Farmasian tohtori Kati Mönkkönen työskentelee plasmalääkkeisiin keskittyneessä Sanquin Oy:ssä nimikkeellä Medical Science Liaison. Työnkuva muodostuu tieteellisistä asiantuntijatehtävistä.
– Tarkastelen esimerkiksi viidakkoa, jossa potilas ja terveydenhuollon ammattilainen lääkkeiden suhteen toimivat. Talon sisällä osallistun tieteellistä pohdintaa vaativan toiminnan suunnitteluun ja koulutan työkavereitani, Mönkkönen kertoo.
Mönkkösen väitöskirjan aihe käsitteli keskushermoston signalointia. Aihe kiehtoi, sillä se tarjosi mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen.
Liike-elämä veti puoleensa
Mönkkönen työskenteli opiskeluaikanaan lääketukkukaupan palveluksessa, minkä vuoksi hän poikkesi työkokemuksensa suhteen monesta muusta farmasia-alan opiskelijasta. Alan työharjoittelut tehdään useimmiten apteekeissa, eikä opiskelijoille synny juuri kontaktipintaa liike-elämän päätöksentekorakenteisiin ja organisaatioviestintään.
– Liike-elämässä laadun varmistamiseksi järjestettävät sisäiset koulutukset ovat nykyisin niin pitkiä, että koko harjoittelujakso kuluisi niissä, Mönkkönen sanoo.
Sanquin on Mönkkösen kolmas liike-elämän työpaikka. Ennen sitä hän toimi Ipsen- ja Biogen-nimisissä lääkeyrityksissä.
– Nykyinen työnkuvani vaatii kaikkien työnantajayrityksen terapia-alueiden ja sitä ympäröivien asioiden välisten suhteiden ymmärtämistä. Näin jälkeenpäin olen huomannut, että opiskeluaikana esimerkiksi johtamiseen liittyvät kurssit olisivat olleet hyödyllisiä työurani kannalta.
Merkitysten kirkastamista
Tohtoreiden määrä on liike-elämässä kasvussa. He tuovat alalle kriittistä ajattelua, vuosikausien tutkimustyössä opittua sinnikkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä sekä perspektiiviä asioiden hoitamiseen. Liike-elämä hyötyy myös tohtorien kyvystä nostaa esille olennaiset asiat laajan tietomäärän joukosta.
– Tieteellisiin yksityiskohtiin ja laajoihin kokonaisuuksiin hukkuu helposti. Tohtorilla on oman tutkimuksensa pohjalta osaamista merkitysten kirkastamisesta. Oma tutkimustyö opettaa arvioimaan myös toisen tutkimusta, mitä voi hyödyntää yrityksen päätöksenteossa ja strategioissa, Mönkkönen sanoo.
Tohtoreiden asema liike-elämässä vaihtelee eri kulttuureissa. Esimerkiksi saksankielisissä maissa hierarkia tekee koulutuksen tuomasta yhteiskunnallisesta asemasta muodollisen.
– Suomessa koulutusta ratkaisevampana pidetään sitä, miten hakija sopii tiimiin.
Mentorina muille
Mönkkönen on kahtena viime vuonna toiminut mentorina Farmasialiiton mentorointiohjelmassa. Jaksoilla pohdittiin mahdollisuuksia hyödyntää aktoreiden osaamista liike-elämässä ja keskusteltiin työtehtävien vaatimuksista ja liike-elämän rakenteista.
– Mentorointi on ollut antoisaa. Siinä on itsekin oppinut paljon, Mönkkönen sanoo.
Mönkkösen mukaan tohtoreiden työuran suuntaa ohjaa useimmiten ainakin aluksi oma tutkimusalue. Joskus työllistymistä hidastaa työnantajan pohdinta siitä, onko työtehtävä tohtorille liian yksinkertainen. Tohtorit itse taas miettivät usein, pitäisikö työnkuvasta tietää omaa siihenastista fokusaluetta enemmän.
– Työpaikkaa hakiessa täytyy ymmärtää avoinna olevan tehtävänimikkeen taustaa ja nähdä oman osaamisensa mahdollisuuksia yrityksen käytössä. Osaamisalueensa sopivuutta ei kannata liikaa kainostella. Tarvitaan myös heittäytymiskykyä ja luottamusta työssäoppimiseen. f
Liiketoiminta-osaamista koulutuksen avulla
Aalto University Professional Developmentissa eli Aalto PRO:ssa järjestetään parhaillaan toisen kerran ”Tohtorit liike-elämän palvelukseen F.E.C.” -koulutusohjelma. F.E.C. on lyhennys sanoista Further Educated with Companies.
Ohjelma sisältää koulutuksen lisäksi henkilökohtaisen tuen sekä käytännön työskentelyä ja perehtymistä yrityksissä. Tavoitteena on työsopimus.
– Ohjelmassa sovitetaan yhteen työnhakijoiden osaaminen, kehitys- ja uratavoitteet sekä työnantajien osaamistarpeet. Noin 70 prosenttia osallistujista on työllistynyt ohjelmien kautta, Aalto University Executive Educationin liiketoimintajohtaja Anita Vastamäki kertoo.
Koulutuksen tavoitteena on parantaa työtä hakevien tohtoreiden uranäkymiä lisäämällä heidän liiketoimintaosaamistaan ja auttaa heitä siirtymään liike-elämän palvelukseen. Suurin osa osallistujista on luonnontieteellisen koulutuksen saaneita. Farmasian alalta mukaan on saatu viisi henkilöä.
Vastamäen mukaan tohtoreiden työttömyys on muita korkeakoulutettuja vähäisempää, mutta joidenkin alojen tohtoreilla on ollut vaikeuksia löytää koulutustaan vastaavaa työtä.
– On kestämätöntä, että henkilö kouluttautuu kymmenen vuotta tohtoriksi ja jää sitten työttömäksi. Koulutuksen avulla osallistujat pääsevät näyttämään osaamisensa potentiaaliselle työnantajalle. Yrityksille ohjelma taas tarjoaa mahdollisuuden tutkimusosaamisen lisäämiseen.