Kesäkuussa tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun alkoholin nauttiminen, valmistus, maahantuonti ja myynti kiellettiin maassamme. Kieltolain tarkoituksena oli saada Suomeen täysraittius, vaikka suomalaiset kuuluivat alkoholinkulutukseltaan jo valmiiksi maailman kuivimpiin kansoihin. Kulutus kääntyi huimaan nousuun, kun pirtutrokarien myötävaikutuksella alettiin suosia aiempaa väkevämpiä juomia. Samalla suurenivat myös nautitun alkoholin määrät. Laki kumottiin kansanäänestyksellä 13 vuotta myöhemmin, jolloin sitä vastusti peräti 70 prosenttia kansasta.
Reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden myynnin tarina on pitkälti samanlainen kuin alkoholin. Kummallakin taholla myyntilupaan liittyy valvonta- ja neuvontavelvoite, ja kumpiakin sai aluksi vain tiskin takaa tarkasti valvottuna. Sittemmin tuotteet tulivat avohyllyihin asiakkaiden valikoitaviksi. Lopulta miedot alkoholijuomat päätyivät päivittäistavaratuotteiksi. Miksi siis reseptivapaita itsehoitolääkkeitä ei saataisi kauppojen valikoimaan?
Ei pidä rikkoa toimivaa järjestelmää
Erityisesti kaupan alan etujärjestö Päivittäistavarakauppa ry on ajanut voimakkaasti apteekkitoiminnan vapauttamista. Vuosi sitten julkaistussa Päivittäistavarakauppa ry:n rahoittamassa asiantuntijaselvityksessä vaadittiin, että Suomen tulisi muiden Pohjoismaiden tavoin tehostaa lääkejakelua ja sallia reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden myynti apteekkien ulkopuolella turvallisen ja rajatun valikoiman puitteissa. Etujärjestön mielestä kuluttajille turvallisten itsehoitolääkkeiden myynti kaupoissa parantaisi lääkkeiden saatavuutta etenkin haja-asutusalueilla ja hintasääntelyn purkaminen laskisi hintoja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja, professori Pekka Puska vastustaa ajatusta itsehoitolääkkeistä kaupoissa.
– On täysin edesvastuutonta olettaa, että lääkkeiden myyntiä alettaisiin siirtää kauppoihin. Lääkkeet eivät ole tavanomaisia kaupan kulutustavaroita, vaan ne vaativat sääntelyä, Puska sanoo.
Hänen mukaansa lääkkeet ovat aivan erityisiä tuotteita, jotka on kehitetty tautien hoitoon tai ehkäisyyn. Lääkkeiden vaikutus edellyttää, että niitä käytetään oikein. Olennaista on farmaseuttinen neuvonta, joka on asetettu myös joidenkin itsehoitolääkkeiden myynnin ehdoksi.
– On kaikkien etu, että lääkkeiden myynti on sallittu vain apteekeissa ja että se tapahtuu vastuullisesti ja riittävän neuvonnan puitteissa.
Puska huomauttaa, että vaikka tietty lääke olisi saatavilla ilman lääkärin määräystä, se ei tee kyseistä lääkettä riskittömäksi.
– Sellaista lääkettä ei olekaan, johon ei potentiaalisesti liittyisi haittavaikutuksia.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat sote-työn vuoksi olleet muutoksen kourissa jo kymmenen vuotta. Apteekit sen sijaan ovat laajasti tarkasteltuna Suomen terveydenhuollon toimivampia osia.
– On erittäin tärkeää, että toimivaa apteekkiverkostoa, joka on lähellä ihmistä ja nauttii väestön luottamusta, voisi hyödyntää entistä enemmän terveyden edistämisen tehostamisessa, Puska sanoo.
Terveydenhuollon tulevaisuuden visiossa pääpaino on monipuolisessa avoterveydenhuollossa nykyisen sairaala- ja terveyskeskusjärjestelmän sijaan. Visiossa pyritään siihen, että sairaalapainotteisuutta vähennettäisiin ja tilalle tulisi monipuolisempi avoterveydenhuollon toimintakokonaisuus. Sen muodostaisivat sekä isot terveys-hyvinvointikeskukset monipuolisine palveluineen ja monine ammattilaisineen sekä pienemmät lääkäriasemat ja terveyskioskit, joissa hoidettaisiin esimerkiksi verenpaineen ja verensokerin mittauksia sekä mahdollisesti rokotuksia. Kokonaisuutta täydentäisivät runsaat verkkoneuvontapalvelut ja -yhteydenpito.
