Tekoäly on nopeasti tulossa osaksi lääkealan arkea. Apteekeissa, sairaaloissa ja lääkealan organisaatioissa etsitään parhaillaan tapoja hyödyntää uusia digitaalisia työkaluja turvallisesti potilastyön ja lääkehuollon tukena.
Usein muutos tapahtuu taustalla: tekoäly voi nopeuttaa rutiinitehtäviä, helpottaa tiedonhakua ja tukea ammattilaisten päätöksentekoa tilanteissa, joissa oikea tieto on löydettävä nopeasti.
Tässä artikkelissa kolme asiantuntijaa kertoo, miltä kehitys lääkealalla näyttää juuri nyt.
Tekoäly ei ole itsenäinen päätöksentekijä, vaan työkalu, joka tukee farmasian ammattilaisia, sanoo lääkealan palveluyrityksen Oriolan digitaalisten palveluiden kehityksestä vastaava Mikael Nurmi.
Apteekeissa tekoälylle on käyttöä myös potilasturvallisuuden ulkopuolella. Apteekit ovat yrityksiä, joissa tehdään paljon hallinnollisia rutiinitehtäviä. Nurmen mukaan esimerkiksi laskujen tarkistus, raportointi ja tiedon keruu ovat alueita, joissa tekoäly voi helpottaa työtä jo nyt. Lisäksi tekoäly voi auttaa organisaatioiden sisäisen tiedon jakamisessa ja työprosessien seurantatehtävissä.
Nurmi arvioi, että tekoäly tulee apteekkien arkeen kahta pääreittiä pitkin. Ensimmäinen on jo käytössä olevien ohjelmistojen kautta. Suomessa laajasti käytetyt apteekkijärjestelmät, kuten MAXX ja PD3, tuovat lähivuosina uusia AI-toiminnallisuuksia ohjelmistoihin.
– Näiden toiminnallisuuksien käyttö ei vaadi erityisempiä koulutuksia, vaan ne ilmestyvät ohjelmistoon uusina ominaisuuksina.
Toinen reitti ovat yleiskäyttöiset tekoälysovellukset, kuten ChatGPT, Copilot tai Gemini. Niiden käyttöönotto riippuu yksittäisten työntekijöiden omasta kiinnostuksesta.
– Yleisistä tekoälytyökaluista on saatavissa jo nyt huomattavaa hyötyä, mutta se vaatii uudenlaista ajattelua ja kokeilemisen kulttuuria, Nurmi sanoo.
Tekoälyn suurimmat hyödyt liittyvät Nurmen mukaan apteekkien arjen työn sujuvoittamiseen. Farmasian alan ammattilaiset käyttävät paljon aikaa tiedon etsimiseen eri lähteistä, kuten lääkeohjeista, viranomaismateriaaleista ja koulutusaineistoista. Tekoäly voi auttaa tässä työssä kokoamalla ja tiivistämällä tietoa nopeasti, mikä nopeuttaa päätöksentekoa ja vähentää virhemahdollisuuksia.
– Apteekeissa on päivittäin paljon rutiinitehtäviä, joihin digitaaliset työkalut voivat tuoda selkeää tehokkuutta, Nurmi sanoo.
Hallinnollisella puolella tekoälyä hyödynnetään jo käytännössä.
– Meillä Oriolalla tekoälyä käytetään esimerkiksi laskujen tarkistamisessa. Lisäksi käytössä on tekoälypohjainen agentti, joka seuraa Fimean verkkosivuja ja jakaa ajankohtaista tietoa organisaation sisällä, Nurmi kertoo.
Hän uskoo, että tekoälyn laajempi vaikutus näkyy alalla vasta, kun ratkaisut integroituvat osaksi apteekkien järjestelmiä ja arkea.
– Vaikkei sitä aina huomaa, tekoäly vaikuttaa jo monen asian taustalla. Kun ratkaisut kytkeytyvät paremmin apteekkien järjestelmiin, tiedon hakeminen nopeutuu ja ihmisille jää enemmän aikaa kohdata asiakas, Nurmi uskoo.
lääkehuollossa, OYS:n sairaala-apteekin kehittämisproviisori Jaakko Mustakallio sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Oulussa rakennetaan OYS2030-ohjelman myötä niin sanottua maailman älykkäintä sairaalaa. Sairaala-apteekin näkökulmasta tavoite näkyy ennen kaikkea automaation merkittävänä hyödyntämisenä lääkehuollon eri vaiheissa, kertoo kehittämisproviisori Jaakko Mustakallio.
– Maailman älykkäin sairaala näyttäytyy lääkehuollossa automaation hyödyntämisenä lääkehuollon eri prosesseissa, Mustakallio sanoo.
Esimerkkejä tästä ovat jo käytössä olevat Unit Dose -annosjakelu, mikrobilääkerobotit, älylääkekaapit ja kehitysvaiheessa oleva osastojen automaattinen lääkevarastonhallinta.
Automaation avulla rutiinityöt siirtyvät järjestelmille. Erityisesti monotoniset, ergonomisesti kuormittavat ja tarkkuutta vaativat tehtävät soveltuvat automatisoitaviksi. Uudet tilat ja laitteet OYS2030-hankkeessa ovat mahdollistaneet muutoksen farmasian ammattilaisten työnkuvissa.
