Hoitohenkilöstön rokottaminen on edennyt hyvässä hengessä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa. Valtaosa koronapotilaiden kanssa tekemisissä olevista lääkäreistä ja hoitajista oli helmikuun alussa rokotettu.
– Koronapotilaiden parissa päivittäin työskentelevästä hoitohenkilöstöstä 95 prosenttia on saanut rokotteen. Heistä osalle on annettu jo kumpikin pistos, sairaala-apteekkari Paula Haapakoski sanoo.
Haapakoski työskentelee Soite Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä. Se työllistää noin 4 000 terveydenhuoltoalan ammattilaista. Jäsen- ja sopimuskuntien alueella asuu noin 80 000 henkilöä.
Koronapotilaiden parissa työskentelevien lisäksi kriittiseen ryhmään katsotaan kuuluvan joitakin harvaanasutuilla alueilla toimivia terveydenhuollon ammattilaisia.
– Esimerkiksi farmasian ammattilaiset, joiden voidaan katsoa vastaavan yksin laajan alueen lääkehuollosta, voivat kuulua tähän ryhmään. Tällaisia alueita on lähinnä Lapissa, ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä linjaa.
Muut joutuvat vielä odottamaan vuoroaan.
– Ensin vuorossa ovat riskiryhmiin kuuluvat henkilöt. Parhaillaan rokotetaan tehostetun palveluasumisen piirissä olevia ikäihmisiä, Haapakoski kertoi helmikuun alussa.
Soiten alueella helmikuun ensimmäisen viikon loppupuolella päästiin pikkuhiljaa aloittamaan kotona asuvien yli 80-vuotiaiden rokotus. Helmikuun puolivälissä Suomessa 80-vuotiaista alle 40 prosenttia oli saanut rokotteen.
– Rokotteista on jatkuvasti pulaa. Emme voi tässä tilanteessa mitenkään perustella, että ihminen, joka ei joudu omassa työssään hoitamaan koronapotilaita, saisi rokotteen ennen muita, Nohynek tarkentaa.
Tavoitteena laumasuoja
Rokotuksen saaneet henkilöt suojaavat myös niitä terveydenhuollon asiakkaita, jotka eivät esimerkiksi oman sairauden takia voi rokotetta ottaa.
– Oman työn ja esimerkinkin takia meidän pitää olla talkoissa mukana, jotta saavutamme laumasuojan, Haapakoski kannustaa.
Ketään ei kuitenkaan voida velvoittaa rokotetta ottamaan, vaan se perustuu vapaaehtoisuuteen.
– Tietenkin toivomme ja kannustamme ottamaan rokotteen. Tilastoa siitä, kuinka moni tähän mennessä rokotukseen kutsun saanut on jättänyt tulematta, ei ole, Nohynek sanoo.
Haapakoski muistuttaa, ettei rokotusohjelman kattavasta läpiviemisessä ole kyse pelkästään koronapandemian torjunnasta, vaan koko terveydenhuollon tilasta.
– Meille on koronapandemian aikana kasvanut melkoisesti hoitovelkaa kaikille terveydenhuollon sektoreille kouluterveydenhuollosta leikkaushoitoihin asti. Meidän pitää varmistaa, että pääsemme purkamaan hoitojonoja täydellä miehityksellä. Mitä paremmin tästä savotasta selviämme, sitä vähemmän ihmiset kärsivät.
Haapakoski kannustaa ajattelemaan sekä omaa itseä että työyhteisöä.
– Jos joutuu koronan takia jäämään pois työstä, lisääntyy työkaverin kuorma. Se puolestaan kasvattaa vaaraa, että tämä uupuu. Siksi meidän on hyvä pitää huolta niin itsestämme kuin muistakin.
Turvallisuus tutkittu
Ihmiset saattavat tuntea pelkoa rokotteen ottamisesta. Haapakoski uskoo kuitenkin, että Soiten hoitohenkilöstön rokotuksissa päästään varsin korkeisiin lukuihin.
– En vähättele pelkoa, mutta pitää huomata, että rokotteen turvallisuustutkimuksista ei ole missään vaiheessa tingitty. Mitään merkkejä poikkeuksellisista haitoista ei ole tullut esiin.
– Tietoa on valtavasti tarjolla. Olen vakuuttunut, että alan ammattilaiset löytävät luotettavat tietolähteet ja ottavat rokotteen siinä vaiheessa, kun sitä heille tarjotaan, Haapakoski sanoo.
Moniammatillinen yhteistyö tuottaa hyvä tuloksia
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten sairaala-apteekin henkilöstö osallistuu väestölle suunnatun koronarokotusohjelman suunnitteluun ja järjestelyyn poikkeuksellisen suurella panoksella.
– Sairaanhoitopiirimme on kooltaan verrattain pieni. Työntekijät tuntevat toisensa aika hyvin, ja koronarokotusten parissa olemme päässeet tekemään moniammatillista yhteistyötä. Koneistosta on saatu irti hyvät tehot, sairaala-apteekkari Paula Haapakoski sanoo.
Haapakosken mukaan yhteistyöhön osallistuvat kaikki tahot, jotka vastaavat rokotusohjelman viemisestä käytäntöön. Mukana on edustajia johtajista käytännön rokotustyön asiantuntijoihin.
Yleisessä keskustelussa herätti ennakolta huolta Pfizerin koronarokoteen vaatima säilytys -70 asteen pakkasessa. Syväjäähdyttäminen on kuitenkin logistiikka-alalle tuttua, joten varastointi ei lopulta aiheuttanut ongelmia.
– Paljon enemmän meitä on hiostanut epätietoisuus rokotteiden saatavuudesta. Toimitustietojen perusteella voimme viestiä kentälle, minkä verran rokotteita kukin saa minäkin päivänä. Pakkaa sekoittaa vielä toinen rokotuskierros. Kaikki tämä lisää haasteita suunnitteluun.
Kyseessä on iso ponnistus. Työtä tehdään samalla porukalla, jolla pyöritetään jo valmiiksi täynnä olevaa arkeakin. Haapakoski toivottaa tsemppiä kollegoille.
– Tiesimme ennalta, että pandemiasta ei päästä eroon ilman rokotetta. Kiireet ovat nyt luonteeltaan myönteisiä, työ toiveikasta. Autamme osaltamme rokotusohjelman läpivientiä, Haapakoski sanoo.
Haapakoski jakaakin kiitosta niin THL:ssä kuin ministeriössäkin työskenteleville.
– Viranomaiset ovat pitäneet kuntayhtymän terveydenhuollosta vastaavan henkilöstön hyvin ajan tasalla. Tieto kuitenkin muuttuu koko ajan, minkä takia joudumme reagoimaan uusiin tilanteisiin hyvin nopeasti. Aina emme ole samaa mieltä kaikista asioista, mutta yhteydenpito on ollut välitöntä ja tosi sujuvaa.
