Rooli vaihtelee

Suomessa ei ole määritelty valtakunnallisesti, mikä on farmasian ammattilaisen rooli sairaalapotilaan hoitoketjussa. Osastofarmasian hyödyntäminen vaihtelee sairaala- ja yksikkökohtaisesti, eivätkä pilottihankkeiden hyvät käytännöt välttämättä leviä muualle maahan.

Kun potilas tulee sairaalan päivystykseen tai poliklinikalle, hoitavan lääkärin on ensiarvoisen tärkeää tietää, mitä lääkkeitä potilaalla on jo käytössä. Usein ajantasainen lääkityslista kuitenkin puuttuu.

– Lääkehoito on yksi keskeisimmistä asioista potilaan hoidossa. Se on myös tutkitusti osa-alue, jossa tapahtuu paljon virheitä. Potilasta voidaan hoitaa jopa väärin, jos lääkitystieto ei ole ajan tasalla, toteaa osastofarmasiasta vastaava proviisori Kirsi Aronpuro Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaala-apteekista.

Useissa päivystyksissä työskentelee jo farmaseutteja tai proviisoreja, jotka haastattelevat potilaita ja selvittävät käytössä olevia lääkityksiä. Tätä työtä kutsutaan farmaseuttiseksi lääkityksen ajantasaistamiseksi.

– Samalla farmasian ammattilainen tekee lääkityksen turvatarkastuksen. Siinä selvitetään, voivatko käytössä olevat lääkkeet olla osasyynä siihen, että potilas on hakeutunut päivystykseen, kertoo proviisori Väinö Vähämäki Turun kaupungin hyvinvointitoimialan lääkehuollosta.

Farmasian ammattilainen toimittaa lääkärille ajantasaiset lääkitystiedot ja antaa tarvittaessa suosituksia lääkkeiden käytön jatkamisesta, lopettamisesta tai annosten muuttamisesta. Lääkäri tekee sen jälkeen muutokset lääkehoitoon oman harkintansa mukaan.

Moniammatillista lääkehoidon arviointia

Jos potilas siirtyy hoitoon sairaalan vuodeosastolle, lääkityslista tulisi jälleen ajantasaistaa. Farmasian ammattilaisten tulisi olla tässäkin työssä mukana.

Osastoilla farmaseutit ja proviisorit voivat osallistua lääkityksen arviointiin yhdessä lääkärien ja sairaanhoitajien kanssa.

– Jos potilaan lääkitykseen on tehty muutoksia, on tärkeää seurata, millaisia vaikutuksia muutoksilla on potilaan vointiin, Vähämäki kuvailee.

Lääkäri on aina vastuussa potilaan lääkehoidoista ja tekee niihin liittyvät päätökset. Farmasian ammattilainen voi kuitenkin auttaa lääkäriä tässä työssä ja tehdä ehdotuksia lääkehoitojen muuttamiseksi.

Farmasian ammattilaiset tekevät osastoilla myös kokonaisvaltaisia lääkitysten arviointeja.

– Voimme tarkastaa, onko potilaalla käytössä esimerkiksi lääkkeitä, jotka eivät sovi iäkkäille, tai onko hänellä paljon lääkkeitä, jotka aiheuttavat huimausta ja kaatumisia, Aronpuro toteaa.

Muutenkin lääkehoito on syytä lopettaa, jos sille ei ole enää indikaatiota eli käyttöaihetta. Kerran aloitettu lääkehoito on voinut jäädä päälle, vaikka siitä ei olisi enää potilaalle hyötyä.

– Jos lääkehoito päätetään lopettaa, annosta tulee useiden lääkkeiden kohdalla vähentää asteittain. Tässäkin farmasian ammattilaiset voivat tukea lääkäriä, Vähämäki huomauttaa.

Lääkitysturvallisuuden edistämistä

Joissakin sairaaloissa on kokeiltu käytäntöä, jossa farmasian ammattilainen varmistaa lääkemääräysten asianmukaisuuden ennen kuin potilas aloittaa lääkehoidon.

– Esimerkiksi solunsalpaajalääkemääräyksiin tehdään farmaseuttinen tarkastus ennen kuin lääke annostellaan potilaalle. Farmasian ammattilainen katsoo potilaan tiedot ja tarkastaa, että lääkeannos on varmasti suositusten mukainen, Vähämäki kertoo.

Lääkemääräysten kliinistä kaksoistarkistusta on pilotoitu muun muassa Peijaksen sairaalan keuhkosairauksien osastolla. Siellä osastofarmaseutin tarkastukseen ohjattiin lääkemääräyksiä, joihin nähtiin liittyvän erityisiä lääkitysturvallisuusriskejä. Farmaseutti ehdotti muutoksia lääkitykseen viidessä prosentissa tarkistetuista määräyksistä, ja muutokset toteutettiin 85 prosentissa tapauksista.

Farmasian ammattilaiset kehittävät muutenkin lääkitysturvallisuutta osastoilla. He käyvät läpi esimerkiksi lääkitykseen liittyviä vaaratapahtumailmoituksia ja miettivät, miten prosessia tulisi parantaa, jotta vastaavaa ei tapahtuisi enää jatkossa.

– Virheitä valitettavasti sattuu, koska olemme ihmisiä emmekä koneita. Osastofarmasian avulla virheitä voidaan kuitenkin vähentää ja ehkäistä, Aronpuro painottaa.

