Tulevaisuuden tekijöitä

Yliopiston Apteekin Tammiston piste on LoistoMesta 2021. Harjoittelijat arvostavat paikan avointa ilmapiiriä, runsasta palautetta ja harjoittelun suunnitelmallisuutta.

Suoraan syvään päätyyn vaan ja uimavalvoja taustalle tueksi. Sillä tavalla oppii parhaiten, tuumaa Roosa Lappalainen.

Hän on suorittamassa ensimmäistä farmasian opintoihin kuuluvaa harjoittelujaksoaan Yliopiston Apteekissa Tammistossa. Haastattelun aikaan kolmen kuukauden harjoittelusta on vajaa puolet takana.

Syvään veteen hyppäämisellä hän viittaa reseptitiskillä asiakkaiden palvelemista, jota on jo päässyt hoitamaan itsenäisesti. Ohjaava farmaseutti vain kuittaa lääketilaukset ja antaa ehkä pari vinkkiä, mitä asiakkaalle kannattaa neuvoa.

– Ensin olin katsomassa farmaseutin selän takana, miten hän hoitaa reseptilääkkeen toimittamista. Sitten vaihdoimme osia, Lappalainen kertoo harjoittelun etenemisestä.

Reseptipalvelussa hän pitää tärkeimpänä eri järjestelmien hallintaa. Kun osaa hakea tietoa, tietää myös, mitä asiakkaalle tulee kertoa.

Reseptipalvelun lisäksi hän on ehtinyt jo tutustua itsepalvelupuoleen ja verkkokauppaan sekä päässyt tutustumaan annosjakelutoimitusten valmisteluun.

– Toivoisin pääseväni vielä tutustumaan tietopalveluun, jossa asiakkaita neuvotaan puhelimitse ja chatin kautta, Lappalainen sanoo.

Tietopalvelutyötä tehdään hajautetusti Yliopiston Apteekin eri toimipisteissä.

Rutiinit kunnossa

Yliopiston Apteekeilla on opetusvelvollisuus ja harjoittelijoita käy säännöllisesti lähes sata vuosittain. Tammiston pisteessä on yleensä kolme harjoittelijaa molemmilla harjoittelujaksoilla. Lisäksi voidaan tarjota yksittäisiä harjoitteluita myös yliopistojen harjoittelujaksojen ulkopuolella.

– Meillä on selkeä suunnitelma opiskelijoiden perehdytyksestä ja harjoittelujakson kulusta. Etenkin ensimmäisen harjoittelujakson sisältö on kaikille hyvin samankaltainen. Tietenkin yksilölliset erot pitää pystyä huomioimaan ja soveltamaan asioita sen mukaan, harjoittelusta vastaava proviisori Irene Eteläinen sanoo.

Koska harjoittelijoita on usein, käytännöt ovat vakiintuneet. Jokaiselle opiskelijalle nimetään oma tutor, joka auttaa hänet alkuun ja tukee läpi harjoittelun.

– Kaikki kuitenkin osallistuvat harjoittelijoiden ohjaukseen. Jokaisella on omat vahvuusalueensa, kuten omat vastuutuotteensa, joten on hyväkin, että harjoittelija saa aina parhaan mahdollisen tiedon, Eteläinen sanoo.

Hän seuraa jokaista harjoittelua ja vastaa muun muassa puoliväli- ja loppupalautteen antamisesta.

Yleensä myös tutor-ohjaaja on mukana ainakin loppupalautteessa ja hänelle varataan töissä erikseen aikaa seurata harjoittelijaa, jotta palaute on mahdollisimman hedelmällistä.

Win-win -tilanne

Tammisto on erityisesti opiskelijoiden suosiossa. Entiset harjoittelijat valitsivat sen Vuoden 2021 Loistomestaksi, eli loistavaksi harjoittelupaikaksi. Irene Eteläinen ja apteekinhoitaja Annukka Kuokkanen ovat valinnasta ylpeitä.

– Meille opiskelijoiden opettaminen ei ole vain velvoite, vaan haluamme aidosti näyttää, että apteekkityö voi olla antoisaa ja palkitsevaa. He ovat alan tulevaisuuden tekijöitä, Kuokkanen muistuttaa.

Opiskelijat myös tuovat uusinta oppia ja tuoreita näkemyksiä työyhteisöön.

– Asioiden selittäminen auki selventää monia seikkoja itsellekin. Kaikkiin kysymyksiin ei edes osaa vastata, vaan joutuu haastamaan itseään ja etsimään uutta tietoa, Eteläinen kiittää.

