Palkat ja lisät esillä uudessa virka- ja työehtosopimuksessa

Kunta-alan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ja tiekartta sote-sopimukseen.

Kunta-alan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) päästiin sopimukseen lähes kalkkiviivoilla pitkän ja vaiherikkaan neuvottelukierroksen päätteeksi 28.5.2020. Jo vapun alla tulosta yritettiin saada tosissaan aikaan valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan avustuksella, mutta silloin hoitohenkilöstöä neuvotteluissa edustava Sote ry hylkäsi sovittelijan esityksen ja esitys kaatui kokonaisuudessaan, vaikka muut sopijajärjestöt olivat sen valmiit hyväksymään. Paine sopimuksen aikaansaamiselle oli ehdotuksen kaatumisen jälkeen kuitenkin kova – eikä vähiten koronapandemian vaan myös julkiseen talouteen heittämän varjon vuoksi – ja neuvottelut etenivät maaliin kesän kynnyksellä.

Saavutettua sopimusratkaisua voidaan pitää akavalaisesta ja myös Farmasialiiton jäsenistön näkökulmasta olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvänä. Seuraavassa yhteenvetoa tärkeimmistä sovituista asioista.

Palkkoja korotetaan kahdella yleiskorotuksella

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES 2020–2021 on voimassa 1.4.2020–28.2.2022. Sopimuskauden aikana palkkoja korotetaan kahdella yleiskorotuksella. Lisäksi sopimuskauteen kuuluu paikallinen järjestelyerä, joka maksetaan 1.4.2021 lukien.

Sopimuskauden ensimmäinen yleiskorotus tehtiin 1.8.2020. Korotuksen suuruus oli 26 euroa, mutta kuitenkin vähintään 1,22 prosenttia. Toinen yleiskorotus tehdään 1.4.2021. Sen suuruus on 1,00 prosenttia. Molempien yleiskorotusten lisäksi palkkausluvun mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti. Yleiskorotukset koskevat myös palkkahinnoittelun ulkopuolisia. Palkkahinnoitteluliitteiden 1–8 peruspalkkoja ja palkkausluvun vähimmäispalkkaa korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

Sopimuskauteen kuuluu myös paikallinen järjestelyerä, joka maksetaan 1.4.2021 lukien. Sen suuruus on 0,8 prosenttia KVTES:n palkkasummasta. Paikallisen järjestelyerän kohdentamisesta ja neuvottelumenettelystä määrätään KVTES:n allekirjoituspöytäkirjassa. Paikalliset työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Työajan kiky-pidennykset jäävät historiaan

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut säännöllisen työajan pidennykset ovat voimassa sunnuntaihin 30.8.2020 asti. Uuden sopimusratkaisun mukaisia säännöllisiä työaikoja noudatetaan 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työaikajakson alusta lukien. Kilpailukykysopimuksen perusteella sovittujen säännöllisten työaikojen pidennysten poistuessa tilalle on sovittu eräistä työaikaluvun ja vuosilomaluvun muutoksista. Nämä muutokset tulevat voimaan 31.8.2020 lukien.

Osa työaikaluvun muutoksista (ns. pakottavat muutokset) johtuvat vuoden 2020 alussa voimaan tulleesta uudesta työaikalaista. Työaikaluvun terminologiaa muutettiin vastaamaan työaikalakia tulkinnan selkeyttämiseksi. Työaikaluvun säännöllisiä työaikoja lyhennettiin kilpailukykysopimuksessa sovittua tuntimäärää vastaavasti. KVTES:n piirissä työskentelevien viikoittainen työaika lyhenee 30 minuuttia. Varallaolomääräyksiin tehtiin muutoksia, joiden tarkoituksena on selkeyttää sopimusmääräysten soveltamista.

Jaksotyön soveltamisala säilyy ennallaan. Jaksotyön soveltamisala määräytyy siten pääosin vuoden 1996 työaikalain perusteella. Jaksotyöaikaa voidaan soveltaa kotisairaanhoitoon ja kotipalveluun kuten aikaisemminkin. Jaksotyössä voi olla edelleen käytössä kahden, kolmen tai neljän viikon pituinen tasoittumisjakso. Sopimuksessa tarkennettiin mää­­räystä, jonka mukaan kolmea viikkoa pitempää tasoittumisjaksoa voitiin käyttää vain, mikäli se on toiminnan kannalta perusteltua. Tarkennuksen mukaan tarve jatkuvan neljän viikon työaikajakson käyttämiseen voi olla esimerkiksi osa-aikatyötä tai pääsääntöisesti yötyötä tekevän työntekijän/viranhaltijan kohdalla.

Toisen tarkennuksen mukaan, kun työaikajaksoon sisältyy enemmän kuin yksi arkipyhä, jaksotyössä voidaan käyttää tilapäisesti yhtä neljän viikon työaikajaksoa. Tässä tilanteessa työntekijälle ja/tai viranhaltijalle annetaan arkipyhälyhennyksenä ainakin yksi keskimääräisen työpäivän pituinen vapaapäivä kyseisen tasoittumisjakson aikana. Jaksotyössä yövuoron pituus voi jatkossa olla 11 tuntia myös muissa kuin psykiatrisissa sairaaloissa ja kehitysvammalaitoksissa.

