Palkkakysely 2018: Kaikilla sektoreilla yksi yhteinen huoli

Farmasian ammattilaisia työskentelee hyvin erilaisilla sektoreilla ja erilaisissa tehtävissä. Työnkuvasta riippumatta farmasistit kokevat, ettei työn vaativuus ja lisäkouluttautuminen näy palkassa.

Farmasialiitolla on jäseniä hyvinkin erilaisissa töissä. Heitä on niin avopuolen apteekeissa, sairaaloissa, yliopistolla kuin lääketeollisuudessakin. Tehtävät ovat erilaisia, vastuut ovat erilaisia, osaamiset ovat erilaisia ja muut edut ovat erilaisia.

– Palkkakyselyn vastauksia katsellessani huomasin surukseni yhden yhdistävän tekijän. Palaute siitä, että työn vaativuus tai lisäkoulutuksen tuoma ammattitaito ei näy palkassa, yhdistää eri sektoreita. Mikäli asiantuntijuuttamme ei arvosteta, voi se pahimmillaan johtaa turhautumiseen ja alan vaihtoon. Tulevissa muutoksissa meidän asiantuntijuuttamme tarvitaan enemmän, minkä tulisi näkyä myös palkassa, Farmasialiiton puheenjohtaja Antti Kataja painottaa.

Palkkakysely toteutettiin syksyllä 2018. Kohderyhmänä olivat työssä olevat Farmasialiiton jäsenet. Noin 900 jäsentä vastasi kyselyyn.

Taulukoissa on esitetty eri sektoreilla työskentelevien vastaajien säännöllisen työajan palkat. Säännöllisen työajan palkka on bruttopalkka ilman työaikalisiä, ylityökorvauksia ja luontaisetuja. Palkkasummat perustuvat kokoaikatyötä (vähintään 34 h/vk) tekevien vastauksiin.

Apteekkisektori

Farmaseutin säännöllisen työajan mediaanipalkka syyskuussa 2018 oli 3 036 euroa kuukaudessa. Proviisorin mediaanipalkka oli 4 122 euroa kuukaudessa.

Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen taulukkopalkkaa parempaa palkkaa kertoo ansaitsevansa 64 prosenttia vastanneista. Taulukkopalkan lisäksi työntekijöille maksetaan apteekkikohtaista erää tai henkilökohtaista lisää tai muuta palkanlisää. Palkanlisän mediaani oli vuoden 2018 syyskuussa 169 euroa. Toisen tutkinnon tai koulutuksen suorittaminen on korottanut palkkausta neljällä prosentilla vastanneista.

Proviisoreista 53 prosentille maksetaan työehtosopimuksen palkkataulukon mukaista palkkaa. Positiivista kehitystä osoittaa se, että 34 prosenttia proviisoreista ilmoitti saavansa taulukkopalkan lisäksi henkilökohtaista lisää.

Kuntasektori

”Kuntapuolella on ollut paljon heikennyksiä viime aikoina. Lomarahoja on leikattu, tuli kiky ja yleistyöaika, mutta palkka on edelleen sama ilman kompensaatiota lisääntyneeseen työaikaan.”

Palkka. Kunta-alan farmaseuttien ja proviisorien palkka määräytyy Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) perusteella. Proviisorit ja sairaala- apteekkarit eivät ole KVTES:n palkkahinnoittelujen piirissä samalla tavoin kuin farmaseutit.

KVTES:n mukaan työntekijöiden palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, jonka perusteena on työn vaativuus, työkokemuslisästä (3 % / 5 v ja 8 % / 10 v) ja mahdollisesta henkilökohtaisesta lisästä. Työkokemuslisä lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta. Työkokemuslisässä huomioidaan kaikki farmasian alan työ, saman työnantajan palveluksessa tehty työ sekä muu työ, josta on olennaista hyötyä tehtävien hoitamisessa. Työkokemuksena otetaan huomioon myös yritystoiminta tehtävässä, jossa siitä on olennaista hyötyä. Henkilökohtainen lisä perustuu puolestaan työntekijän työsuorituksen arviointiin.

Farmaseutin säännöllisen työajan mediaanipalkka syyskuussa 2018 oli 2 772 euroa kuukaudessa. Proviisorin mediaanipalkka oli 3 931 euroa kuukaudessa.

”Osastofarmaseuttien työn vaativuus tulisi huomioida paremmin palkassa.”

Positiivista on se, että 36 prosentilla kyselyyn vastanneista palkkausta on tarkistettu viimeisen vuoden aikana. Vapaassa palautteessa todettiin, että työnvaativuuden arviointiin perustuvassa palkkausjärjestelmässä ja palkkauksessa tulisi ottaa paremmin huomioon tehtävien vaativuus suhteessa toisiin tehtäviin.

Työaika. Tyypillisimpiä työaikamuotoja ovat kyselyn perusteella yleistyöaika ja muodollinen jaksotyöaika. Kyselyyn vastanneista 39 prosenttia ilmoitti työsuhteeseensa sovellettavan yleistyöaikaa. Vastaavasti 39 prosenttia ilmoitti työsuhteessaan noudatettavan muodollista jaksotyöaikaa.

