Jonna Ahoniemi ei suosittele työntekoa ja opiskelua täyspäiväisinä samaan aikaan, mutta päätyi itse tekemään niin. Hän suoritti kaksivuotisen proviisoritutkinnon Uumajan yliopistossa ja työskenteli melkein koko ajan täysiaikaisesti Vitabalansin tuotekehityspäällikkönä Hämeenlinnassa.
Ensimmäisenä lukuvuonna paikalla oloa pohjoisessa Uumajassa oli kaikkiaan seitsemän viikkoa. Toiseen lukuvuoteen sisältyi melkein kolmen kuukauden mittainen apteekkiharjoittelu, jonka Ahoniemi suoritti Nurmijärvellä. Muutoin proviisoriopinnot Ruotsissa sujuivat etänä.
– Etäopiskelun kauneus on siinä, että saa itse määritellä ajankäyttönsä. Suomalaista aikuiskoulutustukea ei saa ulkomailla opiskeluun, joten opintojen rahoittamiseksi on oltava säästöjä tai käytettävä esimerkiksi vuorotteluvapaata, Ahoniemi sanoo.
Hänen opiskelukavereistaan melkein kaikki tekivät opintojen aikana jonkin verran töitä, myös ruotsalaiset ja norjalaiset.
Erikoistumisopinnot teollisuusfarmasiasta
Ahoniemi tutustui farmasiaan jo 15-vuotiaana lukiolaisena Kuopiossa, kun soluasunnon muut asukkaat olivat farmasian opiskelija, proviisoriopiskelija ja lääketieteen opiskelija.
– Sitä ennen en ollut edes kuullut proviisori-sanaa, mutta ensimmäisen lukiovuoden aikana kyllä selveni, mistä on kyse.
Lukion ja muutaman välivuoden jälkeen Ahoniemi päätyikin opiskelemaan farmasiaa Kuopiossa, eikä ole valintaansa katunut.
– Itselleni matematiikka ja luonnontieteet ovat aina olleet vahvoja, sitä kautta ala tuntui hyvältä, hän sanoo.
Valmistuttuaan farmaseutiksi 2001 Ahoniemi oli pari vuotta apteekissa töissä, mutta siirtyi lääketeollisuuden puolelle muutettuaan Hämeenlinnaan.
– Olin kuutisen vuotta tuotannon työnjohtajana Vitabalansilla, kunnes tuli mahdollisuus siirtyä saman firman sisällä laadunvarmistuksen tehtäviin, Ahoniemi kertoo.
Laadunvarmistusfarmaseuttina ollessaan hän suoritti teollisuusfarmasian erikoistumisopinnot, jotka olivat sytyke jatkaa opintoja muutoinkin.
– Nuorempana opiskelu oli pakollinen paha, joka oli hoidettava alta pois, että pääsi töihin. Teollisuusfarmasian opintojen aikana tuli ymmärrys, että opiskelu onkin mukavaa ja mielenkiintoista.
Neljänkympin kriisi vei jatko-opintoihin
Ahoniemi kertoo kokeneensa jonkinlaisen neljänkympin kriisin jäätyään nuoremman poikansa syntymän takia äitiyslomalle joulukuussa 2014.
– Pohdiskelin kovasti, kuka olen ja mitä haluan. Käytin apuna myös Farmasialiiton urapalvelua. Siellä on tosi hyviä työkaluja, jos oma suunta on vähän epäselvä. Se, missä juuri minä olen hyvä, kirkastui tosi nopeasti. Päädyin hakemaan Turkuun opiskelemaan lääkekehitystä, Ahoniemi muistelee.
Hän valmistui Turun yliopiston englanninkielisestä Drug Discovery and Development -maisteriohjelmasta 2019. Valmistumisen yhteydessä Ahoniemi laittoi paperit vetämään myös Uumajan yliopiston proviisoriopintoihin.
– Ajattelin, ettei se ota jos ei annakaan. Asia oli ollut jo pitkään mielessä. Lääkelaki kuitenkin määrittelee, että tiettyjä asioita saa tehdä vain proviisori. Vaikka olin ollut alan töissä jo 20 vuotta, on työvuosia edessä luultavasti vieläkin enemmän, enkä halua sulkea vaihtoehtoja pois, Ahoniemi järkeilee.
