Farmasialiitto toteutti lokakuussa 2017 vuosittaisen palkkakyselyn eri sektoreilla työskenteleville jäsenilleen. Kyselyllä pyritään selvittämään farmasian alan ammattilaisten palkkausta ja sen kehittymistä niin julkisen kuin yksityisen työnantajan palveluksessa. Kaikki palkkatiedot pyydettiin antamaan syyskuun 2017 palkkatietojen mukaan. Palkkakyselyn pohjalta päivitetään myös Farmasialiiton antamat palkkasuositukset.
Kysely tehtiin kyselyohjelmallamme. Vastausprosentti vaihteli työskentelysektorista riippuen 23–28 prosentin välillä. Kaikki ilmoitetut palkkasummat ovat kokoaikatyön palkkoja (yli 34 h/ viikko), ellei toisin mainita.
Apteekki
Apteekkisektorin palkkakyselyyn vastasi 857 farmasistia. Vastaajista 90 prosenttia oli farmaseutteja ja kymmenen prosenttia proviisoreja.
Kuten vuotta aiemmin, vastaajista noin kolmannes kertoi olevansa tyytyväinen palkkaansa. Valtaosan mielestä palkka ei kuitenkaan vastaa työn vaativuutta ja vaadittavaa osaamista, eivätkä lisät kompensoi riittävästi epämukavia työaikoja. Vuoden 2017 alussa tulleet Kela-uudistukset olivat työläitä ja toivat paljon lisäneuvontaa palvelutilanteisiin. Työntekijöille maksettavia bonuksia pidettiin erinomaisena palkitsemisen keinona ja kannustimena.
56 prosentilla vastanneista oli farmaseuttisen tutkinnon lisäksi jokin muu tutkinto, mikä on huomattavasti enemmän aiempiin vuosiin verrattuna. Ylivoimaisesti eniten mainituksi tutkinnoksi on kohonnut myynnin ammattitutkinto. Seuraavaksi kohosivat sairaanhoitaja ja merkonomi, farmanomi/lääketyöntekijä sekä laborantti. Toinen tutkinto vaikuttaa osalla vastanneista palkkaan, ja useimmiten korvaus on euromääräinen summa. Palkkaa on saatettu korottaa joko prosentuaalisesti tai antamalla palvelusvuosilisiä enemmän. Tämä kannattaa huomioida palkkaneuvotteluissa, ja kannustamme teitä olemaan yhteydessä työsuhdeneuvontaan ennen palkkakeskusteluja.
Palautteista kävi ilmi, että vastuullisen työn, työn vaativuuden, ammatillisen osaamisen ja erityiskouluttautumisen tulisi näkyä paremmin. Ilta-, lauantai- ja aattolisien tulisi vastaajien mielestä olla korkeammat.
Vain 30 prosenttia vastanneista kertoi, että apteekissa käydään kehityskeskusteluja säännöllisesti. Vastaajat toivoivat kehityskeskusteluja pakolliseksi kaikkiin apteekkeihin. Työajalla tapahtuvaa ammatillista koulutusta toivottiin pakottavaksi. Kilpailukykysopimuksen tuomia työajanpidennystunteja on käytetty useassa työpaikassa ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen.
Oli ilo lukea vastauksista, että työpaikkaa vaihtaneista noin puolet oli saanut neuvoteltua itselleen paremmat edut, kuten paremmat vuosilomaetuudet tai apteekkikohtaiset erät, vaikka palkka olisi pysynyt ennallaan. Osalla vastanneista myös palkka nousi työpaikan vaihdon yhteydessä. Työsuhdeneuvonnasta kannattaa kysyä vinkkejä, kun työpaikanvaihdos on ajankohtainen.
Kunta
Kuntasektorin palkkakyselyyn vastasi 111 farmasistia. Vastaajista 80 prosenttia oli farmaseutteja ja 20 prosenttia proviisoreja. Kuntasektorin palkkakyselyyn vastanneista 41 prosenttia vastaajista työskenteli niin sanotussa muodollisessa jaksotyössä, 41 prosenttia yleistyöajassa ja kuusi prosenttia jaksotyöajassa. Verrattuna vuoden 2016 palkkakyselyyn yleistyöaika on edelleen yleistynyt työaikamuotona kuntasektorilla toimivien farmasistien työaikamuotona. Vastaajista 21 prosenttia kertoi, että heidän työnantajansa on joko muuttanut tai muuttamassa farmaseuttisen henkilöstön työaikamuotoa vuonna 2017 tai 2018. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 28 prosenttia.
Vastaajista noin viidennes kertoi olevansa tyytyväinen palkkaansa ja 13 prosenttia kertoi saaneensa henkilökohtaisen palkankorotuksen viimeisen vuoden aikana. Viidesosa vastaajista kertoi, että suoritettu erikoistumiskoulutus tai erityispätevyys oli huomioitu palkkauksessa.
Palkkahinnoittelun ulkopuolella olevat proviisorit kertoivat, että henkilökohtaisia palkankorotuksia on ollut vaikea saada. Palkkakehitys on ollut hidasta, eikä palkankorotuksista keskustella riittävästi.
Vastaajat antoivat palautetta siitä, että kuntasektorilla palkkauksen parantamiseksi on paljon tehtävää. Palkka tulisi vastaajien mielestä saada vastaamaan paremmin työn vaativuutta. Erityisosaaminen, erityispätevyydet ja erikoistumiskoulutukset tulisi huomioida paremmin palkkauksessa. Vaativat tehtävät, kuten lääkkeenvalmistus, pitäisi huomioida palkkauksessa.
