Saman katon alla

Eurooppalaiset sairaalafarmasiajärjestöt vievät viestiään EU-tasolla eteenpäin yhteisen kattojärjestön kautta.

European Assiciation of Hospital Pharmacists eli EAHP on vuonna 1972 perustettu eurooppalainen sairaalafarmasian kattojärjestö, joka kehittää sairaala- ja terveyskeskusfarmasian yleiseuroopplaisia käytäntöjä, edistää farmasian ammattilaisten roolia sairaaloissa ja valvoo heidän etujaan Euroopan Unionissa.

– Pidän EAHP:n edunvalvonnallista roolia erittäin tärkeänä. Ilman sairaalafarmasian edustusta EU:n laatimat direktiivit syntyisivät lähes yksinomaan lääketeollisuuden näkökulmasta, Suomen Farmasialiiton delegaatti Päivi Sova sanoo.

Kunta-alan neuvottelukunnan valitsema delegaatti edustaa Farmasialiittoa vuosittain pidettävässä yleiskokouksessa.

– Kokouksessa käsitellään lakisääteisten vuosikokousasioiden lisäksi ne kannanotot, jotka EAHP haluaa EU:lle jättää. Näitä kannanottoja varten saamme ennakkoon paljon taustamateriaalia, kyselyjä ja lausuntopyyntöjä, Sova kertoo.

Vuoden 2022 yleiskokous oli ensimmäinen paikan päällä pidetty kokous, johon Sova osallistui. Koronapandemian takia kaksi edellistä ovat olleet etäkokouksia.

– Paikan päällä huomasi, miten tiivistä yhteistyötä monet maat tekevät keskenään, Sova hämmästelee.

Liiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi on itsekin osallistunut aiemmin yleiskokoukseen Kunta-alan neuvottelukunnan puheenjohtajana toimiessaan. Hän piti juuri erilaisia kokoustaukoja tilaisuuden hedelmällisimpinä hetkinä.

– Niissä tuli käytyä mielenkiintoisia keskusteluja ja tutustuttua eri maiden edustajiin. Yhteistyötä on helpompi tehdä, kun tuntee jonkun maan edustajan vähän paremmin, hän toteaa.

Isossa osassa Euroopan maista sairaalafarmasian lähtökohdat poikkeavat Suomen mallista.

– Meillä on viime vuosina myös painotettu voimakkaasti kliinisen farmasian roolia, kun jollekin toiselle maalle sairaala-apteekkien tehtävät ja lääkehuolto ovat olleet ajankohtaisempia. Pohjoismaisten liittojen kanssa olemme etenkin apteekkifarmasian puolella tehneet yhteistyötä ja varmasti kokemustenvaihtoa voisi tälläkin puolella entisestään lisätä, Pirttijärvi sanoo.

Laaja-alaista toimintaa

EAHP:lla on viisi työntekijää, jotka muun muassa vastaavat EU:sta tuleviin kommentointi- ja lausuntopyyntöihin sekä järjestävät vuosittain pidettävän kongressin.

– Yleiskokous käsittelee ne kannanotot, jotka lähetämme EU:hun. Näillä kannanotoilla haluamme pyrkiä vaikuttamaan päätöksentekoon, Sova kertoo.

Tänä vuonna EAHP jätti kolme tällaista kannanottoa. Yksi käsitteli farmasian ammattilaisten roolia sellaisten vaarallisten lääkkeiden osalta, jotka voivat aiheuttaa hoitohenkilökunnalle turvallisuusriskin. Kannanotossa tuotiin esiin farmasian ammattilaisten rooli lääkkeiden käsittelyssä, luokittelussa ja henkilökunnan koulutuksessa. Toisessa kannanotossa korostettiin farmasian ammattilaisten roolia kliinisessä lääketutkimuksessa ja sen etiikassa. Kolmas koski farmasian ammattilaisten hyödyntämistä geenilääkkeiden ja muiden vaativampaa lääkehoitoa edellyttävien lääkkeiden koulutuksessa ja käsittelyssä, sekä farmasian ammattilaisten mukaanottoa näiden lääkkeiden talousvaikutuksia arvioitaessa.

Kokouksessa käydään keskustelua myös niistä asioista, joiden kannanotot ovat parhaillaan työn alla sekä uusista aiheista, jotka kattojärjestön sisällä ovat nousseet esiin. Viime vuosina ovat puhuttaneet erityisesti lääkepuutokset ja henkilöstöpula, jotka ovat Euroopan laajuisia ongelmia alalla.

EAHP tekee myös paljon tutkimus- ja selvitystyötä, joihin kysytään jäsenmaista taustatietoja. Sova käy nämä kyselyt läpi ja laatii Suomen vastaukset yhteistyössä Farmasialiiton henkilökunnan kanssa.

– Tarvittaessa olen yhteydessä muihin sairaaloihin ja kysyn heidän käytäntöjään ja näkemyksiään, Lapin keskussairaalassa työskentelevä Sova sanoo.

Lisäksi EAHP:ssä on kuusi Special Intrest Groupia (SIG), eli erityistyöryhmää, joissa käsitellään tiettyä aihealuetta tarkemmin. Ryhmän jäsenet ovat oman alansa huippuasiantuntijoita ympäri Eurooppaa. Mukana on myös suomalaisedustajia.