– En pidä mahdottomana, etteikö tiettyjä toimenpiteitä voitaisi järjestää apteekeissa. Tässä asiassa apteekkeja pitäisi verkostona hyödyntää monipuolisesti avoterveydenhuollon palveluissa. Apteekkilaitos itsekin haluaa korostaa, ettei farmasistinen osaaminen ole pelkästään teknistä lääkkeiden myyntiä, vaan juuri valmisteiden myyntiin enemmän tai vähemmän liittyvää opastusta ja neuvontaa.
Hyvä, huono esimerkki
Poliittisesti lääkemyynnin laajentamista perustellaan usein kansanterveyden edistämisellä. Muutoksen kannattajat arvioivat, että reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden myynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa parantaisi itsehoitolääkkeiden saatavuutta ja siten edistäisi terveyttä.
Pekka Puskan mukaan tutkimusnäyttö ei tue pelkän saatavuuden merkitystä. Hyvänä esimerkkinä hän pitää vajaat 15 vuotta sitten käytyä keskustelua siitä, pitäisikö nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä laajentaa apteekkijakelusta päivittäistavarakauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille. Arveltiin, että mitä laajemmin korvaustuotteita saadaan, sitä helpompi ihmisten on lopettaa tupakointi.
– Kun laki oli ollut voimassa kymmenen vuotta, farmasisti Terhi Kurko osoitti väitöskirjatutkimuksessaan, ettei ole näyttöä siitä, että tupakoinnin korvaushoitotuotteiden lisääntynyt myynti olisi vaikuttanut väestötasolla tupakoinnin lopettamiseen. Samaan aikaan nikotiinikorvaustuotteiden myynti on kivunnut maamme myydyimpiin lääketuotteisiin, Puska sanoo.
Kurkon tutkimuksen mukaan myynnin laajentaminen on haitannut yksilöllisen tuen saamista. Nikotiinikorvaushoitovalmisteen käyttö tarvitsee tuekseen yksilöllistä neuvontaa. Pelkkää lääkekäyttöä tärkeämpää monelle tupakoinnin lopettajalle on kokonaisvaltainen tupakasta vieroituksen tuki, jossa lääkkeen käyttö on vain yksi osa. Osa käyttäjistä hyötyisi myös yksilöllisestä nikotiinikorvaushoitovalmisteiden käytön neuvonnasta.
– Tyypillinen ongelma on aliannostus: 1–2 viikon purkkakuuri ei vielä auta lopettamaan yhtään mitään. Tupakoinnin lopettaminen ei ole mikään helppo homma, vaan se vaatii todella vakavan yrityksen. Jos haluaa päästä tupakoinnista eroon, pitää saada vähintäänkin apteekkialan asiantuntijalta selkeät ohjeet siitä, miten pitää toimia, miten tuotteita käytetään riittävän pitkään ja minkälaisina annoksina ennen kuin lopettaa hoidon, Puska arvioi.
Laajentamalla nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myynti päivittäistavarakauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille on osittain menetetty yksi terveydenhuollon tukiresurssi tupakasta vieroittamisessa, koska valmisteita ostetaan ilman neuvontaa. Tulevaisuudessa onkin tärkeää pitää huoli siitä, ettei apteekkeja menetetä yhtenä kansanterveyttä edistävänä resurssina tupakasta vieroituksen tukemisessa. Reilu vuosi sitten sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa tupakkatyöryhmässä pohdittiin vakavasti, pitäisikö tupakkatuotteet vetää takaisin pelkkään apteekkimyyntiin, jolloin ne olisivat vahvemmin osa terveydenhuollon koneistoa tupakoinnin ja tupakasta vieroituksen tukemisessa.
Työryhmän mukaan koko hoitoketju perus- ja erityispalveluissa on saatava ylläpitämään vieroitusosaamista sekä tarjoamaan palveluja ja osallistumaan potilaiden tupakasta vieroitukseen. Tupakkatuotteiden käyttö pitäisi ottaa puheeksi terveyden- ja sosiaalihuollon asiakastapaamisissa. Kaikki tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa käytettävät, lääkärin reseptillä vieroitukseen määräämät lääkkeet olisi myös otettava sairausvakuutuksen lääkekorvauksen piiriin.
