Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) raportti Näkökulmia lääkehoitoon ja lääkkeiden jakeluun liittyvistä muutostarpeista julkaistiin vuonna 2019, ja se on ollut tiekarttana kohti lääkehuollon uudistamista.
– Hallitusohjelmassa on kirjaukset lääkehuollon kehittämisestä, mutta rahoituksen puute ja pandemia ovat hidastaneet etenemistä. Nyt rahoitusta on luvassa ensi vuoden alusta alkaen, kertoo erityisasiantuntija Elina Asola STM:stä.
Kehittämistyö ulottuu kolmelle vaalikaudelle, aina vuoteen 2031 saakka. Toimeenpano on jaettu lääkehoidon ohjaukseen ja rahoitukseen, tiedonhallintaan ja digitaalisiin työvälineisiin sekä apteekkitalouteen ja lääkkeiden jakeluun.
Tavoite on selkeä: paremmalla ohjauksella ja tietopohjalla voidaan varmistaa uusien lääkkeiden hallittu käyttöönotto ja edistää lääkkeiden järkevää käyttöä.
Kordinaatioryhmä tukee toimeenpanoa

Sosiaali- ja terveysministeri on perustanut koordinaatioryhmän, jossa on virkamiehiä STM:stä, Fimeasta, Kelasta, THL:ltä, Valvirasta, työ- ja elinkeino- sekä valtionvarainministeriöstä ja kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
Poikkihallinnollisen koordinaatioryhmän on tarkoitus seurata ja tukea lääkehuollon tiekartan toimeenpanoa ja kehittämistoimenpiteiden kansallista valmistelua. Ryhmän perustaminen nähtiin aiheelliseksi, koska uudistusta ei ole voitu edistää täysipainoisesti.
– Toki on pyritty tekemään se, mikä on mahdollista. Kaikissa kolmessa kokonaisuudessa on otettu pieniä askeleita eteenpäin, Asola sanoo.
Asolan mukaan tarkoitus on rekrytoida lisää henkilöstöä. Uusi erityisasiantuntija ja juristi ovat jo aloittaneet työnsä.
Ohjaus- ja rahoituspolku vielä avoinna
Lääkkeiden hintalautakunnan johtaja Lauri Pelkonen pitää hyvänä, että kolmen osa-alueen organisoituminen on alkanut koordinaatioryhmän viitoittamana.
– Ohjelmassa on nostettu esiin, että tuleville palvelunjärjestäjille olisi nykyistä vahvemmat kannustimet varmistaa lääkehoidon toteutuminen. Kansallista ja alueellista ohjausta vahvistetaan uusien rakenteiden myötä.
Ohjaukseen ja rahoitukseen vaikuttavat sote-uudistuksen lainsäädäntö ja rakenteet.
– Sen jälkeen tiedämme, mitkä ovat välineet alueelliseen ohjaukseen ja järkevän lääkehoidon toteuttamiseen. Monikanavarahoituksen purkamisesta on käynnistymässä selvitys. Auki on vielä isoja asioita, polku ei ole vielä jäsentynyt, Pelkonen sanoo.
Uudet sairaalalääkkeet käyttöön yhdenmukaisesti
Lääkehoidon HTA-arviointeja tehdään Hilan lisäksi Fimeassa, PALKOssa ja FinCCHTAssa. Pelkosen mukaan kehittämiskokonaisuuteen kuuluvat osaamisen ja resurssien vahvistaminen sekä arviointitoiminnan yhtenäistäminen.
– Lisäksi lääkekorvausjärjestelmässä ja lääkehoidossa pitäisi ottaa huomioon, miten pystymme vastaamaan yksilöllistyvään lääkehoitoon.
Sairaanhoitopiireissä on pureuduttu sairaalalääkkeiden hankintaprosessiin. Kansallinen lääkeneuvottelukunta valtuuttaisi HUS Apteekin neuvottelemaan lääkeyritysten kanssa PALKOn suosituksen saaneista uusista sairaalalääkkeistä. Nykyisin hankintarenkaita on viisi.
– Uusia lääkkeitä saataisiin yhdenmukaisesti käyttöön valtakunnallisesti sen sijaan, että sairaanhoitopiirit arvioivat itse, ottavatko kalliita lääkkeitä käyttöön, Pelkonen sanoo.
