Jokaisen terveydenhuollon toimintayksikön on uuden terveydenhuoltolain velvoittamana laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden toteutumisesta.
Potilasturvallisuus on kokonaisuus, joka muodostuu hoidon ja lääkehoidon turvallisuudesta ja lääkinnällisten laitteiden laiteturvallisuudesta. Kun potilasturvallisuus toteutuu, potilas saa tarvitsemansa oikean hoidon, oikeaan aikaan ja siitä aiheutuu hänelle mahdollisimman vähän haittaa.
– Potilas on hoitotapahtumassa aktiivinen toimija ja päättäjä omassa asiassaan. Avoin, keskinäistä kunnioitusta tuikkiva ja oppiva ilmapiiri luo turvallisuutta, arkkiatri Risto Pelkonen sanoi Potilasturvallisuuspäivän tervehdyksessään.
Arkkiatri toimi Marina Congress Centeerissä lokakuussa järjestetyn tapahtuman suojelijana. Potilasturvallisuuspäivien tavoitteena oli jakaa tietoa moniammatillisesti potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi.
Potilaan ja hoitohenkilökunnan
hoitotavoitteissa eroja
Tilaisuudessa potilaan näkökulmaa aiheeseen antoi sosiaalineuvos Aimo Strömberg. Strömberg on tehnyt työuransa sosiaali- ja terveysalan järjestöissä ja toiminut luottamustehtävissä useissa alan yhteistyöjärjestöissä. Hän on ollut myös vuodesta 2007 asti mukana potilasjärjestötoiminnassa Suomen Syöpäpotilaat ry:ssä sairastuttuaan krooniseen myelooiseen leukemiaan.
– Potilaalle tärkeät hoitotavoitteet voivat olla erilaisia kuin terveydenhuollon ammattihenkilöillä, tutkijoilla tai lainsäätäjillä, Strömberg kertoi.
– Potilaalla paremman elämän tavoitteet saattavat nousta jopa korkeammalle kuin pidemmän elämän tavoitteet. Etusijalle asetettavat tavoitteet voivat myös muuttua sairauden kuluessa. Siksi potilaiden näkemyksiä pitäisi arvioida nykyistä useammin.
Tieto lisää sitoutumista lääkehoitoon
Onnistunut kommunikointi lääkärin ja potilaan välillä on tärkeää. Strömbergin mukaan tutkimukset antavat viitteitä siitä, että parhaiten lääkehoitoon sitoutuvat he, jotka ovat saaneet hyvin tietoa lääkehoidosta ja kokevat lääkärin helposti lähestyttäväksi.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulisi antaa tietoa, joka vastaa potilaan tarpeita, siinä muodossa, että potilas pystyy sen omaksumaan.
– Niin terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskinäistä kuin potilaan ja ammattilaisten välistä yhteistyötä on lisättävä. Tämä työ on tehtävä myös potilaalle näkyväksi, Strömberg korosti.
Strömberg toivoi apteekkipalvelujen kehittyvän tulevaisuudessa informatiivisempaan suuntaan:
– Voisiko apteekista tulla asiakkaalle muistutus lääkkeen loppumisesta? Tai jos on ongelmia rinnakkaislääkkeiden kanssa, apteekki ottaisi yhteyttä lääkäriin ja selvittäisi, pitääkö ottaa kokeita tai vaihtaa lääkkeitä, Strömberg ehdotti.
Lääkityspoikkeamien haitat korostuvat lapsilla
Mikrobilääkeresistenssin torjunta on tärkeää, sillä vuosittain maailmassa kuolee 700 000 ihmistä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien tähden. Infektioiden ja mikrobilääkeresistenssin torjunnasta ja antibioottien käytöstä Lastenklinikalla kertoi Aino ja Eino Lääkehoitopalvelujen toimitusjohtaja, farmasian tohtori Niina Laine, joka on työssään erikoistunut iäkkäiden ja lasten lääkityksiin.
Iäkkäiden ja lasten lääkityksessä Laine näkee samankaltaisia ongelmia muun muassa lääkkeiden annostelussa ja tutkimustiedon puutteissa. Lääkityspoikkeamat lääkehoidossa ovat Laineen mukaan kuitenkin lapsilla keskimäärin haitallisempia kuin aikuisilla.
