Resistenssi voi johtaa aikaan ennen antibiootteja

Antibioottiresistenssi on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Ilmiöstä on muodostunut yksi lääketieteen ja eläinlääketieteen vakavimpia uhkia. Tulevaisuudessa monet sairaudet, jotka nyt ovat antibiooteilla hoidettavissa, saattavat olla ihmisten henkeä uhkaavia. ›

Ihmiskunnan kymmeneen merkittävimpään keksintöön yleisesti luetut antibioottilääkkeet keksittiin sattumalta. Kun Alexander Flemingin bakteeriviljelymaljaan oli vuonna 1928 vahingossa päässyt homeitiö, muodostui sen ympärille kehä, jonka sisäpuolella maljassa viljellyt bakteeri-itiöt eivät kasvaneet. Fleming totesi, että kyseinen home eritti kasvupaikkansa ympäristöön ainetta, joka esti bakteerien kasvua ja niiden hajoamista. Havainto johti penisilliinin keksimiseen.

Penisilliinin varsinainen tuotanto alkoi toisen maailmansodan aikana vuonna 1942 massiivisissa Penicillum-sieniviljelmissä Merckin lääketehtailla Yhdysvalloissa, kun liittoutuneet tarvitsivat oman antibioottinsa akselivalloilla käytössä olevan sulfan vastapainoksi.

Ensimmäisen kerran bakteeri-infektiot pystyttiin todella selättämään.

Kullanarvoinen ihmelääke

– Etenkin lapsikuolleisuus väheni dramaattisesti. Kun siihen asti keuhkolääkäri oli pystynyt ennustamaan tunnilleen, milloin potilas tulee kuolemaan keuhkokuumeeseen, oli nyt tarjota parantava hoito, kertoo bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Esimerkiksi keuhkotuberkuloosi tappoi viime vuosisadan alussa joka vuosi jopa 10 000 suomalaista. Antibioottien avulla ongelma saatiin Suomessa lähes kokonaan poistettua.

Arvioiden mukaan ihmisen elinajan­odote on noussut antibiootin käytön myötä kymmenellä vuodella.

– Jos vastaavasti kaikki syövät osattaisiin parantaa, nousisi elinajanodote vain kahdella vuodella, Huovinen huomauttaa.

Vielä 1920-luvulla neljä viidestä sairaalapotilaasta oli infektiotautipotilaita, mutta antibioottien myötä vapautui valtavasti resursseja muuhun lääketieteelliseen käyttöön. Antibiootit mahdollistavat esimerkiksi syövän hoidon ja modernin kirurgian. Myös virusrokotuksia pystyttiin kehittämään.

– Virusten kasvatus soluviljelmissä onnistui vasta, kun antibiooteilla estettiin soluviljelmien bakteerikontaminaatio, Huovinen muistuttaa.

Bakteerien vastataistelu

Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti. Ilmiö ei ole uusi, vaan antibioottiresistenssi on kehittynyt evoluution muovaamana miljardien vuosien kuluessa.

– Bakteerit ovat kehittäneet monia mekanismeja, joilla ne voivat vastustaa antibioottien haitallisia vaikutuksia esimerkiksi bakteerin perimässä tapahtuvilla mutaatioilla tai tuottamalla resistenssigeenejä taistellessaan elintilastaan. Tämä aiheuttaa eräänlaisen valintapaineen: antibioottia sisältävissä oloissa vain vastustuskykyiset bakteerit kasvavat.

Samat mekanismit aiheuttavat resistenssiä myös antibioottilääkkeille, joita päätyy ympäristöön sekä ihmisten että eläinten kautta. EU:n ulkopuolella kolme neljäsosaa antibiooteista käytetään eläinten, suureksi osaksi tuotantoeläinten, sairauksien ehkäisyyn ja ennen kaikkea terveiden eläinten kasvun lisäämiseen.

Antibioottiresistenssin kehitys on silti nopeampaa kuin olisi osattu kuvitella. Käynnissä on eräänlainen varustelukilpa: kun uusi antibioottilääke kehitetään, ei mene kuin alle vuosi, kun sille resistenssejä bakteereita löytyy. Bakteerit kehittävät aina resistenssiä uusille antibioottisille aineille.

Resistenssin kannalta antibioottilääkkeiden päätyminen ympäristöön on maailmanlaajuinen uhka.
Huovisen mukaan näköpiirissä ei kuitenkaan ole mitään uutta lääkevalmistetta tai muutakaan ihmeratkaisua, joka korvaisi nykyiset laajalti käytössä olevat antibioottilääkkeet.

– Viime kädessä ongelma kaatuu lastemme ja lastenlastemme niskaan.

Jos vastustuskyky lääkkeelle leviää, elämä ilman antibiootteja tarkoittaa paluuta aikaan, jossa kuolema on osa ihmisen arkipäivää. Tulevaisuudessa monet sairaudet, jotka nyt ovat antibiooteilla hoidettavissa, saattavat olla ihmisten henkeä uhkaavia.

– Bakteerien vastustuskyky on johtamassa meitä aikaan ennen antibiootteja, Huovinen varoittaa.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista.

