Radiofarmasia tuo uusia mahdollisuuksia syövän hoitoon. Kansainvälinen radiokemian konferenssi kesäkuun lopulla Havaijilla kokosi yhteen yli 500 alan asiantuntijaa.
Suomesta konferenssiin osallistui farmaseutti, tutkimusapulainen Jonne Kunnas Turun PET-keskuksesta. Hän kuvailee konferenssia hyvin antoisaksi.
– Harvoin saadaan kokoon näin paljon radiokemian asiantuntijoita. Itse keskityin radiofarmaseuttiseen kemiaan, mutta ehdin saada uutta tietoa muiltakin osa-alueilta, Kunnas kertoo.
Radiofarmasiassa hyödynnetään syklotronilla tuotettuja radioaktiivisia aineita. Niitä käytetään lääkinnällisesti esimerkiksi syövänhoidossa ja apuna diagnostiikassa. Diagnostiikassa, kuten PET- ja SPECT- kuvauksessa, radioaktiiviset aineet toimivat merkkiaineina.
Radiolääketiede on herättänyt kiinnostusta lääketieteilijöissä ja sairaaloissa, koska sen avulla voidaan sekä parantaa diagnostisia menetelmiä röntgenin ja magneettikuvausten rinnalla että kehittää uusia terapioita syöpien hoitoon.
Radiolääkityksellä voidaan tulevaisuudessa korvata vakiintuneita syöpähoitomenetelmiä.
Radiolääketieteeseen perustuvia hoitomenetelmiä ei ole vielä kovin runsaasti. Ala kehittyy kuitenkin vauhdilla. Radiolääkkeiden etuna on, että ne aiheuttavat huomattavasti vähemmän farmakologisia haittavaikutuksia kuin kemialliset lääkkeet.
– Radiolääkityksen avulla voidaan yrittää tulevaisuudessa korvata vakiintuneita syöpähoitomenetelmiä – kemoterapiaa, sädehoitoa ja leikkauksia – tai yhdistää tunnettuja hoitomenetelmiä radiofarmasiaan, jolloin saadaan lisättyä hoitovastetta, Kunnas pohtii.
Sivuvaikutukset jäävät radiohoidoissa pieniksi
Yksi konferenssin aiheista keskittyi teranostiikkaan (theranostics), jossa pyritään löytämään taudin aiheuttaja ja toteuttamaan räätälöity hoito samanaikaisesti. Teranostiikassa sama molekyyli leimaataan sekä diagnostisella että hoitavalla isotoopilla tai hoitavalla lääkeaineella. Siten hoitoannos voidaan räätälöidä tarkoin ja toteutunutta hoitoa seurata kuvantamisella.
– Jos samaan lääkeaineeseen saadaan yhdistettyä terapeuttiseen ja diagnostiseen käyttöön soveltuvat isotoopit, voidaan hoidossa välttyä raskailta ja usein vakavia sivuvaikutuksia aiheuttavilta kemoterapialta ja säteilyhoidolta, Kunnas sanoo.
Maailmalla kehitetään ahkerasti myös radiolääkkeitä, jotka hyödyntävät erilaisia radioisotooppeja, joita Suomessa ei ole vielä edes kokeiltu.
– Markkinoille tulee todennäköisesti vielä paljon uusia hoidollisesti käytettäviä radioaktiivisia lääkkeitä. Jos haluaisimme parantaa valmiuksiamme Suomessa niiden käyttämiseen, pitäisi sairaaloihin perustaa uusia tuotantolaboratorioita. Tällä hetkellä radioisotooppeja valmistetaan vain muutamassa sairaalassa. Nekin pystyvät valmistamaan vain tiettyjä aineita ja ovat pääsääntöisesti diagnostiikkaan suunnattuja.
Radiolääkeintä on kallis hoitomuoto
Ongelmana on radiolääkkeiden tuottamisen ja hoitojen kalleus. Tuotantoon vaaditaan erikoisolosuhteet ja lääkkeet pitää yleensä antaa potilaalle saman tien valmistuksen jälkeen, sillä näiden isotooppien puoliintumisaika on usein vain tunnin tai parin luokkaa.
