Vanhemmaksi neuvonantajaksi itseään nykyisin tituleeraava politiikan konkari Pekka Perttula kertoo olevansa kyllästynyt vihapuheeseen.
– Se ei ole sitä politiikkaa, jota olen oppinut tekemään. Ääripäissä saadaan aikaan värikkäitä lauseita ja melskettä, mutta elämää on elettävä päätöksenteon jälkeenkin, Perttula toteaa.
Hänen mielestään politiikassa on olennaista, miten erimielisistä ihmisistä rakennetaan yhteneväinen yhteisö, jossa päätös onnistutaan muodostamaan toisistaan hyvinkin poikkeavista kannoista.
Kaupunginvaltuustossa valtuutettujen taustat ovat erilaiset ja taso on kirjava. Silti päätöksiä on kyettävä tekemään vaikeistakin asioista. Halu sovitella ja kuunnella korostuvat.
– Samaan aikaan päättäjien on oltava johdonmukaisia ja löydettävä oikeat sanat saman viestin läpiviemiseksi eri ryhmille, Perttula arvioi.
Suomen on oltava lääkäri, ei tuomari, totesi aikoinaan presidentti Urho Kekkonenkin linjatessaan Suomen roolia poliittisena vaikuttajana. Presidentin toteamus on Perttulan mielestä ajankohtainen.
– Poliitikot ovat turhan usein tuomareita. Suomessa tarvitaan nyt ”lääkäreitä”, hoivaajia ja ymmärtäjiä.
Farmasian ammattilaiset ovat tottuneet kohtaamaan ihmisiä erilaisissa, usein haastavissa tilanteissa ja käyttäytymään sen vaatimalla tavalla.
– Todella toivoisi, että sellaisista ammattiryhmistä nousisi edustajia valtuustoihin. Kuntapolitiikkaan kaivataan toisten mielipiteitä arvostavia ja tervejärkisiä ihmisiä.
Väitöstutkimusta tehdessään Perttula havaitsi, että samaa aikakautta kuvaavista asioista löytyy erilaisia totuuksia.
– Se oli oppini. Kaikki ovat yhtä lailla oikeassa. Jokaisen tunne on aito, etkä voi sanoa, että jonkun tunne on väärä. Esitä ennemmin kysymyksiä: miksi hän kokee näin, mihin hän perustaa väitteensä.
Menestyvän poliitikon on kyseltävä, oltava kiinnostunut ja utelias.
– Kuuntelemisen taito on tärkeää. Farmasian alan väessä minut yllätti lahjakkuus vuorovaikutuksen luojina ja keskustelijoina. Ominaisuuksia tukevat koulutuspohjan luoma yleissivistys ja kyky nähdä laaja-alaisesti.
Julkisuuteen Perttula suhtautuu kahtiajakoisesti.
– Julkisuus politisoi asioita, aiheuttaa vastustusta ja siten viivästyttää päätöksentekoa.
Jos haluaa viedä asiaansa eteenpäin, taustavaikuttaminen on vaikuttamiskeinona jopa tehokkaampi. Soitto tai sähköposti virkamiehelle ja luottamuksellinen keskustelu avaavat ovia jouhevammin.
Vaikuttaminen elämäntapana
Kun Paula Haapakoskea pyydettiin mukaan kuntavaaliehdokkaaksi, hän torjui ehdotuksen mielessään.
– Koin, ettei se ole missään nimessä minun juttuni. Se on toinen porukka, joka niissä pöydissä pyörii.
Pehmittelijä ei antanut periksi, ja lopulta Haapakoski myöntyi.
– Kaupungin asiat kiinnostavat monialaisesti, vaikka minulla ei ole kaikesta syväosaamista.
Ehdokkaana hän piti matalaa profiilia, mutta loi sosiaaliseen mediaan kuitenkin profiilin. Haapakosken vahvuutena oli paikallinen tunnettuus, sillä hän oli syntyperäinen ylivieskalainen. Vaikka odotettavissa oli kotikylän väeltä ja pesäpallopiiriltä jonkinlaista äänisaalista, vaalivalvojaisissa Haapakoski yllättyi sijoittuessaan kahdeksanneksi eniten ääniä saaneeksi ehdokkaaksi.
