Sesongit näkyvät Myrkytystietokeskuksen arjessa

Juhlapyhät näkyvät piikkinä Myrkytystietokeskuksen puhelinpalvelussa, mutta myös vuodenajat vaikuttavat soittojen määrään. Sesonki alkaa keväällä kyykäärmeiden ja korvasienten myötä ja kiihtyy heinä-elokuussa. Farmaseutti Anna-Mariia Termälä neuvoo tottuneesti, miten toimia myrkytystapauksissa.

Myrkytystietokeskuksen puhelinpalvelussa farmaseutti Anna-Mariia Termälä kollegoineen neuvoo yksityishenkilöitä ja terveydenhuollon ammattilaisia äkillisiin myrkytystapauksiin liittyvissä kysymyksissä.

− Puhelinpalvelussa kaikkein tärkeintä on asiakkaan kohtaaminen ja kuuntelu. Kartoitamme tilannetta ja selvitämme, mille on altistuttu ja kuinka kauan siitä on kulunut. Tämän perusteella arvioimme riskejä sekä annamme ohjeita ja hoitosuosituksia, Termälä kertoo.

Myrkytystapaukset ja -epäilyt liittyvät pääasiassa kemikaaleihin, lääkkeisiin, sieniin ja kasveihin.

Tiedon omaksuminen vie aikaa

Myrkytystietokeskuksen toimiala on laaja, ja kaikkien työssä tarvittavien tietojen omaksuminen vie aikaa. Vuodesta 2006 lähtien Myrkytystietokeskuksessa työskennellyt Termälä osallistuu myös perehdytykseen.

– Uusi työntekijä saa vastata asiakaspuheluihin perehdytysjakson jälkeen, mutta ainakin pari vuotta kuluu tehtäväkentän kokonaisvaltaisessa omaksumisessa.

Asiakaspalvelun lisäksi Termälän työnkuvaan kuuluu tieteellistä työtä. Hän kerää uusinta tietoa toksikologiasta eri lähteistä, kuten kansainvälisestä kirjallisuudesta ja alan verkostoista. Hän päivittää myös keskuksen hoitokorttitietokantaa, johon kootaan tietoa ja hoito-ohjeita erilaisista myrkytystapauksista.

– On tärkeää, että tiedot järjestetään ja esitetään niin selkeästi, että asiakaspalvelutilanteessa tarvittavat ohjeet ovat helposti saatavilla, Termälä sanoo.

Työssä tulee toisinaan vastaan henkisesti haastavia tilanteita.

− Jokaiseen vuoronvaihtoon on varattu aikaa, jotta tapauksen pystyy käymään läpi kollegan kanssa. Myös lähiesimiehen ovi on aina avoinna, ettei kukaan jää yksin vaikeiden asioiden kanssa.

Lasten myrkytystapauksista kysytään eniten

Sesongit näkyvät Myrkytystietokeskuksen arjessa selvästi. Kun keväällä kyykäärmeet heräilevät ja korvasienet puskevat maan alta, sesonki alkaa ja kiihtyy heinä–elokuuhun. Syksyllä sieniin liittyvät puhelut pitävät kiireisenä.

Myös juhlasesongit vaikuttavat. Jouluna ja pääsiäisenä kysytään ajankohtaan liittyvistä kasveista, ja valmistujaisjuhlien aikaan pieni lapsi on saattanut hörpätä väärästä lasista.

Valtaosa yhteydenotoista koskeekin lapsia. Termälän mukaan eniten kysymyksiä tulee lapsille tarkoitetuista hyvänmakuisista lääkkeistä sekä D-vitamiinivalmisteista. Niiden syöminen yli suositusmäärän aiheuttaa harvoin kovin suuria toimenpiteitä.

Suurempia riskejä koituu, jos lapsi pääsee käsiksi isompien sisarusten tai vanhempien lääkkeisiin. Yleisimpiä myrkytysoireita ovat pahoinvointi ja vatsakivut.

− Lapsen kehitykseen kuuluva maisteluvaihe on erityisen haasteellinen, ja siihen liittyvät myrkytystapaukset ovat hyvin universaaleja, Termälä sanoo.

