tarpeen mukaan. Jos omaa osastofarmaseuttia ei ole, hoitohenkilökunta tarvinnee enemmän ohjausta ja koulutusta.
Uusia pilotteja tiedossa
HUS:ssa aloitetaan toukokuun alussa uusi klinikkaproviisorin pilottihanke lasten ja nuorten sairauksien toiminta-alueella.
– Mukana on paljon samoja tekijöitä kuin Syöpäkeskuksen pilotin työryhmässä, joten he pystyvät varmasti monistamaan joitakin käytäntöjä ja ottamaan tästä ensimmäisestä pilotista toimintamalleja. Jokainen toiminta-alue on kuitenkin omanlaisensa ja siellä on omat osaamistarpeensa, Kähkönen muistuttaa.
HUS-Apteekin kauaskantoinen tavoite on saada kaikille erikoisaloille ja klinikoille omat klinikkaproviisorit kehittämään koko klinikan lääkitysturvallisuutta ja toimimaan osastofarmaseuttien tiiminvetäjinä.
– Kunkin klinikan osastolla olisi omat osastofarmaseutit asiantuntijatehtävissä ja logistiset tehtävät hoitaisi lääketyöntekijä, Kvarnström maalailee tulevaisuutta. Samalla hän muistuttaa, että farmasian ammattilaisen työnkuva muotoutuu osaston erityistarpeiden mukaan.
Taysissa on valmistumassa uusi sydänsairaala, johon on tulossa viisi e-lääkekaappia ja oma klinikkafarmaseutti.
– Olemme myös aloittaneet ensiapupilotoinnin kartoitustyön. Tavoitteena on, että pilotti päästään käynnistämään vuoden 2019 alusta, Iso-Mustajärvi paljastaa.
Hyvä vastaanotto, tietoisuutta parannettava
Mari Ränkimies toteaa osastofarmasian saaneen Taysissa loistavan vastaanoton.
– Vuoden jälkeen hoitohenkilökunta on jo ihmetellyt, miten aikaisemmin on tultu lainkaan toimeen ilman farmaseuttista asiantuntemusta, Ränkimies iloitsee.
Myös HUS-Apteekin osastofarmaseutit ja klinikkaproviisorit ovat saaneet positiivisen vastaanoton, joskin Kvarnströmin mukaan täyttä hyötyä ei aina osata ottaa irti.
– Osaamisaluetta ei aina tunnisteta, ja farmaseutti mielletään toisinaan edelleen lääkelogistiikan hoitajaksi. Meidän tulee rohkeasti kertoa, miten farmasian ammattilaista kannattaa hyödyntää moniammatillisessa tiimissä potilaan parhaaksi.
Tahtotila on HUS:ssa ollut yhteinen. Asta Kähkönen kiittää pilottityöryhmää hyvästä yhteishengestä.
– HUS-Apteekissa oli tehty jo aiemmin kehittävää tutkimustyötä osastofarmasian osalta. HUS-Apteekin ja Syöpäkeskuksen yhteinen ohjausryhmä kävi keskusteluja hyvässä yhteishengessä, hän kiittää.
Yhteisiä mittareita
Vaikka osastofarmasian roolit eri sairaanhoitopiireissä ovat hyvin erilaiset, osastofarmasian kehittäminen on sairaala-apteekkien yhteinen tahtotila. HUS:n, Taysin ja Oulun yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiirin apteekit kehittävät yhteistyössä osastofarmasian vertaisarviointimittareita. Mittaamisen yhtenä tavoitteena on kehittää osastofarmasian työnkuvaa.
Osastofarmasian työnkuvien kehittämistarve tulee myös ulkopuolelta. HUS:n Syöpäklinikka sekä lasten ja nuorten sairauksien tulosalue ovat päättäneet hakea kansainvälistä laatusertifikaattia, joka velvoittaa jatkuvaan laadunhallintaan ja ulkopuoliseen arviointiin.
Kehitystyö kiinnostaa myös farmasisteja. Osastotyötä pidetään monipuolisena ja sen nähdään hyödyntävän koulutusta laaja-alaisesti.
– Tänä keväänä koulutamme lasten ja nuorten sairauksien tulosalueella toimivia osastofarmaseutteja. Lasten lääkehoito on suuren riskin lääkehoitoa, jossa tarvitaan erityisosaamista. Räätälöidyllä koulutuksella edistämme pienten potilaiden lääkitysturvallisuutta, Kvarnström lupaa.