Pätevä johtaja riittää

Lääkehoidon arviointipalvelusta vastaavalta henkilöltä ei enää tarvita lääkärin pätevyyttä, vaan LHA- ja LHKA-pätevyyden omaava farmasian ammattilainen voi toimia vastuullisena johtajana.

Yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajan luvan saannin kriteerejä linjattiin uudemman kerran viime keväänä. Valviran aikaisempi linjaus oli vuodelta 2013.

– Se koski yksityisen terveydenhuollon luvan saannin edellytyksiä, kun palvelutoimintana oli lääkehoidon kokonaisarviointi. Jo tuolloin katsottiin, että mikäli lääkehoidon kokonaisarviointiin ei sisälly lääkärille kuuluvia tehtäviä, ei terveydenhuollon palveluista vastaavaksi johtajaksi ole edellytetty lääkäriä, määrittelee ylitarkastaja Laura Nokela Valvirasta.

Jo vuoden 2013 linjauksen mukaan terveydenhuollon palveluista vastaavaksi johtajaksi on voitu hyväksyä LHKA-erityiskoulutuksen saanut proviisori.

– Lääkehoidon kokonaisarviointipalvelua antavalla henkilöllä on oltava LHKA-pätevyys. Nyt linjaus kattaa myös LHA-palvelun, sillä alan koulutuksen osaamistavoitteet ja sisältö ovat vuosien varrella muuttuneet.

Ennakoivaa valvontaa

Kun terveydenhuoltoa tuotetaan yksityisesti, lupahallintoon sovelletaan lakia yksityisestä terveydenhuollosta. Valviralla ja kuudella aluehallintovirastolla on keskinäinen työnjako, jonka mukaan Valvira valvoo terveydenhuollon toimintaa valtakunnallisesti ja avit omilla toimialueillaan.

– Farmaseutit ja proviisorit työskentelevät moninaisissa toimintaympäristöissä. He voivat myös tarjota yksityisen terveydenhuollon lakiin perustuvia palveluita suoraan väestölle.

Nokela toteaa, ettei linjauksen muutoksella ole ollut vaikutuksia hakemusten määrään eikä myöskään vaikutuksia valvonnan puolella.

– Palvelujen tuottaminen on säädetty luvan- tai ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi, jotta toimintaa voidaan valvoa ja siten varmistaa potilasturvallisuuden toteutuminen. Lupahallinto on ennakkovalvontaa. Sen avulla varmistetaan, että palvelujen tuottajalla on edellytykset antaa hyvää hoitoa potilas- ja asiakasturvallisesti.

Nokelan mukaan valvonta voi käynnistyä tehdyn epäkohtailmoituksen tai potilaan hoidosta tehdyn kantelun perusteella, mutta myös oma-aloitteisesti.

Muutos ei näy avissa

Etelä-Suomen aluehallintoviraston terveydenhuollon ylitarkastajan Paula Hevosmaan mielestä Valviran uusi linjaus on hyvä asia, sillä avi voi tukeutua siihen lupia käsitellessään.

– Lupahallinto käsittää yksityisesti tuotettavat terveyspalvelut, joissa edellytetään lupaviranomaisen hyväksymää terveydenhuollon palveluista vastaavaa johtajaa.

Hevosmaan mukaan muutos ei ole näkynyt aviin tulevien hakemusten määrässä. Hakemuksia LHKA-palveluun on tullut muutoinkin vähänlaisesti. Uuden linjauksen jälkeen LHA- tai LHKA-palveluja koskevia hakemuksia ei ole tullut lainkaan.

– Lupa myönnetään, jos kyse on apteekkitoiminnasta erillään olevan yhtiön tuottamasta palvelusta ja yksityisen terveydenhuollon luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Avin lisäksi kunnalla on oma valvontavastuunsa alueellaan toimiviin terveydenhuollon palvelujen tuottajiin.

Lupaa voi hakea sähköisen asioinnin kautta ja hakemuksessa tulee olla liitteinä muun muassa kaupparekisteriote, yhtiöjärjestys, selvitys terveyspalveluista vastaavan johtajan kokemuksesta ja potilasasiamiehen tiedot. Lisäksi kunnan terveyslautakunnan alaisen viranhaltijan on tarkastettava tilat, jos toimintaa harjoitetaan omissa tiloissa eikä niiden soveltuvuutta ole arvioitu aiemmin.

– Jää nähtäväksi, vaikuttaako muutos tuleviin hakemuksiin, Hevosmaa pohtii.

Työkalut tarpeen

Fimeassa Valviran uusi linjaus ei ole noussut esiin. Silloin kun lääkehoidon arviointipalvelut ovat apteekissa harjoitettavaa terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa, ne ovat Fimean alaisia.

– Tavoitteena on järkevän lääkehoidon edistäminen. Muutostarpeita on ja toimia tarvitaan, kuten STM on linjannut tiekartassaan. Parhaillaan valmistellaan kansallisen lääkityslistan toteuttamista. Kun lääkehoidon prosessin kokonaisuus hahmottuu, voidaan mukaan ottaa sitä tukevia täydennyksiä, määrittelee yksikön päällikkö, proviisori Eeva Leinonen Fimeasta.

