Tes-neuvottelut käynnissä – palkka-asiat taas tapetilla

Neuvottelusyksyn kuvaamisen voisi aloittaa toteamuksella: ”Tästä neuvottelukierroksesta on tulossa erittäin vaikea.” Tuo fraasi on loppuun kulunut toteamus, joka ei tuo mitään lisä­ymmärrystä ammattiliittojen neuvottelu- ja sopimustoiminnasta. Farmasialiitossa tärkein tavoitteemme on, että jäsenistömme kuuluu jatkossakin mahdollisimman kattavasti laadukkaiden ja työntekijöiden etuja riittävällä tavalla turvaavien työ- ja virkaehtosopimusten piiriin. Tämän tavoitteen eteen paiskimme töitä liiton kolmen hengen tes-tiimissä yhteistyössä liiton muiden asiantuntijoiden, luottamushallintomme, yhteistyökumppaneidemme – eikä todellakaan vähiten – jäsenistömme kanssa.

Emme tee tätä työtä tyhjiössä tai omassa norsunluutornissamme, vaan kuulemme jäsenistömme viestiä herkällä korvalla ja keskustelemme yhteistyötahojemme kanssa koko ajan niistä asioista, jotka työpaikoilla hiertävät ja joihin voitaisiin työehtosopimuksista neuvotellen ja niitä kehittäen vaikuttaa.

Tämän syksyn neuvottelupöytiin oman lisävärinsä tuovat maailmanpoliittinen tilanne, Suomen talouden alavire sekä hallitus­ohjelman työelämälainsäädäntöön kohdistuneet merkittävät heikennykset. Niin kutsutun vientimallin sementoiminen lakiin aiheuttaa erityistä närää naisvaltaisilla matalapalkka-­aloilla. Palkankorotusten katon sitominen vientiteollisuuden palkankorotuksiin tekee palkkakuoppien korjaamisen sopimustoiminnalla erittäin vaikeaksi.

Tätä on naisvaltaisen liiton neuvottelijana vaikea hyväksyä. Naisten asema työmarkkinoilla laahaa edelleen monella mittarilla miesten perässä. Tasa-arvoinen työelämä edellyttää, että nämä rakenteelliset ongelmat korjataan tehokkaasti sekä lainsäädännöllisin että sopimustoiminnan keinoin. Palkoista pitää voida jatkossakin sopia niin, että alojen erilaisuus ja erilaiset tilanteet tulevat huomioiduksia ja että sopimuksilla voidaan puuttua myös perusteettomiin palkkaeroihin ja korjata niitä tehokkaasti.

Tällä neuvottelukierroksella tärkeiksi asioiksi näyttävät nousevan muun muassa prosenttiperusteiset, ostovoimaa tukevat ja turvaavat palkankorotukset, palkkauksen oikeuden­mukaisuus ja palkkaepätasa-arvoon puuttuminen, työhyvinvoinnin kehittäminen sekä henkilöstön kouluttautuminen ja sen tukeminen.

Työehtosopimus ei ole itsestään­selvyys. Sen olemassaolon turvaaminen vaatii pitkäjänteistä ja päättymätöntä työtä. Työelämä on koventunut, ja työnantajapuolelta kohdistuu sopimustoimintaan myös uudenlaista painetta. Enää ei ole itsestään selvää, että kaikilla aloilla olisi kattavat, yleissitovat työehtosopimukset.

Tämän lisäksi maan hallituksen työelämälainsäädäntöön tekemät ja suunnittelemat muutokset heikentävät merkittävästi työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Näistä asioista voidaan sopia työehtosopimuksilla toisin, mutta se vaatii neuvotteluvoimaa ja jäsenistön näiden tavoitteiden taakse.

Työnantaja ostaa työehtosopimuksella alalle työrauhan. Työrauha tarkoittaa sitä, että työehtosopimusten voimassa ollessa niihin ei saa kohdistaa työtaisteluita. Liitoilla on velvollisuus vahtia, että työrauha aloilla toteutuu eikä laittomia lakkoja toteuteta.

Työrauhaa rikkovalle voidaan myös asettaa tuntuvia taloudellisia sanktioita.

Ollaksemme vahvoja ja tasaväkisiä neuvottelijoita tes-pöydissä tarvitsemme tähän oman kenttämme tuen. Tämä tarkoittaa yhteistä näkemystämme siitä, että ne asiat, joista neuvottelemme ja pyrimme pääsemään sopimukseen työnantajan kanssa, ovat sellaisia, joiden taakse myös jäsenistömme on halukas asettumaan. Meillä pitää olla riittävä painostusvalmius eli valmius puolustaa tiukan paikan tullen tavoitteitamme – jopa lakolla. Työnantajapuolen ei kannata maksaa työrauhasta, jos työrauha tulee kuten ”Manulle illallinen” eli ilmaiseksi. Toimiva ja viritetty painostusvalmius taas on kuin ase, jota emme halua käyttää, mutta tietoisuus sen olemassaolosta toimii neuvottelutuloksen ja työehtosopimuksen varmistajana. Tähän kaikkeen me tarvitsemme jokaisen teistä mukaan. Tehdään yhdessä parempaa työelämää!