Tes-neuvotteluissa punnitaan tavoitteet ja niiden hinta

Palkkakysymykset hiertävät apteekkien farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimusneuvotteluissa. Neuvotteluyhteys pyritään kuitenkin säilyttämään aina viimeiseen asti.

Normaalitilanteessa työehtosopimus on voimassa ja sen mukaisia ehtoja noudatetaan työpaikoilla ja solmittaessa työsopimuksia. Apteekeissa noudatettava farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus on yleissitova eli sitä tulee noudattaa jokaisessa suomalaisessa apteekissa riippumatta siitä, onko työntekijä Farmasialiiton tai työnantaja Apteekkien työnantajaliiton jäsen. Sairaala-apteekit noudattavat kunnallista virka- ja työehtosopimusta (KVTES).

Jäseniämme työskentelee myös muun muassa kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden pöytäkirjan, kemianalan toimihenkilösopimuksen ja kaupan alan työehtosopimuksen piirissä.

Apteekkien farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksessa Farmasialiitto on toisena neuvottelevana osapuolena, joten seuraava kuvaus perustuu pitkälti näihin neuvotteluihin, vaikkakin se soveltuu monilta osin kuvaamaan yleisesti työehtosopimusneuvotteluja.

Työehtosopimusneuvottelut prosessina:

1. VALMISTAUTUMINEN tuleviin neuvotteluihin aloitetaan hyvissä ajoin, ja se kestääkin oikeastaan koko edeltävän työehtosopimuskauden ajan. Farmasialiitossa kerätään tietoa ja ajatuksia seuraavia neuvotteluja varten erilaisten kyselyiden ja jäsenistön viestien avulla. Lisäksi Farmasialiiton toimielinten ja luottamusmiesyhteistyön vaikutus tavoitteiden laadintaan on suuri.

2. NEUVOTTELUT uudesta sopimuksesta aloitetaan ennen kuin vanha sopimus päättyy. Tänä vuonna neuvottelut apteekkien farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksesta aloitettiin lokakuun alussa. Useina vuosina, kuten tänäkin vuonna, on käynyt kuitenkin niin, että työehtosopimus ehtii umpeutua ennen kuin uudesta on päästy kokonaan sopuun.

Kiire sopimisessa ei kannata, sillä se voi johtaa jäsenten kannalta huonoon lopputulokseen. Emme missään nimessä voineet hyväksyä kaikkia työnantajapuolen meille esittämiä heikennyksiä, vaikka olisimme saaneet samalla läpi kaikki omat parannusehdotuksemme. Tärkeää onkin priorisoida omat tarpeet, keskittyä niihin ja kiinnittää huomiota myös tarjottuihin tekstimuotoihin. Mitä todella tarjotaan ja mitä hintaa vaaditaan?

Neuvottelupäivän jälkeen on selviteltävä lakipykäliä ja tarjottuja tekstejä sekä tehtävä omia vastaehdotuksia. Tarvittaessa apteekkisektorin neuvottelukunta (ANK) käsittelee ehdotuksia ja Farmasialiiton hallitus tekee vielä päätökset asioista. Voidaan myös päätyä siihen, että vaadittu hinta on liian kova ja omasta tavoitteesta on luovuttava tai etsittävä sille vaihtoehtoja.

Toki neuvottelujen ylenpalttinen venyminenkään ei ole kenenkään etu.

3. Kun vanha sopimuskausi on loppu, ollaan niin sanotusti SOPIMUKSETTOMASSA TILASSA. Tällöin noudatetaan jälkivaikutuksena vanhan työehtosopimuksen mukaisia ehtoja.

Vanhan työehtosopimuksen loppuessa tulevat mahdollisiksi myös työtaistelutoimenpiteet. Näitä ovat muun muassa ulosmarssi, lakko ja erilaiset lisätyö-, ylityö- ja vuoronvaihtokiellot. Työnantajapuoli voi asettaa työsulun.

Lakko on aina se viimeinen vaihtoehto, johon ei lähtökohtaisesti haluta mennä kuin pakon edessä. Tällöin jäsenistön ansionmenetyksenkin takia on punnittava tarkoin, milloin lakkoasetta on fiksua käyttää ja kuinka se toteutettaisiin niin, että erimielisyyksiä työpaikoilla pystyttäisiin minimoimaan.

