Pohjois-Savon hyvinvointialue, Itä-Suomen yliopisto ja yhteistyökumppanina DigiFinland Oy ovat kehittämässä tekoälyavusteista työkalua, joka kokoaa iäkkään potilaan lääkitys- ja sairaustiedot helposti arvioitavaan muotoon.
Työkalu auttaa tunnistamaan kolme yleisintä ja vakavinta, usein jopa kuolemaan johtavaa lääkitykseen liittyvää riskiä: kaatumisen, sisäisen verenvuodon ja sekavuuden. Kaatumista ja sekavuutta aiheuttavat erityisesti psyykenlääkkeet, verenpainelääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet; sisäisen verenvuodon riskiä lisäävät ennen kaikkea tulehduskipulääkkeet.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimuspäällikkö Jonna-Carita Kanninen, ensihoidon apulaisylilääkäri Tero Martikainen ja sairaala-apteekkari Jouni Ahonen kertovat, että työkalun prototyyppiä testattiin viime syksynä Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä. Tarkempia tuloksia ei ole vielä julkaistu, mutta kolmikko luonnehtii niitä lupaaviksi.
– Nyt on käynnistynyt työkalun kehittäminen lääkinnälliseksi laitteeksi. Edessä on pitkä matka, sillä lääkinnällisen laitteiden hyväksymisprosessi on monivaiheinen ja
kriteerit ovat tiukat, Martikainen kertoo.
– Tavoitteena on, että laite olisi valmis ja markkinoilla vuonna 2028, Kanninen
mainitsee.
Lääkehaitat ovat varsinkin iäkkäillä merkittävä syy päivystyskäynneille. Jopa 90 prosenttia ongelmista voitaisiin ennaltaehkäistä.
– Ideamme on, että työkalu auttaisi tunnistamaan lääkityspoikkeamia ajoissa, mikä ehkäisisi vakavia haittoja. Työkalu helpottaisi myös tiedonkulkua ja nopeuttaisi yksilöllisen lääkehoidon suunnittelua. Lisäksi tavoitteena on, että tulevaisuudessa riskejä voitaisiin ennustaa, ennen kuin ne johtavat lainkaan päivystystarpeeseen, Jouni Ahonen kuvailee.
Terveydenhuolto voisi kohdentaa työkalun avulla resurssejaan entistä tarkemmin. Haittatapahtumien ja päivystyskäyntien väheneminen pienentäisi osaltaan terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia. Lisäksi työkalu voisi tukea kliinikkojen päätöksentekoa erityisesti kiireellisissä tilanteissa.
Työkalua on tarkoitus käyttää sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon yhteydessä, Kanninen kertoo.
Savossa ylilääkäri Tero Martikainen, tutkimuspäällikkö Jonna-Carita Kanninen ja sairaala-
apteekkari Jouni Ahonen ovat olleet kehittämässä lääkitysturvallisuutta parantavaa työkalua.Martikainen, tutkimuspäällikkö Jonna-Carita Kanninen ja sairaala-apteekkari Jouni Ahonen.
Tekoälytyökalu on herättänyt jo kehittämisvaiheessa paljon mielenkiintoa, ulkomaita myöten.
– Tietojemme mukaan mitään vastaavaa innovaatiota ei ole olemassa. Työkalulle, joka tunnistaisi ikäihmisten lääkitykseen liittyviä riskejä ja auttaisi niiden ennaltaehkäisyssä on tietenkin paljon kysyntää maailmalla, tulevaisuudessa entistä enemmän, kun väestö vanhenee, Ahonen kertoo.
Tutkijoita motivoivat ennen kaikkea työkalun tarjoamat hyödyt potilaalle ja terveydenhuollolle. Keksinnöllä voi olla kuitenkin myös suuri taloudellinen merkitys.
– Ehkäpä työkalusta ropisee aikoinaan muutama euro myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen kassaan, Ahonen miettii.
Hyvinvointialueen lisäksi kehitystyön rahoittajina ovat olleet Sitra sekä digitalisaatiota edistävä, valtion ja hyvinvointialueiden omistama DigiFinland.
– Tarvitsemme vielä lisää rahoitusta. Toivottavasti saamme vakuutettua päätöksentekijät työkalun tuottamista hyödyistä, Ahonen summaa.
Ota mallia
- Potilaan lääkehoidon onnistuminen vaatii moniammatillista yhteistyötä. Sitä tarvitaan myös, kun lääkehoitoa kehitetään ja etsitään uusia toimintatapoja
ja malleja. - Farmasian ammattilaisten erikoisosaamiselle on paljon kysyntää. Heidän kannattaa hakeutua mukaan kehitysprojekteihin tai luoda niitä itse ja hakea rohkeasti apurahoja.
Ihminen päättää, kone auttaa
Ensihoidon apulaisylilääkäri Tero Martikainen korostaa, että tekoälytyökalu kertoo kliinikoille riskeistä ja mahdollisuuksista sekä toimii hänen tukenaan, mutta päätökset tekee aina ihminen.
– Näen työkalun riskinä lähinnä vain sen, että se ei löytäisi oikeita lääkitysturvallisuuden riskejä tai että se tuottaisi vääriä hälytyksiä. Keskitymme nyt kehitystyössä ennen kaikkea tämän asian taklaamiseen.
Myös sairaala-apteekkari Jouni Ahonen painottaa, että tarkoitus ei ole automatisoida lääkehoitoon liittyvää päätöksentekoa, vaan tehostaa prosesseja.
– Lääkehoitoa ei voi jatkossakaan hoitaa esimerkiksi pelkästään potilastietojen ja e-reseptien perusteella. E-resepteistä
selviää, mitä lääkkeitä potilaalla on ja mitä hän on apteekista hakenut, mutta sitten pitäisi selvittää vielä muun muassa se, että mitä lääkkeitä hän on todellisuudessa ottanut. Potilaan kohtaamisella ja haastattelemisella on jatkossakin aivan keskeinen rooli.
Ahonen pohtii, että tekoälytyökalun taivalta voi helpottaa esimerkiksi siirtyminen yhteen kansalliseen lääkelistaan lokakuussa 2027.
– Kansallinen lääkelista antaa hyvän perustan ja potilaan haastattelun voi tehdä sitten vaikkapa sairaalaan kirjautumisen yhteydessä.
Pohjoissavolaiset uskovat, että farmasian alalla tullaan näkemään tulevaisuudessa muitakin tekoälyavusteisia työkaluja.
– Jos ajatellaan sitä, kuinka nopeasti tekoäly on viime aikoina kehittynyt, niin voisi luonnehtia, että vain taivas on rajana, Ahonen miettii.