– Nykypäivänä antibioottiresistentteihin bakteereihin kuolee 700 000 ihmistä vuodessa. Vuonna 2050 määrä on WHO:n arvion mukaan 10 miljoonaa eli enemmän kuin kaikkiin syöpiin yhteensä, Huovinen summaa.

Suomella parantamisen varaa

Antibioottiresistenssiä kiihdyttää ennen kaikkea antibioottien liiallinen ja epäasianmukainen käyttö, eikä mikään maa ole suojassa silti – ei myöskään Suomi. Kansainvälinen matkailu lisää resistenttien bakteerien, esimerkiksi MRSA- tai ESBL-bakteerien, kantajien määrää Suomessa noin 11 000 uudella pitkäaikaiskantajalla vuodessa. Resistenttien bakteereiden aiheuttamien infektioiden hoito viivästyy ja sairaalahoidot pitkittyvät. Tällaisiin infektioihin liittyy myös tavanomaista suurempi kuolleisuus.

Suomessa antibiootteja myös kulutetaan enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa avohoidossa käytettiin keskimäärin 26 prosenttia enemmän antibiootteja kuin Ruotsissa, 23 prosenttia enemmän kuin Tanskassa ja 17 prosenttia enemmän kuin Norjassa vuosina 2000–2013.
Meillä kulutus painottuu kefalosporiineihin ja muihin laajakirjoisiin antibiootteihin, toisin kuin muissa Pohjoismaissa.

– Suomessa toteutetaan vuosittain 2,5–3 miljoonaa antibioottihoitojaksoa, joista ainakin puoli miljoonaa on turhia, Pentti Huovinen arvioi.

Antibioottien käyttöä tulisi seurata ja pyrkiä vähentämään, mutta Suomessa avoterveydenhuollon diagnoosipohjaista lääkekulutusta terveydenhuollossa ei seurata systemaattisesti. Näin sitä ei voi myöskään säädellä.

– Tarvittaisiin kansallista ohjausta ja käyttösuosituksia, kuten Ruotsissa ja Tanskassa, Huovinen painottaa.

10 ohjetta apteekkiin antibioottiresistenssin taltuttamiseksi

  1. Kerro asiakkaalle sairauden oletetusta luonnollisesta kulusta sekä antibioottien hyödystä tai hyödyttömyydestä, jos antibioottihoitoa ei ole pidetty tarpeellisena.
  2. Kerro myös antibioottien
    haittavaikutuksista.
  3. Ohjaa asiakasta antibioottien asianmukaiseen käyttöön. Selitä, miksi antibiootteja tulee käyttää vain lääkemääräyksen perusteella ja miksi toiselle henkilölle määrättyjä lääkkeitä ei pidä käyttää, ei myöskään kaappiin jääneitä antibiootteja.
  4. Kehota selvittämään kuurin määränneeltä lääkäriltä, onko antibioottihoitojakso syötävä loppuun vai voiko sen turvallisesti lopettaa, jos oireet ovat hävinneet.
  5. Muistuta, että erityisen tärkeää on ottaa määrätyt antibiootit säännöllisesti, jotta bakteerit eivät ehdi opetella puolustautumista antibiootteja vastaan.
  6. Kerro, mitä riskejä sisältyy ilman lääkemääräystä saatuihin antibiootteihin.
  7. Muistuta, miksi ylijääneet antibiootit on palautettava apteekkiin ja että niitä ei saa heittää roskikseen tai vessanpönttöön.
  8. Kerro Etelä- tai Kaakkois-Aasiaan, Afrikkaan tai Latinalaiseen Amerikkaan lähtijälle, että noin kolmasosa matkailijoista tuo mukanaan kotiin antibiooteille vastustuskykyisen ESBL-suolistobakteerin. Useimmilla tartunta on oireeton.
  9. Muistuta, että ripuli on köyhillä seuduilla matkailevan yleisin terveysongelma. Sen sairastaminen lisää ESBL-tartunnan riskiä. Riski on suurin niillä, jotka hoitavat matkalla ripuliaan antibiooteilla.
  10. Painota, että itsensä suojaa parhaiten pesemällä kädet. Huolellinen saippuavesipesu on ensisijainen, käsihuuhdetta voi käyttää, kun vesipesu ei ole mahdollista.Lähde: Suomen Lääkärilehti 43/2018

Farmasialiitto on mukana tukemassa antibioottiresistenssin taltuttamista

Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen haaste, joka edellyttää vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä. Kannustimia uusien antibioottien kehittämiseen on lisättävä samalla, kun
antibioottien käyttöä on rajoitettava tilanteisiin, jolloin ne ovat todella tarpeen. Pohjoismaiset farmasialiitot (Nordisk Farmaceutunion NFU) ovat nostaneet tehokkaiden antibioottien saatavuuden varmistamisen ja antibioottien asianmukaisen käytön ohjeistuksen esiin vuonna 2016 pidetyssä kokouksessaan.

Farmasian alan ammattilaisten osaaminen kattaa antibioottien käytön koko ketjun tutkimuksesta tuotantoon, jakeluun ja käyttöön ja heidän asiantuntemustaan tulisi hyödyntää entistä enemmän. Tätä viestiä Farmasialiitto vie edelleen eteenpäin.

Antti Kataja
Farmasialiiton puheenjohtaja