Aikuisten kohdalla yleisimpiä syitä soittaa Myrkytystietokeskukseen niin Suomessa kuin muualla maailmassa ovat epähuomiossa kahteen kertaan otettu lääkeannos tai siivouksessa käytettävät kemikaalit, kuten kloriitti, jota on vahingossa roiskahtanut silmään.

Kaikki puhelut tarkastetaan

Jokainen Myrkytystietokeskukseen saapuva puhelu nauhoitetaan laadunvalvonnan takaamiseksi sekä oikeusturvasyistä.

− Puhelut kirjataan järjestelmään, ja vuosittain noin 37 000 vastaanotetusta puhelusta kaikki tarkastetaan. Tarkastuksessa katsotaan, että asiakkaalle on annettu oikean hoitolinjan mukaiset ohjeet.

Myös Termälä osallistuu puhelujen tarkastamiseen. Lisäksi hän tuuraa toisinaan äitien raskauden ja imetyksen aikaiseen lääkeneuvontaan keskittyneessä teratologisessa tietopalvelussa.

Termälän mielestä koskettavinta hänen työssään on kokemus siitä, että hän voi olla asiakkaan luottamuksen arvoinen vaikealla hetkellä ja auttaa hätätilanteessa.

− Tämän luottamuksen arvoisia pyrimme olemaan joka päivä, Termälä painottaa.

Myrkytystietokeskus palvelee ympäri vuorokauden

HUS Akuuttiin kuuluva Myrkytystietokeskus neuvoo yksityishenkilöitä ja terveydenhuollon ammattilaisia äkillisten myrkytysten hoitoon ja ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä valtakunnallisesti. Puhelinpalvelu on avoinna ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Arkisin virka-aikana Myrkytystietokeskus palvelee myös viranomaisia ja tiedotusvälineitä myrkytyksiin liittyvissä kysymyksissä.

Myrkytystietokeskuksessa ei hoideta potilaita, eikä puhelinpalvelussa ole mahdollista antaa yleistä lääkkeisiin, sairauksien hoitoon, allergioihin, elintarvikkeisiin tai eläinten myrkytyksiin liittyvää neuvontaa. Jokainen asiakas pyritään kuitenkin aina ohjaamaan välittömästi oikean palvelun piiriin. Keskuksessa toimii myös teratologinen tietopalvelu, joka on keskittynyt äitien lääkeneuvontaan raskauden, sen suunnittelun ja imetyksen aikana.

Kaikkiin puheluihin vastaa aina tehtävään erikoiskoulutettu farmaseutti, joita Myrkytystietokeskuksessa työskentelee tällä hetkellä 11. Lisäksi henkilökuntaan kuuluu ylilääkäri, kaksi erikoislääkäriä ja proviisori.

Vuoden 2018 aikana puhelinpalveluun tuli 37 443 puhelua, joista reilut 80 prosenttia koski myrkytystapauksia. Lopuissa kyse oli yleisestä alaan liittyvästä tiedustelusta.

Puhelinpalvelu
(avoinna 24/7):
0800 147 111
Teratologinen tietopalvelu
(avoinna arkisin kello 9−12):
09 471 76 500

Seuraa somessa:
Facebook: Myrkytystietokeskus

Avainsanat: myrkytystietokeskus

Kommentoi

  • * Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia Viestisi ei näy julkisesti

Farmasialiitto mukana SuomiAreenalla jo kolmatta kertaa

SuomiAreena on hyvä paikka solmia kontakteja, ylläpitää suhteita ja jatkaa tärkeää vaikuttamistyötä.

Kirja-arvostelu: Ex Tempore

Farmaseutti ja sairaanhoitaja Tiina Utoslahti on tarttunut kynään ja kirjoittanut esikoisdekkarinsa, jonka murhanäyttämönä on apteekki.

Sähköinen portfolio avuksi LHA-osaamisen osoittamiseen

Portfoliotyökalu tarjoaa vaihtoehtoisen tavan osoittaa oma osaaminen.

Osaavatko ihmiset palauttaa vanhentuneet lääkkeet apteekkiin?