Turvamekanismit kuntoon

Kaksi Panadolia potilaalle. Helppo rutiinitehtävä ja tuttu lääke. Samalla kuitenkin puhelin soi, ajatus katkeaa ja puhelun jälkeen laitat potilaan lääkelasiin kaksi Panacodia.

– Joskus vain vahingossa lipsahtaa, toteaa alueellinen lääkitysturvallisuusvastaava ja osastofarmaseutti Kai Väätäinen HUS Apteekilta Kymenlaaksosta.

Vaikka lääkitysturvallisuudella tarkoitetaan lääkehoidon turvallista toteuttamista ja turvallista lääkehoitoprosessia, siinä on aina läsnä inhimillisen erehtymisen riski. Erilaisten turvamekanismien, kuten kaksoistarkistuksen, avulla virhe huomataan useimmiten ajoissa, eikä väärä lääke päädy potilaalle asti. Turvallinen lääkehoito edellyttää yhtenäisiä ja tarkkaan mietittyjä toimintatapoja. Lääkitysturvallisuusvastaava varmistaa, että laaditut ohjeistukset siirtyvät käytäntöön.

– Stepit ja suojaukset pitää olla kunnossa, Väätäinen painottaa.

Potilasturvallisuuden parhaaksi

Lääkitysturvallisuuden kehityskohteet ja suuret linjat tulevat HUSin lääkitysturvallisuuskoordinaattorilta, jonka kanssa tiiviissä yhteistyössä paikallinen lääkitysturvallisuusvastaava työskentelee.

Väätäinen aloitti puolipäiväisenä lääkitysturvallisuusvastaavana toukokuussa 2019 ja on ensimmäinen laatuaan Kymsoten alueella. Hän toimii lääkitysturvallisuuden ja lääkealan asiantuntijana Kymsoten työryhmissä, kuten lääkehoitotyöryhmässä, jossa on työstetty alueellista lääkehoitosuunnitelmaa.

– HUSilla on haluttu kehittää potilasturvallisuutta. Sitä kautta tarjoutui mahdollisuus tehdä tällaista työtä, Väätäinen kertoo.

Työpaikka itsessään oli Väätäiselle entuudestaan tuttu, sillä hän aloitti siellä osastofarmaseuttina vuonna 2011. Edelleenkin puolet työajasta kuluu päivystyksen osastofarmaseuttina ja toinen puoli lääkitysturvallisuusvastaavana.

Ohjeistukset yhdenmukaisiksi

Väätäisen mukaan on etu, että hän tuntee osastojen arjen, sillä hänen tehtävänään on jalkauttaa lääkitysturvallisuutta edistävät toimintatavat osastoille. Iso osa työstä onkin ohjeistusten laatimista, kouluttamista ja tiedottamista sekä sähköpostiin tulleisiin lääkehoitoon liittyviin kysymyksiin vastaamista.

– On tärkeää viedä asiat käytäntöön ja kouluttaa uusiin toimintatapoihin, etteivät ne jää vain puheen tasolle, Väätäinen sanoo.

Yhdenmukaiset ohjeistukset auttavat hoitohenkilökuntaa työskentelemään yksiköissä tasalaatuisesti, kun kaikki toimivat samojen sääntöjen mukaisesti.

– Yhtenäistimme vuodeosastojen käytäntöjä kuten lääkelasien värin ja infuusioletkujen huuhtelun antibioottien jälkeen koko Kymsoten alueella. Ennen se oli villi länsi, ja jokaisessa yksikössä oli omat käytännöt.

Kotilääkitys selvitettävä huolella

Yksi suurimmista lääkitysturvallisuuden haasteita liittyy Väätäisen mukaan kotilääkityksen selvittämiseen potilaan tullessa hoidettavaksi.

– Tuntuu välillä, että kotilääkityksen selvittäminen on huiskaisu vain, että mitäs lääkkeitä käytät, ja se on siinä. Olemmekin ottaneet käyttöön kotilääkityksen selvittämisen check-listan, jossa kysytään asioita paljon tarkemmin. Uskon, että virheet vähenevät, kun heti alussa selvitetään lääkitys kunnolla, Väätäinen sanoo.

Toinen haaste ovat tuotepuutteet, kun jotakin lääkettä ei ole sillä hetkellä saatavilla tai lääke on jäänyt kokonaan pois markkinoilta.

– Tällaisissa tapauksissa tiedotan asiasta ja kerron, mitä lääkettä on saatavilla aiemman tuotteen tilalle. Erityisen tärkeää tämä on kriittisten puutteiden kuten akuuttihoidon lääkkeiden kohdalla.

Auditointi tuo kehityskohdat esille

Väätäinen tekee lääkitysturvallisuutta edistäviä käyntejä Kymsoten alueen toimipisteisiin. Kaikkein kattavin niistä on lääkitysturvallisuusauditointi, jossa tarkastellaan koko yksikön lääkehoidon prosessia eli mitä yksikössä tehdään ja miten prosessi toimii.

Ensiksi lääkitysturvalisuusvastaava tekee dokumenttiauditoinnin eli käy lomakkeen avulla läpi yksikön lääkehoitosuunnitelman. Hän tarkastelee muun muassa sitä, miten potilasturvallisuutta edistävät asiat on kirjattu, miten hait-tatapahtumailmoitukset käsitellään, millaisia riskilääkkeitä on käytössä, miten lääkkeitä säilytetään ja miten eri ammattiryhmät osallistuvat lääkehoitoon.

Dokumenttiauditoinnin jälkeen on vuorossa moniammatillinen keskustelu ja havannointikierros, joiden aikana käydään läpi lomakkeen tiedot ja katsotaan, löytyykö siitä ristiriitaisuuksia käytännön ja lääkehoitosuunnitelmaan kirjatun tiedon välillä.

– Auditointi tulisi tehdä 1–3 vuoden välein, mutta korona on rajoittanut niiden tekemistä. Olen tehnyt noin 15 auditointia 1,5 vuoden aikana, Väätäinen kertoo.

Auditointien lisäksi Väätäinen osallistuu yksiköissä potilasturvallisuuskävelyihin sekä tekee lakisääteisiä osastokäyntejä.

– En etsi virheitä suurennuslasin kanssa, vaan kiinnitän huomiota myös toimiviin käytäntöihin. Tämä on teillä hyvin, jatkakaa tätä. Hyvistä käytännöistä voi aina oppia, ja niitä voidaan viedä muihin yksiköihin.

Ohjeistukset otettu osaksi arkea

Lääkitysturvallisuusvastaavan pesti on vielä niin tuore Kymsoten alueella, että työn tuloksia ei ole toistaiseksi mitattu. Väätäinen on kuitenkin huomannut auditointien ja osastokäyntien aikana, että hänen tekemänsä ohjeistukset on luettu huolella ja niitä on noudatettu.

Vähitellen Väätäisen on tarkoitus siirtyä täysipäiväiseksi lääkitysturvallisuusvastaavaksi.

– Haluaisin tehdä enemmän koulutusta sekä haittatapahtumien analysointia ja seuraamista, mutta puolipäiväisenä niihin ei ole ollut tarpeeksi aikaa, Väätäinen sanoo.

Katso video lääkitysturvallisuusvastaavan päivästä: