Tärkeä pisara meressä

Sanni Palosaari aloitti syyskuussa Veripalvelun laatujohtajana. Vastuullinen työ tärkeän asian puolesta sai siirtymään lääketeollisuuden maailmasta osaksi yleishyödyllisen yhteisön toimintaketjua.

Ainutlaatuinen työtehtävä. Näillä sanoilla tuore Veripalvelun laatujohtaja Sanni Palosaari kuvaa toimenkuvaansa.

Suomen Punaisen Ristin hallinnoima Veripalvelu on tosiaan Suomessa ainoa laatuaan. Helsingin Kivihaassa käsitellään kaikki se veri, mitä suomalaiset ympäri maata luovuttavat päivittäin.

– Tarvitsemme 800 luovuttajaa päivässä, jotta veren riittävyys on turvattu, Palosaari selittää.

Veripalvelun tiloissa veri prosessoidaan ja kuljetetaan edelleen sairaaloihin. Koko tuotantoketjun tulee kulkea kuin juna, virheisiin tai myöhästymisiin ei ole varaa.

– Meillä on upea 24/7-tiimi, jossa on varsinaisia monitaitajia, Palosaari kiittää tuotannon väkeä.

Useita toimintoja

Kaiken ydin on verenluovutus. Ilman sitä ei ole mitään. Pelkkä veren keruu, käsittely ja edelleentoimittaminen on kuitenkin vain yksi osa Veripalvelun tehtävistä.

– En itsekään tiennyt kaikista näistä toiminnoista, kun hain tähän tehtävään, kaksi kuukautta sitten aloittanut Palosaari myöntää.

Veripalvelun laboratoriossa tehdään kaikesta luovutetusta verestä veriryhmä- ja virustutkimukset. Lisäksi veripalvelun asiantuntijat tekevät terveydenhuollon yksiköille muun muassa vuoto- ja tukostaipumustutkimuksia, neuvolanäytetutkimuksia, kudossopeutuvuustutkimuksia ja kiireisiä veren sopivuustutkimuksia. Talossa on myös erillinen tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö, jossa tehdään tieteellistä tutkimusta.

Kesästä 2017 lähtien Veripalvelussa on ollut oma biopankki, johon kerätään luovuttajien suostumuksella verinäyte verenluovutuksen yhteydessä. Näytettä ja luovuttajan antamia tietoja voidaan käyttää lääketieteellisessä tutkimuksessa. Veripalvelu on mukana myös Hematologisessa biopankissa, johon kerätään potilasnäytteitä veritauteja sairastavilta henkilöiltä.

Veripalvelu hoitaa myös elinsiirtokudossopivuustutkimuksia ja ylläpitää Suomen Kantasolurekisteriä.

– Meillä on rekisteri kantasoluluovuttajaksi ilmoittautuneista henkilöistä Suomessa ja maailmalla. Jos Suomesta ei löydy kudostyypiltään sopivaa kantasoluluovuttajaa potilaalle, laajennamme hakua maailmanlaajuiseen rekisteriin, ja jos sopiva luovuttaja jostakin päin maailmaa löytyy, kuriirimme lähtee noutamaan siirrettä. Teemme myös kaikki elinsiirtoihin liittyvät kudossopivuustestit, Palosaari kuvailee toimintaa.

– Lisäksi Veripalvelu palvelee muun muassa omaisia, jotka haluavat luovuttaa elimen läheiselleen. Solutuotantokeskuksemme pystyy rakentamaan solukudosta, jolla esimerkiksi elimen hylkimisreaktio voidaan minimoida. Tämä toiminta on kovin pienimuotoista, mutta toisinaan sairaalat tilaavat meiltä tällaista erityispalvelua, Palosaari kertoo.

Myös pienimuotoinen lääketukkukauppa kuuluu osaksi Veripalvelun toimintaa.

Tavoitteena toimintojen harmonisointi

Veripalvelun toiminta on Fimean valvomaa toimintaa.