Lukuun lisättiin uusi kohta, jonka mukaan työaikalain 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta. Liukuvassa työajassa säännöllinen työajan saldokertymä voi jatkossa olla 50 tuntia aikaisemman 40 tunnin sijasta. Saldokertymän pidentämisestä sovitaan paikallisesti.

Koronalisä vain muutamille ammattiryhmille kaatui

Sopimukseen ei sisälly koronasta johtuvaa poikkeusajan lisää. Korona vaikuttaa kaikkien kuntatyöntekijöiden työhön. Siksi vain muutamille ammattiryhmille maksettava kertapalkkio ei olisi kohdellut palkansaajia yhdenvertaisesti.

Koronalisä oli yksi neuvottelukierroksella pöytään nousseista asioista, joka aiheutti suurinta erimielisyyttä neuvotteluosapuolten välillä. Akavalaisesta näkökulmasta voimme olla tyytyväisiä, että niin sanotun koronalisän sijaan kunnille ja sairaanhoitopiireille saatiin varmistettua lisärahoitusta, josta rahaa on mahdollista kohdentaa myös henkilöstölle.

Palkkaohjelmassa otetaan ensiaskeleet

Sopimuksessa on nyt sovittu palkkaohjelman käynnistämisestä, minkä ensimmäiset toimenpiteet toteuttaa kunnan tilastoryhmä. Hankkeessa sovellettavat mittarit ovat suoraan akavalaisia edustaneen JUKOn esityksestä. Hanke velvoittaa osapuolet myös neuvottelemaan keinoista, joilla kuntapalkkoja saadaan lähemmäs yksityisen sektorin tasoa. Kuntien taloustilanne tuo omat haasteensa keinojen rahoitukselle.

Sote-sopimuksen tiekartta hahmotteilla

Osana kokonaisuutta sovittiin, että kunta-alan sosiaali- ja tervey­denhuollon henkilöstölle muodostetaan uusi virka- ja työehtosopimus (sote-sopimus). Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on erittäin merkittävä kunta-alan kokonaisuus. Sen tehtäväkentässä toiminta ja olosuhteet sisältävät sellaisia erityispiirteitä, joiden huomioiminen työehdoissa onnistuu parhaiten omalla alakohtaisella työehtosopimuksella. Sote-sopimus on tässä vaiheessa raamisopimus, joka sisältää vasta tiekartan sille, miten sote-henkilöstön työehdot määräytyvät jatkossa.

Sote-sopimus tulee määrittelemään sote-henkilöstölle ainakin palkkauksen ja työajat. Yleiset työehdot (muun muassa lomat ja vapaat) määräytyvät jatkossakin KVTES:n perusteella. Sote-sopimuksen on tarkoitus tulla osaksi kunta-alan sopimusperhettä, jolle pääneuvotteluryhmässä neuvotellaan jatkossa esimerkiksi yhteiset palkankorotusraamit. Sote-sopimuksen piiriin siirtyvät kokonaisuudessaan nykyisin KVTES:n liitteisiin 3 ja 4 kuuluva henkilöstö eli terveydenhuollon hoitohenkilöstö, sosiaalihuollon henkilöstö, soteperuspalveluhenkilöstö ja lääkehuollon henkilöstö. Sopimuksen rajaukset tarkentuvat myöhemmin.

Sote-sopimus tulee virka- ja työehto­sopimuksena voimaan 1.9.2021, mutta henkilöstön palvelussuhteen ehtoina noudatetaan kuitenkin KVTES-sopimuksen ehtoja 31.12.2022 saakka, elleivät sopimuksen osapuolet muuta myöhemmin sovi. Sote-sopimuksen sopijaosapuolina ovat Kunnallinen työmarkkinalaitos työnantajana ja kaikki kunta-alan pääsopijajärjestöt: akavalaisten JUKO ry, JAU ry ja SOTE ry. Sote-sopimuksen osalta vaikuttamistyö jatkuu julkisen sektorin neuvottelujärjestömme JUKOn kautta. Osallistumme sopimuksen jatkotyöhön ja varmistamme, että jäsenistömme edut tulevat huomioiduksi.

Lomarahan vaihto vapaaksi helpottuu

Vuosilomalukuun lisättiin uusi lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeva sopimuskohta. Työnantaja ja työntekijä/viranhaltija voivat sopia siitä, että lomanmääräytymisvuodelta maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana vapaana.

Lomarahavapaan vaihtamista koskevat ehdot, esimerkiksi lomarahavapaan pitämisajankohta ja vaihtosuhde, ovat sisällöltään pääosin samat kuin KVTES 2018–2019:ssa. Uutta on se, että lomarahan vapaaksi vaihtaminen ei edellytä paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemistä, eli työnantaja ja työntekijä ja/tai viranhaltija voivat keskenään sopia lomarahan vapaaksi vaihtamisesta.

Uuden määräyksen mukaan lomarahan vaihtaminen vapaaksi on mahdollista vasta 31.8.2020 lukien. Tätä aikaisemminkin lomarahan vaihtaminen vapaaksi on mahdollista, jos asiasta tehdään paikallinen virka- ja työehtosopimus.

Toimitetaanko teillä lääkkeitä suoraan kotiin?