Moni opiskelija palaakin ensimmäisen harjoittelun jälkeen Tammistoon myös toiselle jaksolle – ja aika moni myös jää viimeisen harjoittelun jälkeen töihin, jos paikkoja on avoinna.

– Pääkaupunkiseudun Yliopiston Apteekeilla on yhteinen hakuprosessi. Pyrimme haastattelemaan mahdollisimman ison osan hakijoista ja toki tarjoamaan meillä haastattelussa olleita hyviä hakijoita muille, kun emme kaikkia pysty itse ottamaan, Eteläinen kertoo.

Sama koskee valmistuvia farmaseutteja, joille Tammistossa ei sillä hetkellä ole tarjota työpaikkaa.

– Jossakin toisessa pääkaupunkiseudun Yliopiston Apteekissa voi olla juuri paikka vapautumassa, Kuokkanen toteaa.

Roosa Lappalaisen toinen harjoittelu tulee olemaan sairaala-apteekissa. Hän ei ole vielä päättänyt, mihin haluaa työelämässä suuntautua, mutta ainakin tällä hetkellä avoapteekkityö tuntuu omalta.

– Olen tehnyt töitä kaupan alalla ja oikeastaan siksi hain farmasian koulutukseenkin, että haluan tehdä töitä ihmisten kanssa, Lappalainen sanoo.

Avoin ilmapiiri

Yliopiston Apteekin Tammiston pistettä oli opiskelijapalautteessa kiitelty erityisesti avoimesta ilmapiiristä, jossa kaikilta uskaltaa kysyä asioita, sekä hyvästä palautteenannosta. Eteläisen mielestä kyse on ylipäätään työpaikalla vallitsevasta työkulttuurista.

– Meillä on matala hierarkia, jossa kaikilta saa kysyä ja käymme asioista yhdessä keskustelua. Myös palautteenanto koskee koko henkilökuntaa, ei vain harjoittelijoita. Esimiehet antavat paljon positiivista palautetta ja kannustavat antamaan sitä myös työntekijöiden kesken, Eteläinen kuvailee.

Opiskelijana Roosa Lappalainen on kokenut pääsevänsä hyvin mukaan porukkaan. Toki uutena työyhteisöön tuloa on helpottanut sekin, että samaan aikaan aloitti kaksi muutakin harjoittelijaa.

– Toisen tunsinkin entuudestaan yliopistolta ja joka tapauksessa olemme kaikki tässä samassa veneessä, Lappalainen kuvailee.

Katso videolta Irene Eteläisen vinkit hyvään harjoitteluun:

 

Harjoittelut osana opintoja

Farmaseutin koulutukseen kuuluu kaksi kolmen kuukauden harjoittelujaksoa. Toinen harjoitteluista tulee suorittaa suomalaisessa avoapteekissa. Toisen voi suorittaa avoapteekin lisäksi sairaala-apteekissa tai ulkomailla.

Ensimmäinen harjoittelujakso suoritetaan yleensä toisen opiskeluvuoden päätteeksi huhti-kesäkuussa. Toinen jakso suoritetaan Helsingin yliopistossa kolmannen vuoden talvella marras-joulukuussa ja Itä-Suomen yliopistossa opintojen päätteeksi kolmannen vuoden keväällä helmi-huhtikuussa.

Harjoittelun opetusapteekiksi kelpaa Itä-Suomen yliopiston apteekki, Helsingin yliopiston omistaman Yliopiston Apteekin toimipisteet, sairaala-apteekit sekä oppilaitoksen hyväksymät yksityiset apteekit. Opetusapteekkina toimiminen edellyttää yliopiston myöntämää opetuslupaa, jota kunkin apteekin tulee hakea erikseen.

Harjoittelusta vastaa apteekkari tai hänen nimeämänsä proviisori. Yliopisto ohjaa ja valvoo harjoittelua. Harjoittelujaksojen aikana käytettävien työkirjojen tehtävät osoittavat konkreettisesti yliopiston asettamat tavoitteet opetusapteekkiharjoittelulle.

Vaikuttamisen backstage

Työehtojen sopimisessa varsinaiset neuvottelut ovat vain jäävuoren huippu. Iso osa työstä tehdään taustalla – ja jo paljon ennen varsinaista neuvottelukierrosta.

Kun suru seuraa töihin

Murheen murtama ei ole sairas, mutta sairausloma otetaan syystä.

Lääkehuolto myllerryksessä

Kun palveluverkkoa tiivistetään, resursseja vapautuu kliinisen farmasian kehittämiseen. Uhkana on kuitenkin, että rahoitus supistuu entisestään.

Oletko käyttänyt HaiPro-työkalua?