– Eri palvelumme ovat kuitenkin eri säädösten määrittelemiä ja jokaisella on tietenkin omat vaatimuskriteerinsä. Laadunvarmistuksen menettelytavoissa on kuitenkin yhdenmukaistamisen varaa, laatujohtaja uskoo.

Sanni Palosaaren tavoite onkin harmonisoida yksiköiden laadunhallinta ja laadunvarmistusprosessit.

Palosaaren tiimissä työskentelee kymmenen ihmistä, joista kullakin on oma palvelualueensa valvottavana.

– Edeltäjäni on jäämässä eläkkeelle. Samaan aikaan meillä on ollut muutama muukin henkilövaihdos, joten pääsin heti henkilöstöjohtamisen tehtäviin, kun työnkuvia on vähän rukattu uusiksi ja yksi rekrytointikin tehty, Palosaari kuvailee vauhdikasta alkua.

Varsinaista esimieskokemusta hänellä on apteekkiajoilta proviisorin tehtävistä, mutta siitä on jo useita vuosia.

– Oriolassa vein läpi erilaisia muutosprojekteja, mikä edellytti muutosjohtamisen taitoja. Täällä myös tuetaan vahvasti esimiestyössä kehittymistä, marraskuussa ensimmäiseen esimieskoulutukseen osallistunut Palosaari kiittää.

Paljon uutta opittavaa

Veripalvelu julkaisi viime vuonna 16 tutkimusjulkaisua. Henkilöstöstä 26 ihmistä työskentelee tutkimustoiminnan parissa.

Pörssiyhtiömaailmasta Veripalveluun siirtyneelle Sanni Palosaarelle verenluovutusprosessi, tiede- ja tutkimustyö olivat vieraita.

– Tässä on pitänyt opetella lyhyessä ajassa paljon asioita, mutta oman työnkuvan ydin, laadunvarmistuksen menettelytavat, on minulle entuudestaan tuttua, Palosaari sanoo.

Veripalvelun laatujohtajan työ ei edellytä proviisorin koulutusta. Sikälikin tehtävä on farmasian alan ammattilaiselle ainutlaatuinen.

– Aiempi työtaustani Oriolassa ja muissa pörssiyhtiöissä sekä substanssiosaaminen katsottiin eduksi tilanteessa, jossa Veripalvelun laadunvarmistusmenetelmät halutaan uudistaa ja samalla yhtenäistää ja nykyaikaistaa eri toimintojen ohjeistukset. Tämä on hyvin uudistushaluinen talo.

Eikä tässä vielä kaikki. Uuteen tehtävänkuvaan on sisällytetty talon tietosuojavastaavan rooli.

– Meillä on paljon tietosuojan alaista dataa. Kouluttaudun koko talon tietosuojavastaavaksi, Palosaari toteaa.

Veripalvelun kaikki noin 500 työntekijää ovat palkallisia. Heistä kuusi prosenttia on farmasian alan ammattilaisia. Rahansa Veripalvelu saa sairaaloilta, jotka ostavat verta ja muita palveluja.

– Olemme yleishyödyllinen yhdistys, joka ei tavoittele työstään voittoa. Isoimmat päätökset tehdään SPR:n hallituksessa, mutta muutoin toimimme itsenäisesti, Palosaari kertoo taustoista.

Sanni Palosaari

› 2001 farmaseutti, Helsingin yliopisto
› 2006 proviisori, Kuopion yliopisto (nyk. Itä-Suomen yliopisto)
› 2001-2010 töissä apteekeissa ja sairaala-apteekeissa
› 8/2010–3/2018 Oriola Quality specialist
› 3/2018–8/2019 DRA Consulting, QA Manager, eri pörssiyhtiöissä
› 9/2019 SPR Veripalvelu, laatujohtaja

Oletko saanut esihenkilöltäsi tukea työn kuormittavuuden hallintaan?