Paremman lääkehoidon puolesta

Järkevässä lääkehoidossa on samanaikaisesti kyse yksittäisen ihmisen hyvinvoinnista ja merkittävistä terveydenhuollon säästöistä. Farmasian ammattilaiset ovat järkevän lääkehoidon toteuttamisessa avainasemassa.

Alueellisen ja paikallisen terveydenhuollon neuvonnan ja palvelujen toimivuus on koronaviruspandemian aikana todistanut arvonsa. Luottamus julkiseen terveydenhuoltojärjestelmään ja avun saantiin on ollut avainasia kansalaisille maailmanlaajuisen pandemian aikana. Lääkehuollon ja -neuvonnan merkitys on korostunut terveyttä vaaliessa sekä sairastumisia ennaltaehkäisevässä ja niitä parantavassa toiminnassa.

Farmasian ammattilaisten tietotaitoa on tarvittu sairaaloissa ja apteekeissa. Lääkehoidon asiantuntemus ja neuvoja kaipaavien ihmisten kohtaamisen taito ovat tarpeen myös tulevaisuudessa.

Kesäkuulle siirtyneet kuntavaalit ovat jälleen oiva paikka nostaa esiin farmasian ammattilaisten roolia sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen kehittämisessä osana kokonaisuutta.

– Tavoitteenamme on edistää järkevää lääkehoitoa. Järkevä ja asianmukainen lääkehoito on turvallista, tehokasta, taloudellista ja tarkoituksenmukaista lääkehoitoa eli sitä, että oikealle potilaalle annetaan oikea lääke, oikeaan aikaan, oikeaan vaivaan ja oikealla annostuksella, Farmasialiiton hallituksen puheenjohtaja Antti Kataja kiteyttää.

Farmaseuttien ja proviisorien tehokkaampaa hyödyntämistä edistääkseen Farmasialiitto on asettanut kolme kuntavaalitavoitetta: Farmasian ammattilaisten hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, Lääkehoidon arvioinnin palveluseteli kaikille yli 70-vuotiaille ja Apteekeissa toimivien farmasian ammattilaisten hyödyntäminen.

– Meistä jokainen voi omalta osaltaan viedä tavoitteita eteenpäin nostamalla näitä asioita esiin kuntavaalikeskusteluissa. Kannustamme jäseniämme asettumaan vaaleissa ehdolle (ehdokashakemusten jättöpäivää on jatkettu 4.5. asti), mutta myös äänestäjänä voit nostaa näitä asioita esiin kysymällä ehdokkaasi näkemyksiä, Kataja muistuttaa.

Tavoitteet ovat valtakunnallisia, mutta toistaiseksi monet päätökset tehdään kuntatasolla.

– Sote-uudistuksen myötä nämä päätökset tietenkin siirtyvät maakuntiin, mutta kunnat voivat jatkossakin toimia palvelujen tuottajina, Kataja sanoo.

Farmasian ammattilaisten hyödyntäminen sote-palveluissa

Farmaseuttien ja proviisorien keskeinen työtehtävä on lääkitysturvallisuuden varmistaminen ja tätä ammattitaitoa on hyödynnettävä tehokkaammin sote-palveluissa. Koulutetut asiantuntijat pystyvät muun muassa tarkistamaan ja ajantasaistamaan potilaiden lääkityslistoja, tukemaan potilaan hoitoon sitoutumista sekä tekemään lääkehoidon arviointeja.

Tämä rooli onkin kiitettävästi kasvanut viime vuosina. Parhaillaan Päijät-Hämeessä on käynnissä pilottikokeilu, jossa haetaan farmasian ammattilaisen roolia tulevaisuuden uusissa sote-keskuksissa.

– Työnjaon ja yhteistyön on jo nähty vapauttavan merkittävästi hoitajien ja lääkärien työaikaa, Kataja toteaa.

Edelleen lääkehoitoon liittyvät ongelmat aiheuttavat vuositasolla 5-10 prosenttia kaikista päivystyskäynneistä ja lääkitysongelman aiheuttama sairaalajakso kestää keskimäärin kahdeksan vuorokautta. Tutkimusten mukaan päivystykseen tulevien asiakkaiden lääkitystiedot eivät ole ajan tasalla juuri kenelläkään.

