Roolit tutuiksi opiskeluaikana

Yhdysvalloissa farmasian opinnoissa panostetaan harjoittelun määrään ja monipuolisiin harjoittelupaikkoihin. Tutuiksi tulevat niin apteekki-, sairaala-, terveyskeskus- kuin klinikkaympäristö.

USA:ssa farmasian opintojen pohjavaatimuksena on, että opiskelija on suorittanut vaadittavat määrät ennakkokursseja riittävän hyvillä arvosanoilla. Yleensä opiskelijoilla on parin vuoden yliopisto- tai korkeakouluopinnot takanaan ennen farmasian opiskelun aloittamista. Tämän lisäksi opiskeluvalinta edellyttää PharmCAS-hakemuksen täyttämistä, PCAT-pääsykokeen läpäisemistä, kahta suosittelukirjettä edelliseltä opettajalta ja yhtä terveydenhuollon ammattilaiselta sekä haastatteluun osallistumista. Opiskelu kestää 3,5–4 vuotta, joista viimeinen vuosi ollaan harjoittelussa eri paikoissa.

– Yhdysvalloissa opinnot voi päättää neljänteen vuoteen. Apteekkiketjut ja sairaalat järjestävät farmasisteille 1–2 vuoden pituisia, palkallista harjoittelua sisältäviä erikoistumiskoulutuksia, sanoo proviisori Mari Kuuttila.

Kuuttila kävi tutustumismatkalla Yhdysvalloissa osana apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumisopintojaan Helsingin yliopistossa. Koulutusjärjestelmä eroaa Suomesta erityisesti sen suhteen, kuinka paljon opiskelijat saavat käytännön kokemusta.

– Oli hienoa kuulla, että opiskelijat näkevät laajasti eri rooleja apteekki-, sairaala-, terveyskeskus-, klinikka- ja ambulatory care -ympäristöissä. Yksi kuuden viikon jakso on mahdollista suorittaa ulkomailla.

Suomessa alan perustutkinto antaa Kuuttilan mukaan hyvän ja laaja-alaisen pohjan, jonka kautta voi suuntautua eri vaihtoehtoihin. Hän näkee Suomen koulutusjärjestelmässä myös kehitettävää.

– Lääkehoidon arviointi pitäisi ottaa osaksi harjoitteluja nykyistä enemmän.

Oppia sairaalafarmasiaan ja moniammatillisuuteen

Kuuttila vieraili Milwaukeen perustetussa The MCW Pharmacy Schoolissa, jossa opiskelijat kävivät heti ensimmäisestä vuodesta lähtien yhtenä päivänä viikossa harjoittelussa.

– Suomessa jokainen farmasian opiskelija etsii itse oman harjoittelupaikkansa apteekista tai sairaala-apteekista. USA:ssa yliopisto järjestää rotaatiot eli harjoittelupaikat. Itse en aikoinaan juuri tiennyt sairaala-apteekista. Olisi ollut hyödyllistä, että myös se puoli olisi kuulunut opintoihin. Sairaalafarmasiasta järjestettiin ainoastaan yksi kurssi ja sekin oli valinnainen, Kuuttila sanoo.

Suomessa farmasian opinnoissa ei pääse tutustumaan moniammatilliseen yhteistyöhön samassa mittakaavassa kuin Yhdysvalloissa.

– USA:ssa moniammatillisuus näkyy muun muassa siten, että farmasisteilla on automaattisesti rooli lääkkeiden ja lääkehoitojen asiantuntijoina sairaaloiden eri osastoilla. Suomessa joutuu vielä hiukan perustelemaan sitä, miksi meidät olisi hyvä ottaa mukaan moniammatillisiin tiimeihin.

Milwaukeessa Kuuttilaa pyydettiin pitämään tunnin esitelmä farmasian opetuksesta Suomessa. Esimerkkinä Suomen ja Yhdysvaltojen apteekkimaailman eroavuudesta hän toi esille suomalaisissa apteekeissa käytössä olevat lääkevarastorobotit.

– Suomessa lääkepakkaukset toimitetaan lääkeyritysten alkuperäispakkauksissa, joista on tarkat viranomaismääräykset. Yhdysvalloissa lähes kaikki lääkkeet toimitetaan asiakkaalle oransseissa purkeissa, joihin lääkkeet jaetaan käsin apteekissa. Suomen apteekeissa farmasistien neuvontapisteitä on paljon enemmän ja niissä on otettu huomioon intimiteettisuoja paljon paremmin kuin USA:n apteekeissa. Suomessa saa helpommin myös farmasistin apuun itsehoitopuolelle.

Mari Kuuttila työskentelee Aino ja Eino Lääkehoitopalveluissa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä sekä apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumisopintojen tutkimusprojektin parissa.

Yhdysvallat edellä kliinisessä farmasiassa

Loyolan sairaalan neurologian osastolla Kuuttila tapasi erikoistumisopintoja suorittavan farmasistin, jonka mukana hän osallistui lääkärikierroille yhdessä muun tiimin kanssa. Farmasistilla oli tärkeä rooli tuoda esiin havaitsemiaan huomioita potilaan lääkityksestä.

Kuuttila vieraili lisäksi pienemmällä perheklinikalla, jossa farmasisti vastaanotti muun muassa pitkäaikaissairauksista kärsiviä potilaita ja teki lääkehoidon arviointeja.

– Olen kiinnostunut erityisesti kliinisen farmasian roolista, joka Suomessa etenkin sairaalapuolella kehittyy pikku hiljaa. USA:ssa ja Isossa-Britanniassa kliinistä farmasiaa on kehitetty jo 1990-luvulta lähtien, Kuuttila sanoo.

Oletko käyttänyt HaiPro-työkalua?