Joustava ja luotettava työnantaja sekä säännöllinen päivätyö. Näillä sanoilla Tarja Tukiainen kuvailee Kelaa, jossa hän on työskennellyt etuuskäsittelijänä pian neljännesvuosisadan ajan.
Kun Tukiainen valmistui farmaseutiksi Kuopion (nykyisin Itä-Suomen) yliopistosta vuonna 1992, Suomessa elettiin laman syvintä aaltoa. Polvijärveltä kotoisin oleva Tukiainen muutti miehensä kanssa Joensuuhun ja sai lähiympäristön apteekeista eri pituisia sijaisuuksia.
– 1990-luvun loppupuolella kollegani vinkkasi, että Joensuun Kelaan on tulossa paikka hakuun. Vaikka kyseessä oli vain puolipäivätyö, se oli kuitenkin nimenomaan päivätyötä myöhäisten iltavuorojen sijasta. Kahden pienen lapsen äitinä vaihtoehto tuntui hyvältä, Tukiainen muistelee.
Hän tuli valituksi tehtävään ja on samassa työpaikassa edelleen.
– Arvostan yhä päivätyötä. Meillä on liukuva työaika, joka on aina helpottanut työn ja muun elämän yhteensovittamista. Tarvittaessa työnantaja on muutoinkin ollut hyvin joustava, Tukiainen kiittää.
Ei kahta samanlaista päivää
Etuuskäsittelijän työnkuva Kelassa on laaja. Siihen kuuluu lääkekorvausten maksaminen, apteekkitilitykset sekä lääkekorvausoikeuspäätökset ja päätöksiin liittyvien valitusten käsittely. Lisäksi farmaseutit toimivat toimeentulotuen tiimille asiantuntijoina lääkeasioissa ja neuvovat lääkekorvauksissa apteekkien henkilökuntaa puhelimitse.
Päätöksenteon raamit tulevat paitsi Kelan päätöksistä, myös muiden viranomaisten tekemistä ratkaisuista, kuten Lääkkeiden hintalautakunnan päätöksistä.
– Kelan sivuilta löytyy ihan julkisena tietona lääkkeiden korvausoikeuksien edellytykset. Korvausoikeuspäätöksiä tehdessä arvioimme näiden edellytysten täyttymistä ja tarvittaessa konsultoimme asiassa asiantuntijalääkäriä, Tukiainen kuvailee työtään ja jatkaa:
– Kaikilla lääkkeillä ei ole vahvistettua hintaa. Maahantuoja ei ehkä ole hakenut lääkkeelle korvattavuutta, hinnan vahvistus on rauennut ajan myötä tai lääke on haettu pois korvattavuuden piiristä. Näitä lääkkeitä mekään emme tietenkään voi korvata, Tukiainen antaa esimerkin.
Asiantuntijalääkäreiden konsultoinnin lisäksi lainsäädännön tulkintaa voidaan tarvittaessa varmistaa Kelan terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskuksen lääkeryhmästä.
– Tiedonkulku terveydenhuollon eri toimijoiden välillä on tärkeää. Olemme pyrkineet pitämään kynnyksen matalana molempiin suuntiin, vaikka meillä ei olekaan esimerkiksi kuntoutusetuuden tapaan järjestäytynyttä rakennetta, kuten säännöllisiä tapaamisia, keskenämme, Tukiainen selittää.
Ison osan päätöksistä etuuskäsittelijät tekevät kuitenkin itsenäisesti.
Hyvä tiimi etäisyyksistä huolimatta
Toisin kuin moni kuvittelee, etuuskäsittelijät keskustelevat paljon myös suoraan asiakkaiden kanssa, joiden korvauspäätöksiä he käsittelevät.
– Tämä työ vaatii asiakaslähtöistä otetta. Meidän pitää osata perustella päätökset ymmärrettävästi ja pystyä niistä tarvittaessa myös keskustelemaan. Olen asiakkaisiin yhteydessä lähes päivittäin, Tukiainen korostaa.