Lääkeohjausta kotiutuville potilaille

Kun potilas kotiutuu sairaalasta, hän tarvitsee usein ohjausta uusien lääkehoitojen käytössä. Tämä työ on perinteisesti kuulunut sairaanhoitajille, mutta myös farmasian ammattilaiset voivat osallistua lääkehoitojen ohjaukseen.

Esimerkiksi Tyksissä työskentelee sydäntoimialueella farmaseutti, jonka työnkuva keskittyy pitkälti potilasohjaukseen.

– Farmaseutti voi soittaa potilaalle myös jälkikäteen ja keskustella, mitä tälle määrätyt lääkkeet ovat ja miksi potilas tarvitsee niitä. Tämä voi parantaa hoitoon sitoutumista, Kirsi Aronpuro kertoo.

Myös Väinö Vähämäki uskoo, että kotiutumisen jälkeen on hyvä hetki keskustella lääkehoidoista.

– Kotiutumisvaiheessa potilaalla on mielessä paljon muutakin. Kun potilas on jo vähän asettunut kotiin sairaalahoidon jälkeen, keskustelua lääkehoidoista voidaan käydä ehkä paremmin.

Joissakin sairaaloissa on kokeiltu myös farmasian ammattilaisen pitämää poliklinikkaa, jonne lääkäri voi ohjata potilaan, joka tarvitsee apua tai kannustusta lääkehoitojen toteuttamisessa.

– Valitettavasti tähän ei ole kaikkialla resursseja. Tässä on kohta, jossa farmasian ammattilaisten osaamista ei ole hyödynnetty vielä riittävästi, Vähämäki pohtii.

Hurja harppaus eteenpäin

Aikaisemmin farmaseutit ja proviisorit hoitivat sairaaloissa lähinnä lääkkeiden tilaamiseen ja logistiikkaan liittyviä tehtäviä. Sen jälkeen kliininen farmasia on lisääntynyt ja laajentunut Suomessa paljon.

– Noin kymmenen vuoden aikana on tapahtunut hurja harppaus eteenpäin siinä, miten farmasistit ovat mukana potilaan hoitoketjussa. Nykyisin potilaan hyöty on myös meidän työmme keskiössä, Aronpuro kiteyttää.

Osastofarmasian hyödyntäminen on kuitenkin vielä hyvin sairaala- ja yksikkökohtaista. Toisaalla resursseja ja osaamista on enemmän, toisaalla vähemmän.

– Kliinistä farmasiaa on lähdetty kehittämään ruohonjuuritasolta eri puolilla Suomea. Paljon on kiinni myös persoonista ja yhteistyökumppaneista, miten asia lähtee etenemään, Aronpuro miettii.

Hän toivoo, että Suomessa määriteltäisiin valtakunnallisesti, mikä on farmasian ammattilaisen rooli sairaalapotilaan hoitoketjussa. Nyt toimintaa kehitetään erilaisten pilottihankkeiden kautta, mutta hyvät käytännöt eivät välttämättä leviä muualle maahan.

Sairaalafarmasian lauselmat ohjenuoraksi

Myös Väinö Vähämäki näkee, että kliinisen farmasian edistämisessä olisi Suomessa vielä paljon tekemistä. Hänen mukaansa hyvä ohjenuora olisivat sairaalafarmasian lauselmat, jotka Euroopan sairaalafarmasian kattojärjestö EAHP on laatinut jäsenmailleen.

Lauselmien mukaan kaikkien sairaaloiden käytettävissä tulisi olla sairaalafarmasisti, jonka koordinointivastuulla on lääkkeiden turvallinen, tehokas ja optimaalinen käyttö. Lisäksi niissä annetaan yksityiskohtaisia suosituksia siihen, miten farmasian ammattilaisten osaamista tulisi hyödyntää sairaaloissa.

– Suomen kokoisessa maassa ei ole järkevää keksiä pyörää uudestaan. Kun meillä on Euroopan tasoiset sairaalafarmasian standardit olemassa, meidän tulisi lähteä tavoittelemaan niitä asteittain, Vähämäki ehdottaa.

Entistä parempaa hoitoa potilaille

Vähämäki ja Aronpuro ovat yhtä mieltä siitä, että jos sairaalafarmasian resursseja lisättäisiin nykyisestä, potilaat saisivat entistä laadukkaampaa ja turvallisempaa lääkehoitoa. Myös kustannuksia säästyisi, kun lääkehoitoon liittyvät käynnit terveydenhuollossa vähenisivät.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että keskimäärin 6,5 prosenttia kaikista päivystyskäynneistä johtuu lääkkeiden aiheuttamista haittatapahtumista.

– Suomessa tämä tarkoittaa, että noin 78 000 päivystyskäyntiä johtuu vuosittain lääkehaitoista. Niistä noin puolet voitaisiin ehkäistä sopivilla interventioilla, Vähämäki laskee.

Aronpuro korostaa, että farmasian ammattilaisten työpanos ei ole missään nimessä pois muilta sairaalan ammattilaisilta.

– Lääkäreillä ja sairaanhoitajilla on todella paljon työtä sairaalassa. He ovat varmasti kiitollisia avusta, jonka farmaseutti tai proviisori voi heille antaa.

Artikkeli on osa potilaan lääkehoidon polku -juttusarjaa. Juttusarjan muut osat:

Diagnoosista lääkityksen aloittamiseen

Vain oikein käytetty lääke tehoaa

Lääkehoidon arvioinnit tehostavat kotihoitoa

Lääkehoidon arviointi suunnittelun tukena

Lääkityksen lopettaminen vaatii suunnitelmallisuutta

Onko korona lisännyt työsi kuormittavuutta?