Kuntapolitiikan kautta luomiensa verkostojen ansiosta Haapakoski on huomannut, että halutessaan voi saada paljonkin aikaan. Esimerkkeinä omaa alaa koskevasta valmistelutyöstä hän mainitsee sairaanhoitopiirin toimintasuunnitelman ja vuosittaisen lääkehoitosuunnitelman uudistamisen, aloitteen lääkitysturvallisuuskoordinaattorin virasta ja lääkehoidon palvelun arvioinnin palvelusetelin valmistelun.
– Aloitteiden kautta ja viranhaltijoiden kanssa keskustellessa on moni asia edennyt.
Päättäjiksi kaivataan Haapakosken mielestä ammattilaisia, jotka tekevät työtään arjen tasolla. Ennaltaehkäiseviä linjauksia ja strategiatyötä varten tarvitaan näkemyksellistä tietotaitoa. Sote-uudistus on edennyt hänen mukaansa siihen pisteeseen, että sen läpimeno on lähempänä kuin koskaan aiemmin. Jo nyt on nähtävissä, että hallinnollisia päällekkäisyyksiä on onnistuttu alueellisesti purkamaan ja päätöksentekoprosessit ovat muuttuneet ketterämmiksi.
Haapakoski näkee rikkaudeksi sen, että farmasian alaa on edustamassa laaja kirjo ammattilaisia eri puolueista.
– Mitä useammassa puolueohjelmassa olemme mukana vaikuttamassa, sitä todennäköisemmin farmasian asiat etenevät.
Sisu ja nälkä vaikuttaa kasvavat tehdessä
Maija Pirttijärvellä ei ollut aiempaa kokemusta kunnallispolitiikasta, kun häntä pyydettiin ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin.
– Ei se ollut pitkällisen harkinnan tulos. Halusin kokeilla, voivatko kaikki vaikuttaa kaupunkilaisia koskeviin asioihin, hän kertoo.
Työpaikan kahvihuoneessa oli käyty juuri keskustelua aiheesta ja siitä, että itse pitäisi olla päättämässä.
Nyt kokemusta on lähes yhden vaalikauden verran. Pirttijärvi sanoo, että päätöksenteossa puoluerajat hämärtyvät, kun yritetään aidosti miettiä, mikä on hyväksi kaupunkilaisille.
– Se vaatii laajempaa ymmärrystä taustoista. Jos rahaa ja valtaa olisi enemmän, ei nykyisenlaisia päätöksiä tehtäisi. Tosiasia on, että kuntien talous on kuralla ja kahdesta pahasta on valittava toinen, hän kuvailee luottamustoimisten päättäjien arkea.
Farmasian ammattilaisilla on Pirttijärven mielestä hyvä näkemys yhteiskunnan eri osa-alueista. Hän luettelee muutamia ominaisuuksia, jotka ovat eduksi myös luottamustoimissa:
– Rauhallisuus, kyky tarkastella asioita monipuolisesti ja luottaa tutkittuun tietoon.
Pirttijärven on tarkoitus on lähteä ehdolle tulevissa vaaleissa, vaikka syksyllä epätoivo oli iskeä heikon taloustilanteen takia.
– Olen sisuuntunut ja vasta raapaissut pintaa. Haluan syventää osaamistani ja perehtyä enemmän asioihin. Enemmän minulla on nyt annettavaa kuin viime vaaleissa, kun lähdin kylmiltäni mukaan.
Kunnallisen vaikuttamisen ja päätöksenteon soisi kiinnostavan enemmänkin. Se on Pirttijärvestä palkitsevaa, vaikkakin vaatii panostamista.
– Jokainen osallistuu oman henkilökohtaisen tilanteensa mukaan. Tärkeää on, että mukana on kaiken tyyppisiä ehdokkaita.
Yhteisellä asialla
Kunnallispoliitikko Rauna Kiiskisellä oli kokemusta yhdistys- ja järjestötoiminnasta jo ennen kunnallisvaaleihin ryhtymistä. Farmasialiiton toiminnassa Kiiskinen on ollut mukana jo 2005 lähtien.