Vastaajien mielestä palkkakehitys kuntasektorilla ei houkuttele jatkamaan samassa työpaikassa. Vastaajat kokivat, että palkka kuntasektorilla ei vastaa avosektorin palkkatasoa. Lisäksi vastaajat ottivat kantaa muun muassa työaikamuodon muuttamisiin. Kaiken kaikkiaan vastaajien mielestä palkkatason nostamisessa on paljon tehtävää.
Teollisuus ja tukkukauppa
Teollisuus- ja tukkukauppasektorin palkkakyselyyn vastasi 106 farmasistia. Vastaajista 37 prosenttia oli farmaseutteja ja 63 prosenttia proviisoreja. Teollisuus- ja tukkukauppasektorin palkkakyselyyn vastanneista 13 prosenttia työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Vastanneista 81 prosenttia työskenteli teollisuudessa, 16 prosenttia tukkukaupassa ja loput kolme prosenttia muualla.
Teollisuudessa työskentelevän farmaseutin kokonaispalkka oli keskimäärin 4 718 euroa ja mediaanipalkka 4 500 euroa. Teollisuudessa työskentelevän proviisorin kokonaispalkka oli keskimäärin 5 006 euroa ja mediaanipalkka 4 895 euroa.
Teollisuussektorin palautteesta kävi ilmi, että matka-ajan palkattomuus on sektorilla merkittävä epäkohta, johon halutaan muutosta. Samoin oltiin huolissaan monikansallisten yritysten käytäntöjen suhteesta Suomen lakiin.
Vastaajat toivoivat liitolta enemmän apua ja koulutusta paikallisneuvotteluihin sekä sektorin palkkasuositusten pitämistä ajan tasalla ja tiedottamista niistä. Myös liiton antamaa juridista apua pidettiin tärkeänä.
Tukkukaupassa työskentelevän farmaseutin kokonaispalkka oli keskimäärin 4 136 euroa ja mediaanipalkka 3 455 euroa. Tukkukaupassa työskentelevän proviisorin kokonaispalkka oli keskimäärin 4 913 euroa ja mediaanipalkka 5 020 euroa.
Tukkukauppasektorin palautteista kävi ilmi, että palkkatasoon oltiin tyytymättömiä ja toivottiin sääntöjä palkankorotuksille. Palautteissa kiinnitettiin huomiota sektorin töiden vaativuuden lisääntymiseen viime vuosina ja todettiin, että palkat eivät ole nousseet samaa tahtia töiden yleisen vaativuustason kanssa. Liitolta toivottiin lisää tämän sektorin verkostoitumistapahtumia.
Valtio, yliopisto ja Kela
Valtio-, yliopisto- ja Kela-sektorin palkkakyselyyn vastasi 36 farmasistia. Vastaajista 50 prosenttia oli farmaseutteja ja 50 prosenttia proviisoreja. Valtio-, yliopisto- ja Kela-sektorin palkkakyselyyn vastanneista 39 prosenttia työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Vastanneista 30 prosenttia työskenteli valtiolla, 31 prosenttia yliopistolla ja 39 prosenttia Kelassa.
Kelassa työskentelevän farmaseutin kokonaispalkka oli keskimäärin 3 131 euroa ja mediaanipalkka 2950 euroa. Kela-sektorin palautteesta kävi ilmi, että Kelan palkkausjärjestelmä ei tue riittävästi työssä menestymistä. Vastaajat toivat esiin myös sen, että samasta työstä saatetaan maksaa eri palkkaa eli palkkatasa-arvo ei toteudu.
Valtiolla työskentelevän proviisorin kokonaispalkka oli keskimäärin 4 876 euroa ja mediaanipalkka 4598 euroa. Valtiosektorin palautteista kävi ilmi, että palkkaus pitäisi saada vastaamaan paremmin työn vaativuutta, koulutuksen pitäisi näkyä paremmin palkkauksessa ja osaamisen tulisi näkyä palkkakehityksessä. Hyvää työsuoritusta tulisi palkita henkilökohtaisin palkanosin, mutta budjeteissa ei ole tilaa palkankorotuksille. Vastaajat myös esittivät kriittisiä näkemyksiä kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomista muutoksista.
Yliopistolla proviisorin kokonaispalkka oli keskimäärin 3 125 euroa ja mediaanipalkka 2 769 euroa. Vastaajien mielestä yliopistojen työehdoissa ei ollut korjattavaa, mutta palkkauksessa on parantamisen varaa. Se tulisi saada paremmin vastaamaan korkeaa koulutusta ja kilpailukykyiseksi muihin sektoreihin nähden. Tieteellisen jatkotutkinnon myötä hankittu korkeatasoinen asiantuntijuus tulisi näkyä paremmin palkkauksessa. Vastaajat olivat myös huolissaan oman työn jatkuvuuden epävarmuudesta.
Kiitämme kaikkia palkkakyselyyn vastanneita. Saimme teiltä arvokasta tietoa palkkauksesta, sen kehittymisestä ja kipukohdista paikallisesti. Olette antaneet arvokasta tietoa kohdistaen katsetta tuleviin neuvotteluihin ja kehitystyön tekemiseen. Kaikki palkkakyselyn tulokset ja palautteet on luettu toimistolla, ja ne toimitetaan edelleen jatkotoimenpiteitä varten neuvottelukuntiin.
Kaikkien yhteystietojensa jättäneiden kesken arvoimme viisi aktiivisuusranneketta, jotka on postitettu. Onnea voittajille ja lämmin kiitos kaikille vastanneille!
Tutustu palkkakyselyyn tarkemmin osoitteessa farmasialiitto.fi.