Haittapuolena on hoitojen kalleus. Kyse on aina erikoishoidoista.
Niin terapeuttiseen kuin diagnostiseen käyttöön tarkoitettujen radiolääkkeiden kehitystyö etenee hyvää vauhtia. Se tarkoittaa, että tauteja pystytään tulevaisuudessa todennäköisesti löytämään myös entistä paremmin.
Radiolääkkeiden tuotannossa seurataan GMP:n (Good Manufacturing Practice) mukaisia käytäntöjä sopivan hyvällä saannilla ja korkealla laadulla. Tarkastelussa on koko tuotantokaari alusta siihen asti, kun lääke annetaan potilaalle.
Radiokemia tempaisi farmaseutti Jonne Kunnaksen mukaansa
Jonne Kunnas pääsi opiskeluaikana kesätöihin Turun PET-keskukseen. Siitä avautui tie työelämään.
– Työskentelen radiokemian prekliinisessä ryhmässä. Tutkimus keskittyy aikaisen vaiheen lääkekehitykseen, joka edeltää kliinisiä kokeita, Kunnas kertoo.
Kunnas valmistui farmaseutiksi Åbo Akademistä 2021. Nyt hän opiskelee samassa oppilaitoksessa proviisoriksi. Kunnas on työskennellyt PET-keskuksessa tutkimusapulaisena määräaikaisesti vuodesta 2022 lähtien.
– Tämä on erittäin monipuolinen ja poikkitieteellinen ala, mistä pidän tosi paljon. Näkökulma lääkkeiden kehitystyöhön on laaja, se ulottuu tutkimuksesta aina kliiniseen vaiheeseen asti. Ja ala itsessään on tärkeä.
Työssään Kunnas on oppinut monenlaisia asioita, kuten käyttämään erilaisia laitteita ja tekemään prekliinisiä kokeita. Laboratoriossa muun muassa optimoidaan kemiallisten lääkemolekyylien reaktioita ja tuotantoa.
Poikkitieteellisyyden vuoksi Kunnas pääsee työskentelemään monien eri alan taitajien, kuten fyysikkojen, kemistien, tietotekniikan asiantuntijoiden, lääkärien, sairaanhoitajien ja farmaseuttien kanssa.
Kunnas keskittyy tällä hetkellä tutkimustyössään ekstrasellulaaristen eli solunulkoisten vesikkelien radioaktiiviseen leimaamiseen gallium 68 -isotoopilla.
– Vesikkelit toimivat viestinviejinä kehon solujen välillä. Leimaamalla vesikkeleitä radioaktiivisesti voimme tutkia niiden toimintaa ja ehkä hyödyntää niitä syövän kuvantamisessa.
Kunnas uskoo, että radiofarmasian käyttö diagnostiikassa ja lääkehoidoissa tulee lisääntymään vielä paljon niin Suomessa kuin maailmalla.
– Radiofarmasian tutkimus etenee voimakkaasti koko ajan. Se tuottaa uusia diagnostiikka- ja hoitomahdollisuuksia varsinkin syöpien hoitoihin. Haittapuolena on hoitojen kalleus. Kyse on aina erikoishoidoista.
Kunnaksen ryhmässä työskentelee kuusi henkilöä, ja radiokemian prekliinisessä ryhmässä lähes 20. Turun PET-keskuksessa työntekijöitä ja tutkijoita on yhteensä yli 200. Moni työntekijöistä tekee tutkimustyötä oman työnsä ohessa.
Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteinen PET-keskus on oman ilmoituksensa mukaan yksi Euroopan johtavista alan tutkimuskeskuksista.
Vuonna 2021 PET-keskus kertoi ensimmäisestä kokonaan Suomessa kehitetystä radiolääkeaineesta, joka on edennyt ihmistutkimuksiin asti. Lääkeaine osoitettiin terveillä vapaaehtoisilla tehdyissä tutkimuksissa turvalliseksi. Gallium-68-radioisotoopilla leimattu, Siglec-9-peptidiin perustuva radiolääkeaine on tarkoitettu käytettäväksi tulehdussairauksien PET-kuvantamisessa.