Päivystykseen tulevista käynneistä jopa puolet olisi ehkäistävissä lääkityslistojen ajantasaistamisella, lääkehoidon moniammatillisella arvioinnilla ja potilaan hoitoon sitoutumisen tukemisella. Sairaalajaksojen vähentäminen mahdollistaisi jopa noin 150 miljoonan euron säästöt.

– Työsarkaa siis riittää, Kataja tuumaa.

Farmasian ammattilaiset pystyvät myös parantamaan lääkitysturvallisuusprosesseja hoivakodeissa riippumatta siitä, toteutuuko palvelu kunnan hoivakodissa vai ostopalveluna. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKSin tekemän tutkimuksen mukaan farmasian ammattilainen osallistuu hoivakotien lääkehoitosuunnitelmien laatimiseen vain hyvin harvoin. Hoivakotien hoitohenkilökunta myös kokee tarvitsevansa enemmän koulutusta ja ohjausta lääkehoidon suorittamiseen.

– Ehdotammekin, että tulevaisuudessa kaikissa hoivapalveluyksiköissä tehdään säännöllisesti lääkitysturvallisuuden auditointia farmasian ammattilaisen suorittamana, Kataja summaa.

Lääkehoidon arvioinnin palveluseteli yli 70-vuotiaille

Sosiaali- ja terveysministeriö on kuntakirjeessään suositellut iäkkäiden ja monilääkittyjen säännöllistä lääkehoidon arviointia jo vuonna 2007.

– Ajantasainen lääkityslista, joka olisi kaikkien hoitoon osallistuvien saatavilla, on tulossa vasta vuonna 2025 tai 2026. Lääkehoidon arvioinnilla farmaseutti tai proviisori tuottaa lääkärin käyttöön tiedon lääkitysten ajantasaisuudesta itsehoitolääkkeet, vitamiinit ja luontaistuotteet mukaan lukien jo nyt, Kataja sanoo.

Farmasialiiton ehdotus on, että kaikki yli 70-vuotiaat kävisivät vähintään vuosittain lääkehoidon arvioinnissa.

– Yllättävän usein potilaalla on esimerkiksi jäänyt käyttöön jokin lääkitys, jota ei enää ole tarpeen käyttää. Lääkehoidon arviointeja voisivat tehdä LHA-pätevyyden omaava farmaseuttinen henkilöstö apteekissa ja alan yrittäjät, Kataja pohtii.

Vaikka kyseessä on valtakunnallinen asia, kuntien olisi hyvä valmistautua hyödyntämään palvelusetelin käyttöä. Joissakin kunnissa arviointeihin on jo voinutkin saada lääkärin lähetteen.

Apteekeissa toimivien farmasian ammattilaisten hyödyntäminen

Suomessa on kolme kuntaa Ahvenanmaalla, joissa ei ole minkäänlaista apteekin palvelupistettä. Kaikkialla muualla apteekki, sivuapteekki tai apteekin palvelupiste löytyy niistäkin kunnista, joissa ei ole omaa terveyskeskusta.

– Jos lähellä ei ole muuta terveydenhuollon ammattihenkilöstöä tai he eivät ole esimerkiksi ilta-aikaan tavoitettavissa, farmasian ammattilaisten rooli korostuu. Heitä voisikin hyödyntää paremmin esimerkiksi lääkityslistojen ajantasaistamisessa tai potilaiden hoitoon sitouttamisessa, Kataja linjaa.

Harmillisen usein paikalliset farmasian toimijat myös sivuutetaan lääkehoitoon liittyviä palveluja kilpailutettaessa.

– Paikalliset apteekit voisivat hyvin toimia esimerkiksi annosjakelun toimittajina, jolloin myös kynnys lähipalvelun käyttöön olisi matalampi. Alan asiantuntijoita kannattaisi kuulla myös tarjouksia laatiessa, sillä kilpailutuksissa jää helposti huomioimatta oleellisia kysymyksiä, Kataja pohtii.