Lääkityslista vihdoinkin vauhtiin
Tiedonhallinta ja digitaaliset työvälineet -kokonaisuudessa on tähän mennessä saatu parhaiten viitoitettua kehityspolkuja tuleville vuosille. STM:n erityisasiantuntija Sari Palojoen mukaan lääkehoidon tiedonhallinnassa on osaalueita, jotka ovat pitkään odottaneet ratkaisua. Niinpä toimeenpanoa aloitettiin ennakoivasti ilman hallintoa ja rakennetta.
Palojoen vetämä tiedonhallinnan jaos aloitti työn viranomaisyhteistyönä jo alkuvuonna. Kelan, THL:n, Fimean ja Valviran kanssa asioita edistettiin, muun muassa lääkityslistaa lähdettiin konseptoimaan ja aikatauluttamaan. Ajantasainen lääkityslista on tärkein valtakunnallinen työkalu.
– Ensimmäisiä parannuksia on Kanta-palvelun Reseptikeskuksessa käyttöön otettavat rakenteiset annostustiedot. Ne helpottavat lääkitystiedon käsittelyä potilastietojärjestelmissä ja lääkityslistan ylläpitoa sekä ehkäisevät lääkkeen väärää annostusta.
Palojoki toteaa, että kaikki, mikä voidaan tehdä ilman lakimuutoksia, toteutetaan niin pian kuin mahdollista. Toki lainsäädäntömuutoksiakin tarvitaan ennen kuin koko asiakaskohtainen lääkitystieto on yhdessä paikassa koostetusti nähtävillä.
– Kunnianhimoisena tavoitteena on saada tarvittavat lakimuutokset valmiiksi tämän hallituskauden aikana. Paikkakorjaus ei ole kestävä ratkaisu, vaan isompi kokonaisvaltainen uudistus vastaa paremmin nykymaailman tarpeisiin ja kantaa pidemmälle tulevaan, Palojoki sanoo.
Tietoa myös toisiokäyttöön
STM:n ohjauksessa Fimea tekee lääketietovarannon esiselvitystä, joka valmistuu vielä tänä vuonna. Visiona on, että lääketieto olisi yhdessä tietovarannossa tasapuolisesti ja hyvin saavutettavissa.

Kun tietoa on, sitä pitäisi voida myös käyttää. Ensisijaista tietoa syntyy hoidon eri vaiheissa, mutta sitä voidaan käyttää toissijaisestikin. Toisiolaki on jo astunut voimaan.
– Lääketietoa tarvitaan ja sitä voisi tehokkaasti hyödyntää myös toisiokäyttötarkoituksessa, kuten ohjauksessa ja johtamisessa, Palojoki sanoo.
Palojoen mukaan tärkeintä on, että pohjatyö tehdään kunnolla ja saatetaan valmistelua oikeaan suuntaan, vaikka tulevaisuuteen ei voidakaan kaikilta osin nähdä maailman muuttuessa.
Tutkimuksia ja selvityksiä apteekkitalouteen
Alkuvuodesta saatiin esiselvitys lääkehoidon kustannuksista apteekkitaloudessa. Asola toteaa sen osoittaneen, että muiden Pohjoismaiden taksamallit vaikuttavat edullisemmilta tavoilta järjestää lääkejakelu verrattaessa Suomen nykyiseen lääketaksaan.
Sittemmin on käynnistetty kaksi valtioneuvoston rahoittamaa tutkimushanketta päätöksenteon tueksi. Tuloksia saadaan ensi vuoden alkupuolella.
– Toinen liittyy lääkehintaan vaikuttamiseen ja sen ohjaukseen, toinen koskee hintakilpailun aktivointia ja asiakkaiden odotuksia apteekkitoiminnalle uudistuvassa sote-palvelujärjestelmässä. Tutkimustieto tukee apteek-kijärjestelmän kehittämistä.
Asolan mukaan tällä hallituskaudella keskitytään laatimaan selvityksiä, jotta saadaan riittävät tiedot järjestelmän kehittämiseen. Ensimmäinen selvitys julkistettaneen tammi–helmikuussa, toinen vapun tienoilla. Ne viitoittavat työtä jatkossa.
– Ajatus on, että edetään terveyspo-liittisista lähtökohdista ja vaiheittain. Pitää määritellä, mitä vähittäisjakelulla tavoitellaan ja mitkä tehtävät ovat. Tällä hetkellä olemme vielä varhaisvaiheessa, Asola sanoo.
