Sudden-hankkeessa on tutkittu tulevaisuuden lääkeratkaisuja

Ratkaisuja koko lääkkeen elinkaaren ajalta syntyviin ympäristöhaittoihin etsinyt Sudden-hanke päättyy pian. Tutkimus- ja kehitystyö ympäristöystävällisemmän lääkealan eteen kuitenkin jatkuu.

Monitieteellisessä, kansallisessa Sudden-tutkimushankkeessa on meneillään viimeinen vuosi. Sidosryhmäneuvoston puheenjohtajan Reijo Kärkkäisen mukaan se ei kuitenkaan tarkoita tutkimusten päättymistä.

– Eri tutkimuslinjat etenevät ja suunnitteilla on jo uusia hankkeita. Sudden-konsortiossa on keskusteltu myös lääkealan ympäristöfoorumin perustamisesta. Näin voitaisiin työstää edelleen tutkijoiden ja eri toimijoiden ideoita siitä, mitä ympäristön hyväksi voitaisiin saada aikaan.

Sudden tulee sanoista Sustainable Drug Discovery and Development with End-of-Life Yield ja se tähtää kestävään lääkekehitykseen.

Viisivuotista hanketta ovat toteuttaneet Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki. Rahoittajana on Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto.

Eurooppa edellä, Suomi kannoilla

Hankkeessa on etsitty uusia ratkaisuja ympäristövaikutuksiin lääkkeen elinkaaren aikana. Monitieteellinen lähestymistapa on tarjonnut eri näkökulmia ympäristövaikutusten minimointiin.

– Tarkoitus on toimia etukäteen ennen katastrofia. Olemme ratkomassa tulevaisuuden ongelmaa. Suomi on tiennäyttäjä siinä suhteessa, että Helsingin yliopistoon on perusteilla farmasian kestävän kehityksen professuuri. Se on maailman ensimmäinen, Kärkkäinen kertoo.

Suomalaiset viranomaiset odottavat eurooppalaisen lainsäädännön toteutumista ennen kuin ryhtyvät toimiin. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsin lääkestrategiassa on ennakoitu lääkkeiden ympäristövaikutuksia jo kymmenisen vuotta sitten.

Lääkkeiden ympäristönäkökulma on mukana EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa ja lääkestrategiassa. Kuluvan kevään aikana EU on uudistamassa lääkkeitä koskevaa regulaatiota ja ympäristönäkökulma tulee korostetusti esiin.

– Sudden-hanketta toteutetaan juuri oikeaan aikaan: olemme valmiita jatkossa ratkomaan ympäristöongelmia monin eri keinoin, kiteyttää Kärkkäinen.

Suomessa on hyvin hoidettu muun muassa lääkejätteiden keräys apteekkien kautta, ja jätevedenpuhdistusjärjestelmä on korkeatasoinen. Siitä huolimatta vesistöön päätyy lääkejäämiä. Pitoisuudet ovat kuitenkin melko pieniä ja pistekuormitusta on vähän.

Paljon tietoa ja työkaluja taskunpohjalla

Hankkeessa on neljä työpakettia. Vastauksia on haettu kysymyksiin, miten lääkeaineista kehitetään ympäristöystävällisiä, miten lääkkeiden ympäristöriskejä voi ennakoida paremmin, miten tuetaan lääkealan kestävää kasvua sekä miten tehostetaan lääkejäämien poistamista jätevesistä ja saadaan lääkevalmisteiden pakkausmateriaalit kiertoon.

Projektikoordinaattori, Helsingin yliopiston tutkija Sanja Riikonen toteaa, että kaikilla osa-alueilla on edistytty. Tutkimusyhteistyötä on tehty yli rajojen.

– Olemme kehittäneet vihreän kemian menetelmiä, tietokantoja ja työkaluja arvioida lääkeaineiden ympäristöriskiä ja saaneet tietoa muun muassa eri lääkeaineiden mahdollisesta kertymisestä kaloihin. Olemme saaneet uutta tietoa myös erilaisten puhdistusmenetelmien tehokkuudesta poistaa lääkeaineita jätevesistä. Tietoja on yhdistetty hankkeessa koottuun tietokantaan lääkeaineista.

Sudden-tutkijoita on mukana kansainvälisissäkin hankkeissa, joissa kehitetään työkaluja ympäristöystävällisempien lääkeaineiden kehitykseen.

Itä-Suomen yliopistossa on tehty väestökyselyitä, joissa tutkittiin kuluttajien tiedon tasoa lääkkeet ja ympäristö -aiheesta sekä asenteita ympäristöystävällisemmästä lääkepolitiikasta.

– Yllättävää on, että Suomen ja Saksan kansalaiskyselyjen mukaan oletetaan, että suurin syyllinen ympäristöongelmiin on lääketeollisuuden päästöt. Sehän ei pidä Euroopassa paikkansa, Kärkkäinen korostaa.

– Suurin osa ympäristöön päätyvistä lääkejäämistä on peräisin normaalista lääkekäytöstä, lisää Riikonen.

Järjestökenttä mukana

Suddenin saldoksi on jo nyt kertynyt kolmisenkymmentä artikkelia, lisäksi useampi väitöskirja on valmistumassa. Perustutkimuksista on päästy soveltamiseen. Pitkälle on edetty jäteveden puhdistamisessa lääkejäämistä ja pakkauksissa sekä ympäristöystävällisissä julkisissa hankinnoissa, joissa on tehty myös paljon pohjoismaista yhteistyötä.

Suddenin ansiosta HUS Apteekin ja Lääketeollisuus ry:n mukaan julkisissa hankinnoissa yhdeksi kriteeriksi voidaan valita ympäristö.

Tänä vuonna on vielä kaksi sidosryhmätapaamista. Toukokuussa näkökulmana ovat muun muassa lääkkeenkäyttäjät, mikä liittyy apteekkienkin toimintaan. Marraskuussa raportoidaan tulokset ja mietitään, miten tutkimuksia voitaisiin jatkaa Suomessa esimerkiksi EU-rahoituksella.

Sidosryhmätapaamisessa ovat mukana lääkealan järjestöt, kuten Farmasialiitto, Lääketeollisuus ja Apteekkariliitto, sekä Yliopiston Apteekki ja myös lääkealan tärkeimmät viranomaiset. Sidosryhmäyhteistyötä tehdään pohjoismaisten ja EU-tason kumppaneiden kanssa.

– Näin kaikki ovat tietoisia, mitä tehdään ja missä vaiheessa ollaan. On tärkeää, että järjestökenttä on mukana, sillä päämäärä on yhteinen, toteaa Kärkkäinen.



Mitä tehdä pakkauksille?

Lääkevalmisteiden pakkausmateriaalien kierrätys on ollut yksi Sudden-hankkeen tutkimuskohde.

– Keväällä saamme tutkimustuloksia muun muassa muovipakkausten lääkejäämistä. Olemme tutkineet sitäkin, miten läpipainopakkausten sisältämä alumiini ja muovi saadaan erotettua, jotta alumiini saataisiin kierrätykseen.

Hankkeen projektikoordinaattori Sanja Riikonen toteaa, että blisteripakkauksista kertyy melkoisesti jätettä muun muassa annosjakeluyksiköissä. Jos läpipainopakkauksista tehdään kokonaan alumiinisia, pitäisi pohtia, miten niiden keräys järjestetään. Lääketeollisuus seuraa kehitystä ja voi siirtyä alumiinipakkauksiin ilman normistoa.



Ovatko saatavuusongelmat olleet iso haaste sinun työpaikallasi?