Rationaalista lääkehoitoa kuvataan neljällä teellä: turvallista, tehokasta, taloudellista ja tarkoituksenmukaista. Se parantaa potilaiden elämänlaatua ja myönteistä asennoitumista hoitoon, vähentää lääkityspoikkeamia ja lääkehaittoja ja sitä kautta myös turhia päivystyskäyntejä ja pitkiä sairaalahoitojaksoja. Samalla säästyy terveydenhuollon resursseja. Tällä kaikella saavutetaan jopa 150 miljoonan euron säästöt vuositasolla. Rationaalinen lääkehoito vähentää myös lääkejätteen määrää ja tukee lääkealan kestävää kehitystä.
Moniammatillisuus hyvällä polulla
Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi muistuttaa, että näiden tavoitteiden saavuttamisessa farmasian ammattilaisilla on merkittävä rooli. Tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä terveydenhuollon eri toimijoiden välillä.
– Moniammatillisessa yhteistyössä terveydenhuollon alalla on monella saralla menty jo kiitettävästi eteenpäin. Esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa farmasian ammattilaisten määrä on kasvanut ja rooli muuttunut lääkelogistiikasta yhä kliinisempään suuntaan, itsekin terveyskeskuksessa muun muassa lääkehoidon arviointeja tehnyt Pirttijärvi sanoo.
Hyviä esimerkkejä yhteistyöstä löytyy paljon, mutta työsarkaakin riittää vielä.
– Työnkuvissa ja farmasian ammattilaisten määrissä on isoja paikallisia eroja. Toisaalta esimerkiksi hoivayksiköissä farmasian ammattilaisten hyödyntäminen lääkehoidon ja lääkehuollon turvallisuuden kehittämisessä on vielä turhan vähäistä, Pirttijärvi muistuttaa.
Isoimpana haasteena on tietenkin, mistä saadaan palveluille maksaja. Lääkehoidon arviointien osalta Farmasialiitto peräänkuuluttaakin vaalitavoitteissaan palveluseteliä, joka takaisi arvioinnin kaikille yli 70-vuotiaille.
– Palvelusetelin maksaja olisi arvatenkin hyvinvointialue. Siellä pohditaan koko ajan, miten hillitä kustannuksia ja samalla parantaa lääkitysturvallisuutta. Monella alueella näitä palveluvaihtoehtoja on jo mietittykin, Pirttijärvi toteaa.
Apua resurssipulaan
Sen lisäksi, että farmasian ammattilaiset tuovat terveydenhuoltoon lääkealan erityisosaamista, he voivat myös keventää ylikuormittuneen ja pahasta työvoimapulasta kärsivän muun henkilökunnan työkuormaa. Tosin työvoimapula alkaa olla ongelma myös farmasian alalla.
– Meillä työn merkityksellisyys on keskeinen tekijä alalla pysymisen varmistamiseksi. Moni kokee kliiniset tehtävät mielekkäiksi ja kokevat pääsevänsä hyödyntämään niissä koulutustaan ja osaamistaan. Uskon, että vahvempi rooli osana terveydenhuollon tiimiä tuo alalle vain lisäkiinnostavuutta, Pirttijärvi uskoo.
Tiiviimpää yhteistyötä voitaisiin lisätä myös avoapteekkien ja muun terveydenhuollon välillä.
– Hyvinvointialueiden resurssit ovat niukat. Jokaiselle terveysasemalle ei riitä omaa farmaseuttia eikä jokaiseen kylään edes omaa terveysasemaa, mutta lähes jokaisessa Suomen kunnassa on oma apteekki. Avoapteekin ja muun terveydenhuollon yhteistyöllä esimerkiksi lääkehoidon arvioinnit pystyttäisiin hoitamaan tasaarvoisesti eri puolilla Suomea, Pirttijärvi sanoo.
Pienellä panostuksella isoja säästöjä
Apteekkiala on myös joutunut mittavien säästöjen kohteeksi. Esimerkiksi hoitajamitoituksen rahoitusta on paikattu lääkesäästöillä, jotka osuvat suoraan avoapteekkien resursseihin.
– Samalla kun farmaseuttisen työn velvollisuuksia kasvatetaan, resurssit osaavan henkilöstön pitämiseen pienenevät, Pirttijärvi huolehtii.
Hän toivookin, että nopeiden säästöratkaisujen sijasta lääkehoitoa tarkasteltaisiin pitkäjänteisesti.
– Jatkuvien leikkausten sijasta pienellä panostuksella voitaisiin isossa kuvassa saavuttaa isompia säästöjä, hän huomauttaa.
Farmasialiiton eduskuntavaalitavoitteet 2023
- Moniammatillinen yhteistyö vahvistamaan ihmislähtöisiä sosiaalija terveydenhuollon palveluja.
- Farmasian ammattilaisten osaaminen täysimääräisesti käyttöön lääkehaittojen ehkäisemiseksi.
- Lääkehoidon arvioinnin palveluseteli kaikille yli 70-vuotiaille.
- Riittävät resurssit farmasian ammattilaisten apteekeissa antamalle opastamiselle ja lääkeneuvonnalle.