Erilaiset vuoronvaihto- ja lisätyökiellot taas ovat jäsenistön kannalta toki hankalia nekin, mutta rahallisesti menetystä ei suuremmin tule.

Tänä vuonna Farmasialiiton hallituksessa tehtiin ensimmäistä kertaa ikinä päätös toteuttaa lisätyö-, ylityö- ja vuoronvaihtokielto. Sen tarkoituksena on hakea parempaa palkkaratkaisua ja nopeuttaa neuvottelujen loppuun saamista.

Sopimuksettomassakin tilassa neuvotteluja yleensä jatketaan. Vasta jos ne eivät etene tai ne kriisiytyvät, katkeaa neuvotteluyhteys. Tänä vuonna neuvotteluja on jatkettu sitkeästi myös sopimuksettoman tilan aikana. Tekstikysymyksissä on päästy koko syksyn hiljalleen eteenpäin, mutta palkankorotukset aiheuttivat selkeää hidastumista. Onneksi niistäkin pääsimme lopulta tammikuulla sopuun. Kummankaan osapuolen neuvottelutavoitteita ei yleensä avata julkisesti niin kauan kuin neuvotteluyhteys on olemassa. Tämä perustuu neuvottelujen ehdottomaan luottamuksellisuuteen, joka on onnistumisen edellytys. Neuvottelujen tuloksista kerromme teille enemmän seuraavassa lehdessä.

4. SOPIMUSESITYS päästään tekemään vasta, kun kaikki palaset ovat lähes valmiita. Kummankin osapuolen hallitusten tulee se joko hyväksyä tai hylätä. Tarvittaessa hylättyä esitystä hiotaan vielä tarkemmaksi ja yritetään uudelleen sopua.

Toisinaan, jos neuvotteluissa ei tunnu syntyvän sopua tai lähdetään työtaistelutoimenpiteisiin, mukaan tulee valtakunnansovittelija. Hän yrittää auttaa osapuolia etsimään molemmille sopivia ratkaisuja kiistanalaisiin asioihin ja tekee sovintoesityksen ratkaisusta. On toki hyvä huomata, että pakkosovintoa ei ole. Eli jos sovintoesitys ei kelpaa, voidaan se hylätä ja tarvittaessa yrittää uudelleen niin monta kertaa, että sopu asioista löytyy.

Lopulta kuitenkin sopu yleensä löytyy joko omin voimin tai sovittelijan johdolla, ja uusi sopimus syntyy.

5. UUSI TYÖEHTOSOPIMUS tulee tällöin voimaan sovitulle ajanjaksolle ja sovituin ehdoin.

Kuva: Päivi Saarentaus Hahmot: Antti Yrjölä

Valtakunnansovittelija puolueettomana neuvottelijana – vai onko?

Tänä vuonna myös valtakunnansovittelijan toimintaa on kritisoitu. Valtakunnansovittelijan tulisi olla puolueeton virkamies, jonka tehtävänä on auttaa työmarkkinajärjestöjä työ- ja virkaehtosopimusten aikaansaamisessa. Nykyinen sovittelija on kuitenkin ilmoittanut, ettei hän tarjoa yleistä tasoa suurempia korotuksia millekään taholle. Ilmeisesti työnantajia edustavan EK:n linjaamana onkin lähdetty siitä, että yleisen tason muodostavat teollisuuspuolen sopimukset. Nykyään pitäisi olla liittokohtaiset neuvottelut useilla aloilla, mutta tämä syksy on paljastanut tilanteen olevan toisenlainen.

Kaikki nämäkin taustalla vaikuttavat asiat täytyy ottaa huomioon ja pohtia neuvotteluja käytäessä.

Kuvio tuntuu hullunkuriselta farmaseuttisen henkilöstön neuvottelujen kohdalla, kun ottaa huomioon, että työnantajapuolen myötäilemä EK ajaa apteekkialan vapautusta kilpailulle. Varmasti nämä taustatahojen linjaukset nousevat valtakunnan taholla tämän kierroksen jälkeen käsittelyyn ja toivottavasti herättävät pohdintaa, mihin neuvottelujärjestelmää on tarpeen kehittää tulevaisuudessa.