”Palkka voisi olla suurempi työmäärään ja koulutukseen nähden.”

Vastaajien enemmistön (63 %) työsuhteissa työaikamuutokset eivät ole ajankohtaisia. Vastaajista 16 prosenttia ilmoitti, että työnantaja on joko muuttanut tai muuttamassa työaikamuotoa vuosina 2018–2019. Muutosten määrä on laskenut viime vuosina (vuosina 2017–2018 21 %, vuosina 2016–2017 28 %). Toki työaikamuodon muutosten väheneminen voi kertoa siitä, että muutostarpeet ovat jo pääosin toteutettu. Huolestuttavia ovat työaikajärjestelmien muutostilanteet, joissa muutoksia toteutetaan työnantajan toimesta yksipuolisesti ilman hyvin järjestettyä yhteistoimintaa sekä riittävää vuorovaikutusta ja tiedottamista henkilöstölle.

Teollisuus ja tukkukauppa

Oletko saanut palkankorotusta
syyskuun 2017 ja syyskuun 2018 välillä?

26 % kyllä, henkilökohtaisen palkankorotuksen
32 % kyllä, yleiskorotuksen
7 % kyllä, sekä henkilökohtaisen että yleiskorotuksen
32 % en ole saanut
3 % en osaa sanoa

Lääketeollisuudessa farmaseutin mediaanipalkka vuonna 2018 oli 3 717 euroa kuukaudessa. Vuotta aiemmin farmaseutin mediaanipalkka oli 3 421 euroa kuukaudessa. Proviisorin mediaanipalkka oli vuonna 2018 4 796 euroa kuukaudessa. Vuoden 2017 palkkakyselyssä proviisorin mediaanipalkka oli 4 560 euroa kuukaudessa.

Lääketukkukaupassa farmaseutin mediaanipalkka oli 3 496 euroa kuukaudessa, kun se oli vuotta aiemmin 3 421 euroa. Proviisorin mediaanipalkka lääketukkukaupassa oli 5 050 euroa vuonna 2018 ja 5 020 euroa vuonna 2017.

Vapaassa palautteessa tuotiin esille, että palkkauksen tulisi kehittyä siten, että se vastaisi paremmin tehtävien vaativuutta. Teollisuuden ja tukkukaupan sektorilla työskentelevistä 37 prosenttia kertoi olevansa tulospalkkauksen piirissä.

Valtio-, Kela- ja yliopistosektori

”Lomarahojen leikkaus oli epäreilua verrattuna yksityiseen sektoriin.”

Farmaseutin mediaanipalkka on Kelassa 2 828 euroa kuukaudessa ja valtion palveluksessa 3 486 euroa kuukaudessa. Yliopiston palveluksessa proviisorin mediaanipalkka on 3 500 euroa kuukaudessa.


Sitaatit on otettu palkkakyselyn avoimista vastauksista.

Miten voit vaikuttaa palkkaasi?

”Palkkauksemme laahaa edelleen perässä. Esimerkiksi mahdollisia lisäkouluttautumisia, kuten LHA, LHKA tai osastofarmasian erikoispätevyys, ei palkassamme huomioida.”
  • Neuvottele rekrytointitilanteessa palkka, johon voit olla tyytyväinen ja joka vastaa osaamistasi ja kokemustasi.
  • Tutustu työnantajasi noudattamaan palkkapolitiikkaan, palkkausjärjestelmään ja palkkaustasoon. Keskustele asiasta esimiehesi, kollegoidesi tai luottamusmiehen kanssa.
  • Tutustu palkkatilastoihin ja -suosituksiin.
  • Pyydä palkankorotusta ja perustele palkkatoiveesi huolellisesti.
  • Jos tehtäväsi muuttuvat vaativammiksi tai vastuu kasvaa, ota puheeksi palkkauksen tarkistaminen.
  • Perustele palkkausesitystäsi tehtäväsi vaativuudella. Vaativuutta lisääviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi työn edellyttämä osaaminen, lisätehtävä ja -vastuu, esimiesasema, työn edellyttämät vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot sekä työolosuhteet.
  • Ota palkka puheeksi, jos hankit lisää osaamista, josta on olennaista hyötyä tehtävässäsi. Perustele palkantarkistuspyyntö osaamisellasi.
  • Jos palkkauksessasi on epäkohta tai se on jäänyt jälkeen palkkauskehityksestä, ota asia esille esimiehesi tai työpaikkasi luottamusmiehen kanssa.
  • Ota palkkausasiasi esille palkka- tai kehityskeskustelussa.
  • Pyri saamaan palkankorotusesitykseesi aina vastaus tai tieto päätöksestä.
  • Jos palkantarkistusesityksesi ei johda palkankorotukseen, keskustele esimiehesi kanssa, miten voit jatkossa vaikuttaa työsuorituksellasi, osaamisellasi ja kokemuksellasi palkkauksen kehitykseen.