Palkkakysely 2021: Palkkauksessa ja palkkausjärjestelmissä yhä toivomisen varaa

Palkkaansa tyytyväisimpiä ovat teollisuus- ja tukkukaupan sektorilla työskentelevät. Kuntasektorilla etenkin osastofarmaseuttien työn vaativuuden kasvun toivottaisiin näkyvän selvemmin palkassa. Apteekeissa yli neljännes työpaikan vaihtajista menetti apteekkikohtaisen erän palkastaan työpaikkaa vaihtaessaan.

Palkkakysely toteutettiin lokakuussa 2021 sähköisellä kyselyllä. Vastauksissa jäsen tarvitsi tiedot syyskuun 2021 palkkalaskelmastaan. Vastaajien määrä (hieman yli 1100 vastausta) pysyi vuoden 2020 tasolla.

Kuntasektori

Mediaanikuukausipalkka syyskuussa 2021 oli täyttä työaikaa tekevillä farmaseuteilla 2 944 euroa ja proviisoreilla 4 249 euroa. Vuonna 2020 vastaavat luvut olivat 2 875 euroa ja 4 191 euroa. Kuntapuolella määräaikaiset työsuhteet ovat apteekkisektoria yleisempiä (määräaikaisia 2021: 22 % ja 2020: 20 %), samoin kokopäiväisenä työskentely (kokopäiväisiä 2021: 94 % ja 2020: 91 %).

Työaikamuodoista yleisin on yleistyöaika, jota ilmoitti noudattavansa 57 % vastaajista. Jaksotyöajassa työskenteli 27 % ja toimistotyöajassa 12 % vastaajista. Merkittävin muutos oli tapahtunut toimistotyöajassa, jota ilmoitti noudattavansa 8,1 % enemmän vastaajista kuin vuonna 2020. Vastaajista 54 % (2020: 56 %) ilmoitti saavansa ylintä (8 % 10 vuoden palveluksen perusteella) työkokemuslisää, 3 prosentin (viiden vuoden palveluksen perusteella) lisää sai 16 % (2020: 20 %) vastaajista. Vuosisidonnaisia lisiä ei ollut vielä 30 % (2020: 25 %) vastaajista. Työkokemuslisää saavien osuus vastaajista on siis vähentynyt.

Apteekkisektori

Mediaanikuukausipalkka syyskuussa 2021 oli täyttä työaikaa tekevillä farmaseuteilla 3 137 euroa ja proviisoreilla 4 272 euroa. Vuonna 2020 vastaavat luvut olivat 3 025 euroa ja 4 228 euroa. Aikaisempien vuosien tapaan valtaosa apteekkisektorilla työskentelevistä on vakituisessa työsuhteessa (2021: 96 % ja 2020: 93 %) ja suurin osa työskentelee kokopäiväisesti (2021: 79 %, 2020: 78 %).

Vastanneista 78 prosenttia ilmoitti saavansa taulukkopalkkaa parempaa palkkaa. Tavallisimmat perusteet taulukkopalkkaa parempaan palkkaan olivat apteekkikohtainen erä (84 %), muu henkilökohtainen erä (36 %) ja luottamusmieskorvaus (12 %). Taulukkopalkkaa parempaa palkkaa vastaajista ilmoitti saavansa 4,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Tätä selittänee vuonna 2021 jaettu apteekkikohtainen erä, sillä henkilökohtaisen palkankorotuksen syyskuun 2020 ja syyskuun 2021 välillä ilmoitti saaneensa 34 prosenttia vastaajista (2020: 10 %) ja heistä 81 prosenttia ilmoitti korotuksen perusteeksi apteekkikohtaisen erän.

Vuoden 2021 palkkakyselyyn lisättiin ensimmäisen kerran kaikille sektoreille kysymykset kehitys- ja palkkakeskustelujen käymisestä työpaikalla. Tulokset antavat viitteitä siitä, että apteekkien keskustelukulttuuri poikkeaa muista sektoreista. Apteekeissa säännölliset kehityskeskustelut ovat yli puolet harvinaisempia muihin sektoreihin verrattuna: vastaajista 31 prosenttia ilmoitti työpaikalla käytävän säännöllisiä kehityskeskusteluja (muut sektorit 70–84 %). Se, ettei kehityskeskusteluja työpaikalla käydä ollenkaan oli myös muihin sektoreihin verrattuna huomattavasti yleisempää (apteekkisektori 29 %, muut sektorit 3,2–6,4 %). Samoin palkkakeskustelujen puuttuminen oli yleisintä apteekkisektorilla: 75 % vastaajista ilmoitti, ettei työpaikalla käydä palkkakeskusteluja (muut sektorit 8,2–68 %).

Huolestuttavaa on, että niistä vastaajista, jotka olivat vaihtaneet työpaikkaa aikaisemmassa työpaikassa saadun apteekkikohtaisen erän jälkeen, peräti 27 prosenttia ilmoitti, ettei neuvotellut erän siirtymisestä tai muista paremmista työsuhteen ehdoista, ja heille maksettiin uudessa työpaikassa työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa. 15 prosenttia vastaajista ilmoitti, että neuvotteluista huolimatta heille ei maksettu muuta kuin työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa. Muu osa vastaajista oli saanut neuvoteltua esimerkiksi apteekkikohtaisen erän siirtymisestä, muusta henkilökohtaisesta lisästä tai paremmista vuosilomaetuuksista. Huomioitavaa tässä on kuitenkin, että vaikka vastaaja oli onnistunut neuvottelemaan ehdoistaan vähimmäisehtoja paremmin, saattoivat ne silti jäädä hänen entisen työsuhteensa ehtoja heikommiksi.

