Sesongit näkyvät Myrkytystietokeskuksen arjessa

Myrkytystietokeskuksen puhelinpalvelussa farmaseutti Anna-Mariia Termälä kollegoineen neuvoo yksityishenkilöitä ja terveydenhuollon ammattilaisia äkillisiin myrkytystapauksiin liittyvissä kysymyksissä.

− Puhelinpalvelussa kaikkein tärkeintä on asiakkaan kohtaaminen ja kuuntelu. Kartoitamme tilannetta ja selvitämme, mille on altistuttu ja kuinka kauan siitä on kulunut. Tämän perusteella arvioimme riskejä sekä annamme ohjeita ja hoitosuosituksia, Termälä kertoo.

Myrkytystapaukset ja -epäilyt liittyvät pääasiassa kemikaaleihin, lääkkeisiin, sieniin ja kasveihin.

Tiedon omaksuminen vie aikaa

Myrkytystietokeskuksen toimiala on laaja, ja kaikkien työssä tarvittavien tietojen omaksuminen vie aikaa. Vuodesta 2006 lähtien Myrkytystietokeskuksessa työskennellyt Termälä osallistuu myös perehdytykseen.

– Uusi työntekijä saa vastata asiakaspuheluihin perehdytysjakson jälkeen, mutta ainakin pari vuotta kuluu tehtäväkentän kokonaisvaltaisessa omaksumisessa.

Asiakaspalvelun lisäksi Termälän työnkuvaan kuuluu tieteellistä työtä. Hän kerää uusinta tietoa toksikologiasta eri lähteistä, kuten kansainvälisestä kirjallisuudesta ja alan verkostoista. Hän päivittää myös keskuksen hoitokorttitietokantaa, johon kootaan tietoa ja hoito-ohjeita erilaisista myrkytystapauksista.

– On tärkeää, että tiedot järjestetään ja esitetään niin selkeästi, että asiakaspalvelutilanteessa tarvittavat ohjeet ovat helposti saatavilla, Termälä sanoo.

Työssä tulee toisinaan vastaan henkisesti haastavia tilanteita.

− Jokaiseen vuoronvaihtoon on varattu aikaa, jotta tapauksen pystyy käymään läpi kollegan kanssa. Myös lähiesimiehen ovi on aina avoinna, ettei kukaan jää yksin vaikeiden asioiden kanssa.

Lasten myrkytystapauksista kysytään eniten

Sesongit näkyvät Myrkytystietokeskuksen arjessa selvästi. Kun keväällä kyykäärmeet heräilevät ja korvasienet puskevat maan alta, sesonki alkaa ja kiihtyy heinä–elokuuhun. Syksyllä sieniin liittyvät puhelut pitävät kiireisenä.

Myös juhlasesongit vaikuttavat. Jouluna ja pääsiäisenä kysytään ajankohtaan liittyvistä kasveista, ja valmistujaisjuhlien aikaan pieni lapsi on saattanut hörpätä väärästä lasista.

Valtaosa yhteydenotoista koskeekin lapsia. Termälän mukaan eniten kysymyksiä tulee lapsille tarkoitetuista hyvänmakuisista lääkkeistä sekä D-vitamiinivalmisteista. Niiden syöminen yli suositusmäärän aiheuttaa harvoin kovin suuria toimenpiteitä.

Suurempia riskejä koituu, jos lapsi pääsee käsiksi isompien sisarusten tai vanhempien lääkkeisiin. Yleisimpiä myrkytysoireita ovat pahoinvointi ja vatsakivut.

− Lapsen kehitykseen kuuluva maisteluvaihe on erityisen haasteellinen, ja siihen liittyvät myrkytystapaukset ovat hyvin universaaleja, Termälä sanoo.

Aikuisten kohdalla yleisimpiä syitä soittaa Myrkytystietokeskukseen niin Suomessa kuin muualla maailmassa ovat epähuomiossa kahteen kertaan otettu lääkeannos tai siivouksessa käytettävät kemikaalit, kuten kloriitti, jota on vahingossa roiskahtanut silmään.

Kaikki puhelut tarkastetaan

Jokainen Myrkytystietokeskukseen saapuva puhelu nauhoitetaan laadunvalvonnan takaamiseksi sekä oikeusturvasyistä.

− Puhelut kirjataan järjestelmään, ja vuosittain noin 37 000 vastaanotetusta puhelusta kaikki tarkastetaan. Tarkastuksessa katsotaan, että asiakkaalle on annettu oikean hoitolinjan mukaiset ohjeet.

Myös Termälä osallistuu puhelujen tarkastamiseen. Lisäksi hän tuuraa toisinaan äitien raskauden ja imetyksen aikaiseen lääkeneuvontaan keskittyneessä teratologisessa tietopalvelussa.

Termälän mielestä koskettavinta hänen työssään on kokemus siitä, että hän voi olla asiakkaan luottamuksen arvoinen vaikealla hetkellä ja auttaa hätätilanteessa.

− Tämän luottamuksen arvoisia pyrimme olemaan joka päivä, Termälä painottaa.