Ruotsissa voi opiskella proviisoriksi myös Göteborgissa ja Upsalassa, mutta niissä ei ole etäopiskelumahdollisuutta samalla tavalla kuin Uumajan yliopistossa.
Ruotsissa ei ole pääsykokeita kuten Suomessa, vaan opiskelijavalinta tapahtuu todistusten perusteella. Kaikki osaaminen ja työkokemus farmaseutin tutkinnon lisäksi luetaan hakijan hyödyksi. Koska Ahoniemellä oli takanaan jo erikoistumisopinnot ja maisterintutkinto, hän pääsi sisään täysin pistein.
Kaksivuotisena tutkintomalli on samanlainen kuin Suomessa, mutta valinnaisuutta ei ole. Kaikki suorittavat samat opinnot.
Ruotsin kieli ei lukeutunut Savossa syntyneen Ahoniemen vahvuuksiin, mutta hän ei tapaa tehdä sellaisista asioista kynnyskysymyksiä.
– Kyllähän ihminen oppii, viimeistään tekemällä. Ajattelin, että koska osasin hakea, suoriudun opinnoistakin.
Harjoittelu täydentää osaamista
Suomessa apteekkiharjoittelu kuuluu jo farmaseutin opintoihin. Harjoittelu koostuu kahdesta kolmen kuukauden jaksosta, joista jälkimmäisen voi suorittaa myös sairaala-apteekissa. Kumpaakin jaksoa varten on tarkkaan strukturoitu työkirja, jota opiskelija täyttää jakson aikana. Suurin osa suomalaisista farmaseuttiopiskelijoista harjoittelee yksityisissä apteekeissa.
Ruotsalaiseen proviisorin tutkintoon kuuluu kolmen kuukauden apteekkijakso. Jonna Ahoniemi suoritti sen hieman lyhennettynä helmikuun puolivälistä huhtikuun lopulle, koska hänellä oli jo pitkä työkokemus apteekista.
Nurmijärveläisellä Seitsemän Veljeksen Apteekilla on pitkä kokemus farmaseuttien harjoitteluohjauksesta. Apteekkari Eeva Teräsalmen mukaan apteekissa on vuosittain muutama ykkösvaiheen ja muutama kakkosvaiheen harjoittelija.
– Yritämme pitää määrän kahdessa kerrallaan, jotta opetuksen laatu ei kärsi, Teräsalmi sanoo.
Farmaseuttiharjoittelijoiden ohjauksen Seitsemän Veljeksen apteekissa hoitaa nimetty proviisori, mutta Ahoniemen tapauksessa apteekkari itse toimi vastuuhenkilönä.
– Oli kiinnostavaa nähdä, miten tämä oli organisoitu, Teräsalmi sanoo.
– Jonnan harjoittelu erosi farmaseuttiharjoittelusta. Harjoittelulla täydennettiin niitä asioita, joista oli tarve tietää lisää, eikä suinkaan opeteltu, miten tullaan työpaikalle ja miten kohdataan asiakas. Enemmänkin se oli erikoistumiskoulutusta, Teräsalmi kuvailee.
Ahoniemen harjoittelutehtävät apteekkijakson aikana koskivat 13 aihealuetta, joista seitsemän oli pakollisia.
– Ne olivat laajoja kokonaisuuksia, joita sai lähestyä hyvin vapaasti. Pisti silmään, ettei siellä ollut mitään puhetta tietosuojasta eikä -turvasta, jotka ovat meillä aivan keskeisiä kysymyksiä tällä hetkellä. Tuntui, että osaa aihekokonaisuuksista olisi voinut vähän päivittää, mutta aikuisopiskelijalle tällainen lähestymistapa on paljon järkevämpi, Teräsalmi sanoo.
Ahoniemi kiittelee harjoittelua edesauttaneen ”paikallisesti sovitut” työajat.
– Käytännössä tein viikon työtunnit neljässä päivässä, jolloin yksi päivä jäi tehtävien tekoon, Ahoniemi kertoo.
Hän järjesti harjoittelupaikkansa itse, niin kuin suomalaisopiskelijat yleensäkin. Ruotsalaisen käytännön mukaan yliopisto arpoo, kuka harjoittelee missäkin.