– Farmasian ammattilaisille tämä näkyy uusina tehtävinä perinteisten sairaalafarmasian töiden rinnalla. Automaatiot ja uudet järjestelmät laajentavat työnkuvaa teknisempään suuntaan sekä ohjelmistojen ja järjestelmien käyttämiseen aiempaa enemmän, Mustakallio kuvaa.
Sairaalassa toimii myös pääkäyttäjämalli, jossa osa farmasian ammattilaisista perehtyy syvällisesti tiettyihin järjestelmiin ja vastaa käytön koordinoinnista, uusien käyttäjien perehdyttämisestä sekä yhteistyöstä laitetoimittajien kanssa.
Konkreettisimpia muutoksia ovat Unit Dose -annosjakelu sekä mikrobilääkerobotit. Kun lääkkeiden jakaminen ja antibioottien käyttökuntoon saattaminen voidaan tehdä keskitetysti automaation avulla, vapautuu hoitajien ja osastofarmaseuttien aikaa muihin tehtäviin.
– Työaikaa voidaan kohdentaa paremmin tehtäviin, joita ei voida eikä haluta automatisoida, kuten potilasohjaukseen, lääkelistojen ajantasaistamiseen ja muuhun farmaseuttiseen asiantuntijatyöhön, Mustakallio sanoo.
OYS:ssa hyödynnetään automaatiota myös lääkevalmistuksessa. Kaksi IV ICON Twins -robottia valmistaa paljon käytettäviä suonensisäisiä antibiootteja, kuten kefuroksiimia ja piperasilliini–tatsobaktaamia. Valmiit annokset toimitetaan yksiköiden lääkehuoneisiin varastoitavaksi, joista ne voidaan antaa potilaalle suoraan ilman erillistä valmistelua.
Teknologian rooli kasvaa myös lääkitysturvallisuudessa. Tulevaisuudessa tekoäly voisi auttaa tunnistamaan riskilääkityksiä ja ohjata ammattilaisia kiinnittämään huomiota potilaan lääkitykseen liittyviin riskeihin esimerkiksi lääkityksen ajantasaistamisen yhteydessä.
– Tekoälyn avulla lääkehoitoprosessissa voitaisiin ohjata ammattilaisia huomioimaan entistä paremmin esimerkiksi kaatumisriskiä lisäävät lääkitykset tai muut potilastiedoissa havaitut liittyvät riskit, Mustakallio arvioi.
Hänen mukaansa tekoälyä voitaisiin hyödyntää myös lääkelistojen ajantasaistamisessa, sairaala-apteekin varastonhallinnassa ja lääkehävikin vähentämisessä.
Automaatio ja tekoäly muuttavat farmasian alan osaamistarpeita.
– Automaatio ja tekoäly muodostavat uusia, spesifejä työtehtäviä farmasian kentälle. Niihin tarvitaan tulevaisuudessa monipuolisia osaajia, Mustakallio sanoo.
Tekoäly on ollut osa apteekkien järjestelmiä jo pitkään, mutta teknologian nopea kehitys nostaa sen roolin uudelle tasolle.
SAMK:n tekoälyn asiantuntija Jussi Bergman näkee muutoksen ennen kaikkea mahdollisuutena – kunhan farmasian ydinosaaminen pysyy vahvana.
Bergmanin mukaan tekoälyn käytössä on tärkeää erottaa kaksi tasoa: järjestelmiin sisäänrakennettu tekoäly sekä käyttäjän itse ohjaamat kielimallit, kuten ChatGPT. Ensimmäinen toimii taustalla prosesseja tukien, toisen ohjaamisesta vastaa käyttäjä itse.
– Nämä kaksi käyttötapaa ovat erilaisia, mutta molemmissa vastuu säilyy vielä ihmisellä, Bergman painottaa.
Sääntely ja etiikka ovat hänen mukaansa keskeisiä, kun tekoälyä tuodaan lääkealalle.
– Lainsäädännöllisesti ja eettisesti vastuu ei ole toistaiseksi siirrettävissä ihmiseltä tekoälylle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tekoäly toimii apteekissa päätöksenteon tukena, ei sen korvaajana. Turvallisen automatisoinnin raja on myös selvä: kliininen harkinta, potilaan kokonaistilanteen arviointi ja lääkehoidon kokonaisuuden ymmärtäminen kuuluvat edelleen ihmiselle.
Tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet ovat tällä hetkellä tiiviisti sidoksissa käyttäjän omaan osaamiseen.
– Kielimallit kuten ChatGPT, pystyvät tekemään nopeasti asioita, jotka käyttäjä itsekin osaisi tehdä – mutta ei juurikaan asioita, joita käyttäjä ei hallitse itsekään.
Siksi vahva farmasian substanssiosaaminen on edelleen tärkein taito. Kun oma substanssiosaaminen laajenee, myös tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet laajenevat.
Bergman uskoo, että jo lähivuosina tekoäly vapauttaa farmasian ammattilaisilta aikaa asiakastyöhön ja lääkehoidon kokonaisuuden arviointiin. Rutiinitehtävät nopeutuvat, ja tiedonhaku muuttuu entistä sujuvammaksi.
– Tekoäly ei vähennä osaamisen tarvetta – päinvastoin, se nostaa rimaa. Mutta oikein käytettynä se tekee työstä sekä turvallisempaa että mielekkäämpää, hän arvioi.