Koulutuksellinen rooli

EAHP järjestää vuosittain kongressin, johon Farmasialiitto lähettää yhden osallistujan. Tänä vuonna kongressi järjestettiin Wienissä, Itävallassa. Lisäksi kattojärjestö tarjoaa kouluttautumismahdollisuuksia.

– SILC-vaihto-ohjelman kautta on mahdollisuus päästä tutustumaan toisen maan sairaalafarmasiaan. Viime vuosina tämä on ollut koronan takia tauolla, mutta aiemmin myös Suomesta on oltu vaihdossa, Pirttijärvi kertoo.

Jokainen liiton jäsen voi halutessaan hyödyntää EAHP:n digitaalista Open Learning -alustaa, jossa on laaja tarjonta kansainvälistä koulutusta.

Sova haluaa myös muistuttaa sairaaloille laaditusta itsearviointityökalusta, jolla omaa toimintaa voi arvioida eurooppalaisten suositusten näkökulmasta.

– Jonkin verran sairaalat Suomessa ovat tätä hyödyntäneetkin, mutta toivoisin, että se otettaisiin vielä laajemmin käyttöön, Sova kannustaa.

Sairaalafarmaseuttien muuttuvat roolit

EAHP:n 26. kongressi järjestettiin tänä vuonna Itävallassa. Aurinkoisessa Wienissä järjestetyn kongressi teemana oli ”Hospital pharmacists – changing roles in a changing world”. Edes FFP2-maskit eivät peittäneet ihmisten iloa, kun edellisvuoden virtuaalikongressin jälkeen kokoonnuttiin kasvokkain saman katon alle.

Kolmipäiväinen kongressi tarjosi kävijöille useita luentoja, posterikokoelman sekä yritysnäyttelyn. Yleensä osallistujamäärä tapahtumassa on noin 3000 henkeä ja oli ilo nähdä, että maailmantilanteen huomioiden väkeä oli silti saapunut paikalle entiseen malliin. Näytteilleasettajia tapahtumassa oli tänä vuonna harmillisen vähän, Suomestakin vain yksi yritys oli saapunut paikalle.

Luentojen aiheet olivat jälleen kerran mielenkiintoisia ja ajankohtaisia, kuten luento sairaalafarmasistien roolista katastrofin sattuessa. Luennolla painotettiin erityisesti sitä, että mahdollisiin katastrofeihin olisi syytä varautua, olivat ne sitten kuinka pieniä tai suuria tahansa, ihmisten aikaansaamia tai luonnon muovaamia. Sairaalafarmasisteja kehotettiin viimeistään nyt tutustumaan FIP:n ohjekirjaseen ”Responding to disasters – Guidelines for pharmacy”.

Luennoitsijat tapahtumassa ovat sairaalafarmasian ammattilaisia kaikkialta Euroopasta. Suomestakin oli erinomainen luento aiheesta ”Lääkitystä turvallisesti”, jonka puhujina kuultiin proviisoreja Carita Linden-Lahti ja Sini Kuitunen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

Luennosta jäi erityisesti mieleen termit safety-I ja safety-II. Yksinkertaistettuna ensimmäinen tapa on oppia virheistä. Jälkimmäinen on ennakoiva lähestymistapa, jolla pyritään varmistamaan, että prosessissa mahdollisimman paljon menee oikein ja ongelmat saadaan näin ehkäistyä. Turvallisuutta voidaan siis lisätä myös onnistumisten kautta.

Kongressissa oli esillä yksi suomalainen posteri. Sen oli tehnyt proviisori Kirsi Kvarnström kumppaneineen (HUS) lääkemääräyksien kliinisestä kaksoistarkastuksesta. Perinteisesti kaksoistarkastus sairaalassa tapahtuu lääkkeiden jaon tai annon yhteydessä, jolloin ei välttämättä huomata itse määräyksessä tehtyjä virheitä. Näitä virheitä voitaisiin ehkäistä farmasian ammattilaisen tekemällä tarkastuksella määräyksen kirjoittamisen jälkeen.

Erittäin inspiroiva oli luento hävikin vähentämisestä sairaala-apteekeissa. Luennoitsijat Alankomaista ja Britanniasta esittelivät omia onnistuneita hävikinvähentämisprosessejaan. Alankomaissa oli herätty erityisesti yksittäisten, kalliiden lääkkeiden vanhenemiseen sairaala-apteekeissa, ja sitä varten oli kehitetty PharmaSwap -nettisivu, jossa sairaala-apteekit voivat käydä keskenään kauppaa näistä valmisteista. Kaiken kaikkiaan palvelun kautta on saavutettu muutamassa vuodessa jo noin 633 miljoonan euron hyödyt. Hävikiksi ei kuitenkaan laskettu vain suoraa rahallista hävikkiä kuten vanhentuneita lääkepakkauksia, vaan hävikkiä syntyy myös muun muassa huonosti suunnitelluista tiloista. Pahimmillaan menetetään useita henkilötyövuosia pelkästään kävellessä edestakaisin etsien vapaata tietokonetta.

Oli ilo ja kunnia päästä Farmasialiiton edustajana kongressiin. Matkailu avartaa ja sen voi sanoa myös kansainvälisistä tapahtumista. Ensi vuonna kongressi pidetään Lissabonissa, Portugalissa. Ehkä sinä olet seuraava osallistuja?

Reetta Ranta

Farmaseutti, Kemi

Onko farmaseuttisen henkilöstön työvoimapula näkynyt työpaikallasi?