Tukiainen toimii myös neuvontaapuna muille käsittelijöille sekä kouluttaa ja perehdyttää uusia käsittelijöitä.
– Täällä Kelan itäisessä vakuutuspiirissä meitä on 25 etuuskäsittelijää useammassa toimipisteessä. Meillä on hyvä, kokenut tiimi, jossa voimme tukea toisiamme ja käydä uusia asioita yhdessä läpi. Esimerkiksi uusia korvausoikeusnumeroita tulee kuukausittain, eli uutta opittavaa on jatkuvasti, Tukiainen sanoo.
Hän on työuran aikana toiminut myös esimiehenä, mutta luopui esimiestyöstä muutama vuosi sitten organisaatiomuutoksen yhteydessä.
– Päädyin tuossa yhteydessä valitsemaan asiantuntijatyön, Tukiainen toteaa.
Sähköinen maailma
Kun Tarja Tukiainen aloitti Kelassa 1990-luvun lopulla, hakemukset käsiteltiin paperisina, mutta nykysin kaikki hakemukset käsitellään sähköisinä. Myös kommunikointi kollegoiden kanssa etäyhteyksien välityksellä oli tuttua jo ennen koronaa.
– Olemme fyysisesti eri paikoissa ja siksi keskustelut käydään ruudun välityksellä, Tukiainen sanoo.
Kelassakin kaikki kynnelle kykenevät siirtyivät etätöihin jo lähes kaksi vuotta sitten.
– Minulla ei ollut mahdollisuutta siirtyä kotiin tekemään töitä, joten olen käynyt työpaikalla koko ajan. Onneksi tänne jäi muutama muukin työtoveri, niin on voinut jonkun kanssa välillä vaihtaa pari sanaa ihan livenäkin. Vaikka etäyhteyksillä kommunikointi on ollut meillä arkea jo pitkään, kyllähän se muutti luonnettaan, kun iso osa oli mukana kotoa käsin.
Työ opettaa
Uusien kollegoiden hyvä perehdyttäminen on Tukiaiselle kunnia-asia jo siksi, että hän sai itse niin hyvän tuen työuran alkuvaiheessa.
– Lääkevalmisteet tulevat tutuiksi jo koulussa, mutta minusta apteekkikokemus on välttämätön pohja tälle työlle. Hyvä perehdytys ja tiimin tuki auttavat sitten alkuun ja työ toki opettaa tekijäänsä, Tukiainen pohtii.
Työnantaja on tarjonnut paljon koulutusta ja mahdollisuuksia kehittää itseään. Tukiainen on ollut kiinnostunut myös itse kouluttamaan muita, ja siihenkin on annettu tilaisuus.
Itsenäistä työskentelyotetta ja uskallusta tehdä päätöksiä työ Kelassa kuitenkin vaatii.
– Vaikka meillä on hyvä tiimi, päätöksiä pitää pystyä tekemään itsenäisesti. Meillä on työjonot, joista kukin ottaa uuden päätöksen käsiteltäväksi sitä mukaa kun saa edellisen hoidettua, Tukiainen kuvailee ja jatkaa:
– Alkuun sitä saattoi pohtia vielä kotonakin, oliko jonkin päätöksen osannut perustella riittävästi. Nyt ne asiat jäävät kyllä hyvin työpaikalle, kun ovi päivän päätteeksi sulkeutuu perässä.
Istumatyön vastapainoksi hän suuntaa vapaa-ajalla luontoon, talvella sukset jalassa ja kesällä suunnistuskartta kädessä.
– Suunnistus on minulle tehokkain tapa nollata päätä. Siinä ei tosiaankaan ole sijaa muille ajatuksille.
Tarja Tukiainen
› Syntynyt Polvijärvellä
› Valmistui farmaseutiksi 1992
› Työskennellyt Kelassa vuodesta 1998
› Perheeseen kuuluu mies ja kaksi aikuista lasta
› Harrastuksina hiihto, suunnistus ja kävely sekä hölkkääminen metsässä