Markkinaehtoinen myynti ei ole kansan etu
Lukuisten muiden luottamustoimiensa ohella myös Alkon hallintoneuvostossa istuvalla Pekka Puskalla on pitkäaikainen perspektiivi ja yhteiskuntapoliittinen ote niin apteekkitoiminnan kuin Alkon monopolimyynnin valvonta- ja neuvontavelvoitteisiin. Puska pitää kaupan lobbausta edesvastuuttomana.
– En epäile, etteivätkö hyvät kaupat olisi vastuullisia. On kuitenkin päivänselvää, että kauppojen tavoitteena on myydä mahdollisimman paljon. Pitää miettiä, mikä on kuluttajan etu, Puska muistuttaa.
Markkinaehtoisuus sopii erityisen huonosti lääkemyyntiin. Lääkkeiden helppo saatavuus lisää lääkevalmisteiden käyttöä ja muuttaa ihmisten suhtautumista lääkkeisiin. Päivittäistavarakauppamyynti lisäisi lääkevalmisteiden tarpeetonta kulutusta siinä missä alkoholinkin. Esimerkkejä tästä on saatu Ruotsista, jossa reseptivapaiden lääkkeiden vapautusta on jo kokeiltu. Sen seurauksena kipu- ja kuumelääkkeenä käytettävät parasetamolitabletit palautettiin takaisin apteekkimyyntiin. Itsehoitolääkkeiden myynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa lisäsi hengenvaarallisten parasetamolimyrkytysten määrää selvästi ja vakavien maksavaurioiden määrää puolitoistakertaisesti.
Lääkkeet, samoin kuin alkoholi, eivät ole tavanomaisia kulutushyödykkeitä, vaan niillä on erilaisia fysiologisia vaikutuksia ja myös potentiaalisia haittavaikutuksia. Siksi myös Alkossa tarjonta on rajallista ja vastuullista.
– Maassamme on Alkon myymälöitä 350 ja erilaisia kauppoja ja kioskeja yhteensä yli 6 000. Jos tuotteet siirretään kaupan hyllyille, niitä pyritään myymään markkinoiden ehdoilla eli mahdollisimman paljon.
Rautainen lainalaisuus on, että mitä enemmän viinaa juodaan, sitä enemmän siitä on haittoja.
Kieltolain jälkeen merkittävin muutos Suomen alkoholipolitiikassa oli 1. tammikuuta 1969 voimaan astunut keskiolutlaki, joka salli kolmosoluen myynnin elintarvikeliikkeissä – tunnetuin seurauksin: alkoholin kokonaiskulutus on nelinkertaistunut ja alkoholihaitat sen mukana. Alkoholin kokonaiskulutuksen kääntyminen laskuun ei ole toteutunut, vaan kulutuksen taso on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin Suomen historiassa.
– Tänä päivänä kokonaiskulutukseen liittyviä terveyshaittoja on valtavasti. Alkoholikuolleisuus, johon luetaan maksakirroosit ja alkoholimyrkytykset, on vain osa ongelmaa. Erittäin suuri osa alkoholin aiheuttamista haitoista menee syöpien sekä sydän- ja verisuonisairauksien kautta. Ongelma on siirtynyt viikonlopun koskenkorvaryyppäämisestä kokonaiskulutuksen valtavaan kasvuun, josta puolet tulee oluesta ja neljäsosa viineistä, Puska toteaa.
Suuri väärinkäsitys alkoholikeskustelussa on se, että puhutaan alkoholistien asioista, vaikka kyse on alkoholismin ehkäisystä. Alkoholiin liittyvien normien purkautuessa muutosten jalkoihin näyttäisivät jäävän ne ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta selviä ilman yhteiskunnan tukea.
– Sopivaa sääntelyä tarvitaan nimenomaan tavallisten ihmisten puolesta. Liikaa ei saa holhota, mutta sääntely auttaa. Vapauden puolesta puhuvat ovat yleensä niitä vahvempia, nuorempia tai rikkaampia ihmisiä, jotka ainakaan sillä hetkellä eivät koe näitä ongelmia omakohtaisesti, vaan he katsovat, että sääntely on turhaa höpötystä.