Älylääkekaappi parantaa potilasturvallisuutta

Älylääkekaapit ovat osa lääkehuollon automaatiota ja tietojärjestelmien integraatiota, mitkä ovat edellytyksenä katkeamattoman lääkehoidon toteutumiselle. Suurin osa kaappeja käyttäneistä sairaanhoitajista pitää älykaappien käyttöön siirtymistä onnistuneena.

Yli kaksi kolmasosaa älylääkekaappeja käyttävistä sairaanhoitajista kokee kaappien parantavan potilasturvallisuutta. Joka kymmenes vastaaja palaisi kuitenkin mieluummin perinteisiin lääkekaappeihin. Syynä ovat muun muassa älylääkekaappien häiriöt ja tekniset ongelmat, joita enemmistö sairaanhoitajista oli kokenut kuukausittain tai harvemmin.

Tiedot käyvät ilmi proviisori Riikka Metsämuurosen väitöskirjasta Lääkehuollon automaatio yliopistollisessa sairaalassa: Tutkimus henkilökunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta, joka perustuu 147 Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevän sairaanhoitajan kyselyyn antamiin vastauksiin. He olivat ehtineet käyttää älylääkekaappeja keväästä 2015 alkaen.

Metsämuuronen tutki myös sairaanhoitajien ajankäyttöä ja työnkuvaa havainnointimenetelmällä vuosi ennen älylääkekaappien käyttöönottoa ja vuosi käyttöönoton jälkeen. Lisäksi hän analysoi 394 lääkehoitoon liittyvää HaiPro-vaaratapahtumailmoitusta.

Onnistunut uudistus

Sairaanhoitajat pitivät yleisesti älylääkekaappien käyttöönottoa onnistuneena uudistuksena. Kaapit koettiin myös helppokäyttöisiksi.

– Jotta älylääkekaapeilla voidaan saavuttaa niillä tavoiteltavat hyödyt, tulee henkilöstö ottaa mukaan muutosprosessiin, kuunnella heidän mielipiteitään ja pyrkiä löytämään keinoja mahdollisten älylääkekaappien käyttöön liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, Metsämuuronen sanoo.

Älylääkekaapeilla ei ollut vaikutusta potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista tehtyjen ilmoitusten määrään, joka oli linjassa edeltävän kymmenen vuoden kehityksen kanssa. Kaappeihin liittyvät ilmoitukset olivat harvinaisia, ja ne liittyivät yleensä teknisiin ongelmiin.

Kaapit laajemmin käyttöön

Älylääkekaapit ovat osa lääkehuollon automaatiota, jossa manuaalisia prosesseja korvataan uusilla prosesseilla laitteiden, robotiikan ja tietojärjestelmien avulla. Tämä edellyttää huolellista suunnittelua sekä hyötyjen ja riskien arviointia.

– Älylääkekaapit ovat tärkeä osa katkeamatonta lääkehoitoketjua (closed loop). Se on mahdollista saavuttaa, kun automaatiosovellusten ja tietojärjestelmien integraatiot on viety niin pitkälle, että järjestelmät keskustelevat keskenään. Tällöin potilas- ja lääkitystieto dokumentoituu ja siirtyy reaaliaikaisesti ja katkeamattomasti osastojen, apteekin ja tietojärjestelmien välillä. Suomessa katkeamatonta lääkehoitoketjua ei ole vielä saavutettu, mutta sen eteen tehdään kovasti töitä, Metsämuuronen sanoo.

Joulukuussa 2017 seitsemän sairaalaa Suomessa oli ottanut älylääkekaapit käyttöönsä. Käyttöönoton jälkeen on tärkeää tutkia automaation vaikutuksia, jotta lääkehuollon tehokkuuden ja turvallisuuden kehittämistä voidaan jatkaa edelleen.

Robotti vähentää riskejä

Älylääkekaappien lisäksi Metsämuuronen tutki antibioottiruiskuja valmistavan antibioottirobotin vaikutusta työperäisiin oireisiin, joita osastofarmaseutit ja sairaanhoitajat saavat valmistellessaan antibiootteja käyttökuntoon.

Aiemmin iho- ja hengitysoireista kärsineistä työntekijöistä puolet koki oireiden vähentyneen antibioottirobotin myötä. Vastaavasti yksikään vastaaja ei ollut kokenut oireiden lisääntyneen. Lisäksi robotin koettiin vähentäneen antibioottien valmisteluun käytettyä aikaa.

Työperäisten oireiden yleisyyttä antibioottien käyttökuntoon saattamisen yhteydessä tutkittiin osastofarmaseuteille ja sairaanhoitajille tehdyillä kyselyillä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Kyselyn ensimmäinen vaihe toteutettiin ennen antibioottirobotin käyttöönottoa ja toinen vaihe kaksi vuotta robotin käyttöönoton jälkeen.

Älylääkekaapin hyödyt

› Vähentää riskiä ottaa kaapista väärä lääke, kun lääkkeen oton yhteydessä lääkevalmisteen viivakoodi luetaan viivakoodinlukijalla.

› Turvaa, että tarvittavia lääkkeitä on riittävästi osastolla. Järjestelmä ilmoittaa, kun lääke on loppumassa ja tekee automaattisen tilausehdotuksen.

› Helpottaa lääkkeen löytymistä, sillä järjestelmästä näkee, missä lääkettä on saatavilla, jos sitä ei ole kyseisessä älylääkekaapissa.

› Sujuvoittaa lääkehoitoa, kun älylääkekaapit sijoitetaan potilashuoneisiin ja leikkaussaleihin, jolloin tarvittavat lääkkeet ovat lähellä.

› Varmistaa, etteivät ulkopuoliset henkilöt pääse ottamaan lääkkeitä kaapista.

› Vapauttaa sairaanhoitajien aikaa potilastyöhön lääketyöntekijöiden huolehtiessa älylääkekaappien täytöstä ja lääkkeiden tilaamisesta.

 

Riikka Metsämuuronen suoritti farmaseutin tutkinnon vuonna 2013 ja proviisorin tutkinnon vuonna 2015 Itä-Suomen yliopistossa. Hänen väitöskirjansa Lääkehuollon automaatio yliopistollisessa sairaalassa: Tutkimus henkilökunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta (Automation of the Medicine Supply Process in a Tertiary Care Hospital, A Survey from the Perspective of Personnel and Patient Safety) tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 27. syyskuuta.

Onko henkistä työnkuormitusta ja jaksamista huomioitu työpaikallasi?