EU myönsi vuoden 2023 alussa Suomelle 242 miljoonan euron rahoituksen CBRN-valmiusvarastojen (chemical, biological, radiation, nuclear) perustamiseen. Suomi sai suurimman osuuden 546 miljoonan euron rahoituskokonaisuudesta Ranskan, Puolan ja Kroatia kanssa.
EU:n terveysriskien määrittelystä vastaava Euroopan Komission pääosasto HERA (Health Emergency Preparedness and Response) on määritellyt CBRN-uhat kokonaisuudeksi, johon varautuminen on tähän saakka ollut kunkin jäsenmaan omalla vastuulla.
Suomi sai ison vastuun CBRN-turvasta, koska meillä on siihen liittyvää osaamista.
– Suomen hakemuksessa huomioitiin sekä lääkkeet että lääkinnälliset materiaalit yhdeksi kokonaisuudeksi. EU-komissio näki tämän erittäin tärkeänä syynä, kun Suomelle annettiin rahoitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lääketukkukaupan johtaja Toni Relander sanoo.
Suomen kehittämä varastointiratkaisu on modulaarinen. Pakkaus- ja logistiikkaratkaisujen avulla materiaaleja on helppo käyttää erilaisissa olosuhteissa. Jotta materiaali on käyttövalmista määränpäässään, sen mukana toimitetaan käyttö- ja turvallisuusohjeet. Tarvikkeiden mukana käyttökohteisiin siirtyy usein koulutettua henkilöstöä, joka perehdyttää tarvikkeiden käyttöön.
Suomi kunnostautui hakuvaiheessa määrittelemällä yhdeksän erilaista uhkaskenaariota, joihin rescEU-varastoissa olevilla lääkkeillä ja lääkinnällisillä välineillä vastataan. Jo hakemuksessa eriteltiin lääkeaineet, niiden hankintakanavat, todennäköinen saatavuus ja hintatasot. Koska tämä perustyö oli tehty jo etukäteen, oli Suomen viranomaisten helppo ryhtyä käytännön toimiin, kun päätös rahoituksesta saatiin alkuvuodesta 2023.
THL:n alainen lääketukkukauppa vastaa lääkevalmisteiden hankinnasta ja varastoinnista. Lääkinnällisten CBRN-tarvikkeiden kuten suojavarusteiden, säteilymittareiden ja potilaskapseleiden hankinta ja varastointi on Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) vastuulla.
THL kilpailutti rescEU-varastoinnin palveluntuottajan hankinnan vuoden 2023 aikana. Kilpailutus järjestettiin salaisena, sillä varaston sijainti on turvaluokiteltua tietoa. HVK kilpailutti logistiikkapalvelun tuottajan myös vuoden 2023 aikana.
Ensimmäiset rescEU-lääkevalmisteet vastaanotettiin vuoden 2023 loppupuolella. Huhtikuun 2024 loppuun mennessä THL:n lääketukku oli saanut jo kymmenkunta lääkevalmistetta varastoihinsa.
Toistaiseksi varastoon on saatu lääkevalmisteita, joita voidaan käyttää muun muassa raskasmetallien, radioaktiivisten aineiden, hermomyrkkyjen ja syanidin aiheuttamiin myrkytyksiin sekä opiaattimyrkytyksen hoitoon. Biologisten uhkien osalta hankittuja lääkevalmisteita käytetään botulismin, pernaruton, jäykkäkouristuksen, kurkkumädän, hinkuyskän ja tuberkuloosin ehkäisyyn tai hoitoon.
Näiden lisäksi on tehty 20–30 hankintasopimusta ja niiden tuotteiden toimituksia odotellaan. Kaikkiaan hankitaan yli 60 lääkevalmistetta.
– Tavoitteemme on, että kesään 2024 mennessä olemme saaneet kaikki hankinnat valmiiksi. Tämä tarkoittaa kaikista tuotteista hyväksyttyä tarjousta ja hankintapäätöstä, THL:n rescEU-hankkeen hankevastaava Eero Mäki-Lohiluoma kertoo.
Hankintalistalla on harvoin käytettäviä lääkevalmisteita, joiden toimitusajat voivat olla huomattavan pitkiä. Pääasiassa toimitusaika on kuitenkin 2–6 kuukautta.
– Pahimmillaan, jos harvoin käytetyllä lääkevalmisteella on globaalisti vain yksi valmistaja, toimitusaika voi olla useita vuosia. Tämä johtuu esimerkiksi satunnaisista valmistuskampanjoista ja pitkistä regulatorisista muutosprosesseista, Mäki-Lohiluoma sanoo.
Suomi sai vuoden 2024 lopussa lisärahoituksen muiden kuin CBRN-lääkkeiden hankintaan. Tässä Suomen saamassa 64 miljoonan euron rahoituspaketissa varaudutaan ensisijaisesti antibioottiresistenttien bakteerikantojen riskeihin ja joukkotapaturmiin, missä korostuu tehohoidossa käytettävät lääkevalmisteet. Se kattaa sekä ensihoitolääkkeiden että tarvikkeiden varaston perustamisen.