– Lapsilla pitäisi käyttää heillä tutkittuja lääkkeitä, jolloin sopiva annos ja mahdolliset haittavaikutukset tunnetaan. On myös tärkeää tietää, mitä apuaineita lääkkeet sisältävät, sillä lapsille eivät sovi kaikki samat apuaineet kuin aikuisille, Laine muistutti.
Farmasian ammattilaiset ohjaamaan ja neuvomaan
Avoapteekeissa tehdään paljon työtä rationaalisemman mikrobilääkehoidon eteen, mutta sairaaloiden suhteen mallia voisi etsiä Laineen mukaan ulkomailta, joissa on infektiolääkehoitoon erikoistuneita proviisoreita ja pitkälle vietyjä mikrobilääkkeiden käytön ohjausohjelmia.
Ohjausohjelmissa antibioottien kulutusta ja bakteerien resistenssin kehittymistä seurataan ja tehdään tarkat suositukset siitä, mitä antibiootteja voidaan käyttää mihinkin infektioihin. Hyvin laajakirjoisia antibiootteja määrättäessä yleislääkäri konsultoi infektiolääkäriä. Yksittäisten potilaiden hoidon oikeellisuutta myös auditoidaan ja tutkitaan. Lisäksi kehitetään erilaisia suojausmekanismeja ja antibioottihoidon tehokkuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja turvallisuuden valvontaa.
– Farmasian ammattilaiset tuovat mukaan lääkehuollon ja -hoidon osaamista ja sopivat erinomaisesti kehittämään ja ylläpitämään mikrobilääkehoidon ohjausta sairaaloissa osana tiimiä, Laine totesi.
Mikrobilääkkeiden käytön ohjauksessa farmasian ammattilaiset voivat valvoa mikrobilääkkeiden kulutusta ja taloudellisuutta, tiedottaa lääkkeen määrääjiä sekä ylläpitää sopivaa lääkevalikoimaa. Lisäksi he voivat huolehtia siitä, että parenteraalinen mikrobilääkehoito vaihdetaan oraaliseen heti kun mahdollista, analysoida lääkityspoikkeamia, kouluttaa henkilökuntaa sekä tehdä toimintaohjeita ja suosituksia yhdessä ohjaustiimin kanssa.
Potilasturvallisuutta kehitetään yhdessä oppimalla
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi neljän vuoden ajan Suomessa kansallista Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelmaa, jossa potilasturvallisuuskoulutusta järjestettiin ja kehitettiin tavoitteellisesti valtakunnallisella tasolla. Ohjelma päättyi vuonna 2015.
Potilasturvallisuuskoulutukselle on tarvetta erityisesti nyt, kun sosiaali- ja terveydenhuolto on suurten muutosten alla. Moniammatillista keskustelua ja tiedonvaihtoa potilasturvallisuuden kehittämisestä haluttiin muutaman vuoden tauon jälkeen jatkaa. Yhdessä oppimalla asiakasta ja potilasta voidaan palvella paremmin ja turvallisemmin.
Tapahtumasta vastasivat tänä vuonna Farmasialiitto, Lääkäriliitto, Potilasturvallisuusyhdistys, Potilasvakuutuskeskus, Hoitotyön tutkimussäätiö, Sairaanhoitajaliitto ja sairaanhoidon ammattilaisten koulutusta ja julkaisutoimintaa tarjoava Fioca Oy.
Lääkitysturvallisuus on yksi osa potilasturvallisuutta, johon farmasian ammattilaiset saavat eväitä jo peruskoulutuksessa.
– Kun pystymme yhdessä yli ammattirajojen jakamaan tietoa ja oppimaan toisilta, pystymme auttamaan potilasta ja asiakasta entistä paremmin ja turvallisemmin. Me kaikki haluamme, että potilaita ja asiakkaita voidaan hoitaa turvallisesti, Farmasialiiton puheenjohtaja, proviisori ja toksikologi Antti Kataja summaa.
Potilasturvallisuuspäivät järjestetään seuraavan kerran lokakuussa 2019.