Täydennyksillä Leinonen viittaa muun muassa arviointipalveluihin, jotka ovat rationaalista lääkehoitoa tukevia työkaluja. Hänen mukaansa nämä palvelut tulee sitoa lääkehoidon kokonaisuuteen, jota toteutetaan terveydenhuollossa lääkkeen määrääjän ja lääkehoitoon osallistuvan moniammatillisen tiimin yhteistyönä.

– Lääkehoidon kokonaisuudessa on mietittävä, mikä toimii, mikä vaatii kehittämistä, mitä työkaluja tarvitaan ja mitä voitaisiin tehdä paremmin ja tehokkaammin. Arvioinnitkin pitää kohdistaa oikein. Joka tapauksessa olemme hyvällä tiellä, kun muutaman vuoden kuluttua saamme kansallisen, ajantasaisen lääkityslistan.

Leinosen mukaan erilaisille työvälineille on paikkansa. Arviointipalveluja tarvitaan järkevän lääkehoidon toteuttamisen tueksi ja edesauttamaan potilaan sitoutumista lääkehoitoon.

Palveluja tarvitaan

Proviisori Paula Timonen perusti yrityksensä Pro dosis Oy:n jo 13 vuotta sitten ja on sen toimitusjohtaja. Tällä hetkellä hän toimii myös Lahden 3. Ilves-apteekin apteekkarina.

– Kävin LHKA-koulutuksen ja siitä innostuneena perustin Suomen ensimmäisen kliinisen farmasian palveluyrityksen. Alkutaival oli vaikea. Valvontaviranomainen ei oikein ymmärtänyt, mistä on kyse. Kesti pari vuotta, ennen kuin sain viralliset luvat. Ennen sitä sain toimia, mutten markkinoida.

Kysymyksessä on terveydenhuollon palvelu, josta ei makseta arvonlisäveroa, joten Timonen tarvitsi aluehallintoviraston luvan. Avin mukaan
yksityisen terveydenhuollon lupa edellytti myös vastuulääkäriä.

Koska yrityksellä oli alihankkijaja asiantuntijaverkostoa eri puolilla Suomea, rekisteröinti paikalliseen aviin oli hankalaa. Siksi Timonen hankki valtakunnalliselle toiminnalle Valviran luvan.

Alussa terveydenhuollon palveluista vastaavana johtajana oli lääkäri, mutta myöhemmin avi ja Valvira kelpuuttivat vastuunalaiseksi johtajaksi proviisorin.

– Sinänsä Valviran päätös luopua vas- tuulääkäristä on hyvä. Koen, että lääkehoidon arviointipalvelujen kohdalla lääkärin toimiminen vastuunalaisena johtajana on ollut vain muodollisuus.

Kuka maksaa?

Paula Timonen.

Pro dosis -yritystään Timonen kutsuu kalliiksi harrastukseksi. Laskutettavia töitä on ollut vähänlaisesti ja lähinnä projektiluonteisesti.

– Kunnissa on ollut kokeilurahoituksen turvin lyhyitä hankkeita, mutta jatkuvaa toimintaa ei ole saatu aikaiseksi. Lääkehoidon arviointipalvelujen tarve ymmärretään, mutta rahoitusta ei löydy. Terveydenhuollossa työtehtäviäkin voisi jakaa uudella tavalla. Kunnissa on vähänlaisesti palkattuja kliinisen farmasian ammattilaisia.

Yksityishenkilötkin ovat LHKA-palveluita hankkineet joko itselleen tai omaisilleen. Palveluita eivät pysty kuitenkaan hankkimaan esimerkiksi heikommassa asemassa olevat ikääntyneet.

Yrittäjänä toimiminen ilman riittävää määrää laskutettavia toimeksiantoja oli pidemmän päälle mahdoton yhtälö, joten Timonen palasi sinänsä mieluisaan apteekkityöhön. Lisäksi haave omasta apteekista toteutui puoli vuotta sitten.

– Olisin toivonut, että palvelutoiminnalle olisi tullut vakautta ja että olisin voinut maksaa säännöllistä palkkaa muillekin asiantuntijaverkostossani. Tämä on ala, joka kehittyy hitaasti, enkä usko, että yksityinen toiminta leviää kovin laajalle nykyisessä toimintaympäristössä.

Uutta ajattelua kaivataan

Timosen mukaan apteekkinäkökulmasta mikään ei saa maksaa mitään. Arviointi- ja annosjakelupalveluja myydään apteekissakin liian halvalla – se ei kata edes kustannuksia. Lisäksi on vaikea vetää rajaa sille, milloin apteekin lakisääteinen tehtävä informoida lääkkeistä muuttuu henkilökohtaiseksi palveluksi.

– Vuosia kestänyt sote-uudistus on viivästyttänyt hyvien toimintamallien käyttöönottoa. Toivotaan, että uusilla hyvinvointialueilla on paukkuja ajatella uudella tavalla. Terveydenhuoltoon on hankala perustaa mitään uutta, kun rahoitus tulee julkiselta puolelta ja vanhat hierarkiatkin hiertävät.

Timonen korostaa, että lääkehoidon arviointipalvelut parantavat kansanterveyttä ja keventävät hoitohenkilökunnan taakkaa. Hänen toiveenaan onkin, että kliininen farmasia löytäisi rahoitusta ja palvelutoiminta olisi mahdollista.

Onko palkkaasi tarkistettu viimeksi kuluneen vuoden aikana?