Tunnetko työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen?

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksessa vakuutettuina ovat eräin poik­keuksin työeläkelakien mukaisessa työsuhteessa olevat työntekijät.

Työntekijä on työntekijäin ryhmähenkivakuutuksella vakuutettuna vielä kolme vuotta työsuhteen vakuutusehtojen mukaisesta päättymisestä.

– On kuitenkin hyvä huomata, että edellä kerrottu kolmen vuoden ”jatkoturva” ei koske vanhuuseläkkeelle jääneitä. Meille tulee jonkin verran korvaushakemuksia, joissa edunjättäjä on ollut kuollessaan vanhuus­eläkkeellä, eikä hän silloin siis enää ole ollut vakuutettuna, kertoo Tapaturmavakuutuskeskuksen korvaus- ja valvontayksikön johtaja Heli Lagerblom.

Työntekijän kuollessa vakuutuksesta maksetaan edunsaajille vakuutusehdoissa mainittu korvaussumma. Edunsaajia ovat vainajan puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset.

Jos vainajalla ei ollut vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia, kuolemantapauskorvausta ei makseta.

– Myös avopuoliso voi olla puolisona edunsaaja. Tämä edellyttää kuitenkin, että avopuolisot ovat kuolinhetkellä eläneet yhdessä yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Lisäksi edellytetään, että avopuolisoilla on tai on ollut yhteisiä lapsia tai avopuolisoilla oli julkisen notaarin oikeaksi todistama todistus keskinäisestä elatuksesta tai että samassa taloudessa elämistä oli jatkunut vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti ennen vakuutetun kuolemaa, Lagerblom huomauttaa.

Korvauksena maksetaan vakuutusehdoissa mainitulle puolisolle leskenosuus sekä vakuutetun edunsaajana oleville lapsille lapsenosuus.

Jos vakuutusehtojen mukaista puolisoa ei ole, jaetaan leskenosuus edunsaajana olevien lasten kesken. Leskenosuuteen ja lapsenosuuksiin maksetaan 50 prosentin tapaturmakorotus, jos kuolema on johtunut tapaturmasta.

Vuonna 2024 tapahtuneesta vakuutetun kuolemasta maksettava leskenosuus on 5 020 – 17 970 euroa. Osuuden suuruus määräytyy vakuutetun kuoliniän mukaan: mitä vanhempi vakuutettu, sitä pienempi korvausmäärä.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen korvaustiimi vastaanotti vuonna 2022 reilut 3 000 korvaushakemusta, joiden perusteella maksettiin korvauksia yhteensä noin 23 miljoonaa euroa.

Tiimissä työskentelee neljä työntekijää, jotka käsittelivät korvaushakemuksista 93 prosenttia 14 vuorokaudessa.

– Käsittely on näin nopeaa muun muassa siksi, että saamme Eläketurvakeskuksen rekisteristä vakuutetun työntekijän työsuhdetiedot suoraan, eikä niitä tarvitse valtaosassa tapauk­sia kysellä työnantajilta, Lagerblom toteaa.

Kaikki vakuutetut ja heidän mahdolliset edunsaajansa eivät tunne työntekijäin ryhmähenkivakuutusta. Jos vakuutetun työntekijän kuoleman jälkeen hänen mahdollinen edunsaajansa ei ole hakenut korvausta, lähettää korvaustiimi väestörekisteritietojen perusteella edunsaajalle kirjeen, jossa kerrotaan mahdollisuudesta hakea korvausta.

– Kaikkia edunsaajia emme valitettavasti tavoita. Jos henkilön osoite on salainen, emme mekään saa sitä tietoomme, kertoo korvausasiantuntija Sirpa Viinikainen korvaustiimistä.

Vakuutuksesta maksetaan edunsaajille korvaukset vakuutetun työntekijän kuolemasta, johtuipa se sitten sairaudesta tai tapaturmasta. Vakuutuksen turva on voimassa työ- ja vapaa-ajalla sekä kaikkialla maailmassa.

– Tämän vakuutuksen korvauksien maksuun ei vaikuta muista menehtyneen työntekijän mahdollisista kuoleman varalle otetuista vakuutusturvista omaisille maksettavat korvaukset tai eläkkeet, Viinikainen jatkaa.

Kuolemantapauskorvaukset maksetaan pääsääntöisesti keskitetysti Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalvelusta. Joillakin toimijoilla on omia järjestelyjä työntekijäin ryhmähenkivakuutuskorvausten osalta, esimerkiksi kuntatyöntekijöiden osalta korvausten maksaminen voi olla järjestetty Kuntien eläkevakuutuksen kautta.

Korvaushakemuksen voi kuitenkin tehdä Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalveluun, josta hakemus siirretään tarvittaessa oikealle taholle. Korvaushakemuksen voi tehdä joko sähköisesti Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen verkkosivuilla (www.trhv.fi) tai täyttämällä korvaushakemuslomakkeen, joka löytyy myös verkkosivuilta.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutusjärjestelmä syntyi vuonna 1977, kun työmarkkinajärjestöt sopivat kuolemanvaraturvan järjestämisestä työnantajasopijapuolen työntekijöille. Sopijaosapuolet halusivat tarjota vakuutuksella nopeaa taloudellista apua perheen toisen elättäjän menehtyessä.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen toimintamalli on säilynyt pitkälti samanlaisena kuin mitä se oli perustamisen aikaan. Keskeiset työmarkkinaosapuolet sopivat vakuutuksesta maksettaviin korvausmääriin ja ehtoihin tehtävistä mahdollisista muutoksista.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutusta hoitaa henkivakuutusyhtiöiden perustama pooli, joka hoitaa keskitetysti muun muassa kuoleman­tapauskorvausten käsittelyn ja korvausten maksamisen.

Vakuutusten hoidosta ja vakuutusmaksujen perimisestä vastaavat vahinkovakuutusyhtiöt.