Valtio-, Kela- ja yliopistosektori

Valtio-, Kela- ja yliopistosektorilla vastausmäärissä oli ilahduttavan suurta nousua. Vastauksia saatiin 20 (69 %) enemmän kuin aiemmin. Tämä mahdollisti aiemmista vuosista poiketen mediaanikuukausipalkan (3 529 euroa) määrittämisen täyttä työaikaa valtiolla tekeville farmaseuteille. Kelalla työskentelevillä farmaseuteilla mediaanikuukausipalkka oli 3 057 euroa ja yliopistolla työskentelevillä proviisoreilla 3 292 euroa. Kaikkien valtio-, Kela- ja yliopistosektorilla kokoaikaisesti työskentelevien mediaanikuukausipalkka oli 3 250 euroa. Vuonna 2020 vastaava luku oli 3 265 euroa. Vastaajista 37 prosenttia (2020: 33 %) työskenteli valtiolla, 31 prosenttia (2020: 37 %) yliopistossa ja 33 prosenttia (2020: 30 %) Kelassa.

Määräaikaiset työsuhteet ovat muita sektoreita yleisempiä. Positiivista on kuitenkin, että määräaikaisten työsuhteiden osuus oli laskenut selkeästi viime vuodesta. Vastaajista 33 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä määräaikaisessa työsuhteessa, kun vastaava osuus vuonna 2020 oli 42 prosenttia. Kokoaikaisesti työskentelevien osuus vastaajista oli pysynyt viime vuoden tasolla (2021: 96 % ja 2020: 95 %).

Avoimessa palautteessa tuotiin esiin palkkajärjestelmien epäselvyyttä ja toimimattomuutta. Palkkatasoa ja -kehitystä pidettiin myös koulutus- ja vaatimustasoon nähden alhaisena eikä henkilökohtaisella suoriutumisella koettu olevan riittävästi vaikutusta palkkatasoon. Epäkohtana pidettiin myös sitä, ettei matka-aikaa lueta työaikaan. Palkkatyytyväisyys olikin valtio-, Kela- ja yliopistosektorilla muita sektoreita matalammalla tasolla ja tyytyväisyys oli selkeästi laskenut edellisen vuoden vastauksiin verrattuna. Palkkaansa ilmoitti olevan tyytyväisiä 25 prosenttia vastaajista (2020: 37 %).

Teollisuus- ja tukkusektori

Mediaanikuukausipalkka syyskuussa 2021 oli täyttä työaikaa teollisuudessa tekevillä farmaseuteilla 4 100 euroa ja proviisoreilla 5 230 euroa. Vuonna 2020 vastaavat luvut olivat 4 229 euroa ja 5 011 euroa. Tukkupuolen vastausten rajallinen määrä esti vertailun tutkinnoittain. Kaikkien lääketukkukaupassa kokoaikaisesti työskennelleiden mediaanikuukausipalkka syyskuussa 2021 oli 4 768 euroa. Vuonna 2020 vastaava luku oli 4 650 euroa.

Vastaajista 70 prosenttia työskenteli teollisuudessa ja kymmenen prosenttia tukkukaupassa. Vuoden 2021 kyselyyn lisättiin ensimmäisen kerran työskentelysektorivaihtoehdoksi konsulttina lääketeollisuuden palveluyrityksessä, jossa ilmoitti työskentelevänsä 14 prosenttia vastaajista. Vastaajia ei tässä ryhmässä ollut farmaseuttien osalta riittävästi tutkintokohtaisen mediaanikuukausipalkan määrittämiseen. Kokoaikaisesti työskennelleiden proviisorien mediaanikuukausipalkka oli 4 550 euroa. Jos kokoaikaisesti lääketeollisuuden palveluyrityksessä työskennelleitä ei erotella tutkinnon perusteella, mediaanikuukausipalkka oli 3 990 euroa.

Teollisuus- ja tukkusektorilla reilu viidesosa (22 %) ei kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin. Työehtosopimuksen piiriin ilmoitti kuuluvansa 55 prosenttia vastaajista. Tämän lisäksi 16 prosenttia vastaajista ilmoitti, että eivät kuulu työehtosopimuksen piiriin, mutta käytännössä heihin sovelletaan työehtosopimusta. Yleisin työehtosopimus oli kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus (noudatetuista työehtosopimuksista 45 % ja sovelletusti noudatettavista 52 %). Muita yleisimpiä noudatettavia tai sovellettavia työehtosopimuksia olivat kemianalan toimihenkilösopimus sekä kaupanalan työehtosopimus.

Palkkatyytyväisyys oli teollisuus- ja tukkusektorilla selkeästi muita sektoreita korkeammalla. Palkkaansa ilmoitti olevan tyytyväinen 63 prosenttia (2020: 61 %) vastaajista. Samoin tulospalkkauksen tai provision piiriin kuuluminen oli selkeästi muita sektoreita yleisempää. Tulospalkkauksen tai provision piirissä oli 37 prosenttia (2020: 40 %) vastaajista.

Avoimessa palautteessa esiin tuotiin muun muassa tarve selkeämmille ja sitovammille palkkasuosituksille. Useissa palautteissa nostettiin esille matka-ajan korvaaminen. Vastaajista 46 prosenttia ilmoitti, että matka-aikaa ei korvata, 20 prosentille matka-aika korvattiin (pääasiallisesti joko ilman korotusta rahana tai aikana tai korotettuna rahana tai aikana) ja 34 prosenttia ilmoitti, ettei matkusta työasioissa. Työssä matkustaminen teollisuusja tukkusektorilla näyttää jatkavan laskuaan (ei matkusta työasioissa 2020: 26 % ja 2019: 13 %).

Oletko voinut vaikuttaa lomasi ajankohtaan?