Tavoitteena on ollut pienentää apteekkijärjestelmän osuutta lääkehoidon kustannuksista kuitenkin vaarantamatta lääkkeiden ja palveluiden saatavuutta. Tavoitteiden pitää edistää myös järkevää lääkkeiden käyttöä.
Lääkkeitä kahden viikon tarpeeseen
Velvoitevarastointilakiakin on tarkoitus uudistaa. Säädösmuutoksilla halutaan varmistaa ja turvata lääkkeiden saatavuutta.
STM on asettanut poikkeusolojen neuvottelukunnan, joka tekee ehdotuksia lakimuutoksiksi. Kaksivuotinen toimikausi päättyy toukokuussa 2021.
– Nyt on jo tunnistettu muutostarpeita sekä tarpeita tehdä toimintaa joustavammaksi, Asola sanoo.
Asolan mukaan koronakesänä lääkelakiin tehtiin muutos, kun lääkkeitä loppui kysynnän kasvaessa. Jatkossa apteekeilla pitäisi olla varastoituna sen verran lääkkeitä, että ne vastaavat asiakaskunnan vähintään kahden viikon tarvetta. Varastojen on oltava lainmukaisia kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
Fokus ei ole säästäminen
Tiekartan toimeenpanoon ehdotettua 12 miljoonaa euroa Pelkonen pitää riittävänä summana.

– Jos varmistuu, että rationaalinen lääkehoito toteutuu, se tuo kustannustehokkuutta ja -vaikuttavuutta. Kun lääkkeitä käytetään oikein eikä niitä osteta turhaan, vältetään lääkehävikkiä eikä lääkejäämiä päädy ympäristöön.
Pelkonen toteaa, että jo vuosituhannen vaihteesta alkaen erilaiset säästötoimenpiteet ovat olleet vallalla. Kehittämistoimissa on edetty siilomaisesti.
– Nyt kyseessä on aidosti kehittämishanke. Uusia lääkkeitä otetaan hallitusti käyttöön, ja toimivia, edullisia lääkkeitä käytetään ensisijaisesti. Kun toimitaan järkevästi ja taloudellisesti, saadaan kokonaisuutena paras hyöty, Pelkonen sanoo.
Parhaillaan odotellaan koordinaatioryhmän evästystä ja näkemyksiä.
– Vielä pyöritään isossa kehikossa. Valmistelutyö, selvitykset ja lisäresurssit on kuitenkin saatu vauhtiin. Työn syrjässä ollaan kiinni ja aikataulussa.
Pelkosen mukaan lääkkeen elinkaarta ja toimialaa katsotaan vihdoinkin kokonaisuutena.
– Kun mennään yli hallituskausien, saadaan pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. Se on toimialalle tärkeää.
Lääkelakia uudistetaan pala palalta
Pitkään käsittelyssä olleet hallituksen esitykset lääkelain muuttamiseksi raukesivat keväällä 2019. Myös pandemia on hidastanut kokonaisuuden etenemistä.
Uusi valmisteltu hallituksen esitys on lausuntokierroksella. Elina Asolan mukaan lääkelain uudistamista tehdään pala palalta ja se tähtää muun muassa siihen, että lääkkeiden saatavuus helpottuisi.
Muutosesityksessä käsitellään myös apteekkien perustamista.
– Fimean pitäisi saada päättää uusien apteekkien perustamisesta laajemmin. Apteekkeja ja sivuapteekkeja toivottaisiin perustettavan nykyistä helpommin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden, kuten sairaaloiden, yhteyteen. Tarkoituksena on varmistaa, että kotiutuvien potilaiden lääkehuolto ei katkeaisi ja palvelut olisivat sujuvia.
Asolan mukaan myös itsehoitolääkkeiden enimmäishintaa mietitään.
– Apteekki voisi alentaa näiden lääkkeiden vähittäishintaa omasta katteestaan. Se saattaisi johtaa kilpailuun apteekkien välillä ja varmistaa hiukan edullisempia itsehoitolääkkeitä lääkkeenkäyttäjille, Asola sanoo.
Sosiaalihuollon palveluasumisyksiköihin on toivottu yhteiskäyttöistä, rajattua lääkevarastoa asukkaiden ennakoimattomia ja äkillisiä lääkitystarpeita varten. Lääkkeet voisivat nopeuttaa lääkehoidon aloittamista ja vähentää asukkaiden siirtoja päivystykseen.