Euroopassa ei ole aiemmin ole ollut yhteistä CBRN-varautumisstrategiaa ja sen perusteella tehtäviä yhteishankintoja. Keskitetyt valmiusvarastot eivät kuitenkaan poista maiden omia varautumissuunnitelmia, joista Suomessa vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.
– EU:n yhteiset lääke- ja tarvikevarastot ovat viimeinen oljenkorsi siinä vaiheessa, kun maan omat voimavarat loppuvat, Relander sanoo.
Kun onnettomuus tapahtuu, tarvitaan lääkkeitä ja tarvikkeita nopeasti tapahtumapaikalle. Kuvaan astuu EU-organisaatio ERCC (Emergency Response Coordination Centre). Se vastaanottaa avunpyynnön onnettomuuden kohdanneesta maasta ja välittää sekä avunpyynnön että onnettomuuteen liittyvät yksityiskohdat Suomen sisäministeriön kautta THL:lle ja HVK:lle.
Suomen organisaatio selvittää, mitä, miten ja millä aikataululla juuri tämän onnettomuuden vaatimaa apua voidaan toimittaa. Tieto välitetään ERCC:n kautta apua pyytäneelle maalle, joka hyväksyy tai hylkää avun. Jos apua tarvitaan, tieto siitä tulee ERCC:n kautta Suomeen ja tavaratoimitukset alkavat. Tavarat lähtevät liikkeelle alle 12 tunnissa.
– Kaikki päätökset tehdään ERCC:n kautta. Kun me saamme tilauksen, prosessimme alkavat pyöriä, Relander kertoo.
Apua voivat pyytää EU-jäsenmaiden lisäksi järjestelmään kuuluvat kymmenen osallistujamaata (Participating State) kuten ETA-maat, Turkki ja Ukraina.
Varastointi on paljon enemmän kuin pelkkää tavaroiden säilytystä hyllyissä. Siihen kuuluu tarkat toimintamallit, suunnitelmat ja toiminnan harjoittelu.
Henkilöstön koulutus on oleellinen osa toimintaa. Sisäasianministeriö vastaa tänä ja ensi vuonna 66 hengen koulutuksesta, jonka käytännössä hoitaa Pelastusopisto.
Koulutus kattaa perehdytyksen varastoitujen tuotteiden käyttöön ja siihen, miten käyttöä opetetaan kohdemaassa.
– Henkilöstö koulutetaan siihen, että he osaavat kouluttaa kriisikohteissa erilaisten tarvikkeiden käyttöä, Relander sanoo.
Tammikuussa 2024 oli ensimmäinen perehdytyskoulutus, huhtikuussa kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssi ja kesäkuussa Pelastusopisto järjestää CBRN-asiantuntijakurssin.
Varastointiin ja materiaalin logistiikkaan on hankittu yhteistyökumppaneita, joilla on kokemusta kriittisten materiaalien nopeista toimitusprosesseista.
– Varastoissa, joissa lääkkeitä ja tarvikkeita säilytetään, on hälytys- ja varallaolovalmius samalla tavalla kuin meillä THL:n lääketukkukaupassa. Huoltovarmuuskeskus vastaa kumppaneidensa lääkinnällisten tarvikkeiden varastoinnista sekä materiaalilogistiikasta yhdessä kuljetuskumppaneidensa kanssa.
Säteilyturvakeskus vastaa säteilytarvikkeiden asiantuntemuksesta ja sisäministeriö kokonaisuuden koordinoinnista ja kontaktoinnista EU-viranomaisten suuntaan.
Euroopassa herättiin yhteisten ja keskitettyjen varmuusvarastojen perustamiseen koronakeväällä 2020. THL:n lääketukkukauppa lähti osana EU-yhteishankintoja sekä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa hankkimaan erilaisia lääkkeitä.
– Varmuusvarastoihin liittyvää ajattelua on toki ollut aiemminkin, mutta korona nosti pintaan keskustelun siitä, miten EU-laajuisesti on järkevää varautua pandemioihin ja muihin koko maanosaa koskeviin rajat ylittäviin terveysuhkiin, Relander sanoo.
Kriisiajan lääkkeiden ja tarvikkeiden varastoinnin välttämättömyys on tullut yhä ilmeisemmäksi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyssota on korostanut varautumisen tärkeyttä, koska Venäjä on vahvistamattomien tietojen mukaan käyttänyt Ukrainassa kemiallisia aseita.
Sota, onnettomuudet ja pandemia eivät ole ainoita uhkia. Mäki-Lohiluoman mukaan rescEU-kapasiteeteilla pyritään varautumaan myös tahallisiin ja suunniteltuihin tekoihin, joissa käytetään kemiallisia ja biologisia aseita.
– Uhkien todennäköisyys on pieni, mutta toteutuessaan niillä on suuri vaikutus. Siksi yhteiseurooppalainen varautuminen on näihin riskeihin järkevää, Mäki-Lohiluoma sanoo.