Lopullisen kimmokkeen vuonna 2012 antoivat tuolloin alakouluikäisten lasten oireilu homekoulun takia. Vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Kiiskinen oli pitkään hämmästellyt, mikä viivästytti jo tehtyjä kouluverkkopäätöksiä. Sitä selvitellessä vuodet vierivät ja vuonna 2012 tehty päätös uudesta koulurakennuksestakin toteutui lopulta marraskuussa 2020.
– Väistötilasta päästiin terveeseen puhtaaseen kouluun. Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista kunnallispoliitikkona onkin ollut pitkäjänteisyys.
– Kyllästyä voi helposti, kun tuntuu, että mitään ei tapahdu. Välissä on kuitenkin tapahtunut paljonkin, Kiiskinen muistelee.
Ammattiosaamisesta erityistä hyötyä on ollut Kiiskiselle perusturvalautakunnan puheenjohtajan pestissä. Hän on ollut tiiviisti mukana vuonna 2013 juuri voimaan astuneen vanhuspalvelulain toimeenpanossa ja siihen liittyvän toiminnan kehittämisessä kunnassa.
Yksi osa on apteekkipalvelujen pitäminen läheisesti mukana kunnan kehittämistoimissa, kuten esimerkiksi vanhuspalveluissa. Valmiiksi saatettuja uudistuksiakin on ehditty toteuttaa.
– Koneellinen annosjakelu saatiin tällä kaudella päätettyä ja toimeenpantua.
Kuntapolitiikka on opettanut kuuntelemista ja mielipiteiden perustelemista. Ajan myötä huomaa, että erilaisten ihmisten mielipiteet laajentavat omaa katsantokantaa.
– Näen politiikan yhteisten asioiden hoitamisena. Haluan olla mukana silloin, kun päätetään itseäni, läheisiäni ja asuin-paikkaani koskevista asioista.Yleensä tavoite, yhteinen hyvinvointi, on kaikille selvä. Vain keinot ja etenemistavat sen saavuttamiseksi vaihtelevat eri puolueilla.
Kuntavaaleihin äitiyslomalla
Lahtelainen Anna-Kaisa Kupiainen tunnustaa, että farmaseutit ja proviisorit ovat turhankin näkymättömiä yhteiskunnassa.
– Enemmänkin saisi olla ruohonjuuritasolta kommentointia ja meidän pitäisi ottaa kantaa terveys- ja lääkepoliittisiin asioihin.
Kansanedustajista löytyy yksi farmaseutti: Minna Reijonen (ps).
Lokakuussa 2020 syntynyttä esikoistaan hoitava Kupiainen hoitaa tulevat kuntavaalit äitiyslomallaan. Keväällä hän aikoo palata töihin ja mies jää kotiin.
– Koronakriisi muutti kokouskäytäntöjä ja etäkokousten ansiosta osallistuminen kokouksiin on helpottunut.
Kun tilanne vaatii, vauva kulkee Kupiaisen matkassa esimerkiksi kantoliinassa.
– Naisten olisi mahdotonta olla päätöksenteossa mukana, ellei perhettä ja politiikkaa voisi yhdistää tällä tavoin, Kupiainen toteaa ja arvioi, että nykyisen työn liukuvat työajat helpottavat myös kuntapolitiikkaan osallistumista.
Täsmällinen vaaliteema ei ole vielä selvillä. Vaaliteemojen pohjana toimii Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma. Omalta osaltaan hän aikoo panostaa tavallisten kuntalaisten arkea helpottavien asioiden ajamiseen. Julkisten liikenneyhteyksien parantaminen ja neuvolapalvelujen läheisyys koskettavat myös häntä itseään. Viime vaaleissa Kupiainen nosti farmasia-alan mukaan teemoihinsa. Sen taustaksi hän pyysi Apteekkariliitosta, Farmasialiitosta ja Päijät-Hämeen keskussairaalan sairaala-apteekista näkemyksiä – ja aikoo tehdä sen tälläkin kertaa.
Kuluneella vaalikaudella Kupiaisella oli kaupungin nimeämä hallituspaikka Lahden kansainvälisen Urkuviikon hallituksessa. Valtuuston varapaikka jäi 20 äänen päähän.