Apteekkijärjestelmä käyttäjän silmin

Teknologian kehitys käyttäjälähtöisesti tekee vasta tuloaan apteekkialalle. Erikoisproviisori Elina Lankisen tutkimushanke avasi apteekkien ja teknologiatoimittajien yhteistyön.

Toimimattoman tai vaikeakäyttöisen teknologian käyttö lisää kustannuksia, huonontaa työmotivaatiota ja altistaa apteekissa esimerkiksi lääkitysturvallisuusriskeille. Siksi on hämmästyttävää, että erikoisproviisori Elina Lankisen opinnäytetyö Helsingin yliopistolle oli ensimmäinen, jossa apteekkiteknologian käyttäjäkokemusta tieteellisesti tutkittiin. Tutkija on asiasta itsekin yllättynyt.

– Tuntuu tosiaan oudolta, ettei tämän tyyppistä tutkimusta ole ennen ollut. Yleensäkin teknologiaa on lähdetty suunnittelemaan käyttäjälähtöisesti vasta viime aikoina. Asiakas voidaan ottaa suunnitteluun mukaan jo ennen kuin tuote on valmis. Raakileita testaamalla voidaan karsia huonot vaihtoehdot kokonaan pois, Lankinen sanoo.

Erikoistumisopintojensa aikana hän halusi selvittää, mitkä asiat tulevaisuudessa vaikuttavat eniten siihen, miten apteekit pystyvät luomaan hyviä asiakaskokemuksia.

– Mitä enemmän tulevaisuuteen tutustuin, sitä isompaan rooliin nousi teknologia. Apteekkijärjestelmä on jo nyt tärkein työkalu apteekeissa. Käytännönläheisenä ihmisenä kiinnostuin teknologian käyttäjäkokemuksesta ja käytettävyydestä. Mitä paremmin opimme hyödyntämään teknologiaa, sitä paremmin se hyödyttää tekemistämme.

Käyttäjätieto osaksi tuotekehitystä

Lankisen projektityön tavoitteina oli lisätä sekä lääkitysturvallisuutta, apteekkilaisten ymmärrystä teknologian merkityksestä että apteekkijärjestelmätoimittajan käyttäjäymmärrystä.

– Haluaisin alan ihmisten ymmärtävän, että teknologia tulee olemaan isossa roolissa, ja voimme itse vaikuttaa sen kehittämiseen.

Varsinainen tutkimus koski Maxx-apteekkijärjestelmän reseptinkäsittelyn käyttöliittymää, jota Receptum oli uudistamassa.

– Heillä on pidempi asiakaslähtöinen ajattelu taustalla. He ovat jo pitkään ennen tätä tutkimusta keränneet käyttäjäpalautetta ja kehittäneet järjestelmää sen perusteella. Nyt Receptum halusi ottaa käyttäjät huomioon entistä laajemmin jo ennen uuden käyttöliittymän lanseeraamista markkinoille, Lankinen kertoo.

Käyttöliittymää päästiin testaamaan todellisilla käyttäjillä Farmasian päivillä marraskuussa 2019. Apteekkijärjestelmän omalla messuosastolla 145 farmasian ammattilaista hyödynsi mahdollisuuden ja osallistui tutkimukseen. Maxx on Suomessa yleisin apteekkijärjestelmä, ja osallistujiksi tavoiteltiin nimenomaan sen käyttäjiä. Testauksen jälkeen tutkimukseen osallistuneet saivat antaa palautetta sähköisen kyselyn kautta. Suurin osa antoi myös tuotekehityksessä tärkeäksi koettua avointa palautetta.

Lankisen mukaan saadut huomiot liittyivät juuri käyttöliittymään ja sen käytettävyyteen, joista palautetta haluttiinkin. Myös kehitysehdotuksia kirjattiin. Testattu reseptinkäsittelyosan käyttöliittymä on parhaillaan lanseerausvaiheessa apteekkeihin.

– Se tapahtuu osissa, eli kaikkea uutta ei rysäytetä käyttäjille kerralla opeteltavaksi. Palautetta kerätään vielä lanseerausvaiheessakin, Lankinen tietää.

Tulevaisuuden tutkimussuuntaus

Samaan tapaan kuin terveydenhuollossa on alettu tutkia potilastietojärjestelmien käytettävyyttä ja lisätä käytettävyysvaatimuksia terveydenhuollon tarjouspyyntöihin, Lankinen uskoo tapahtuvan myös apteekkiteknologian kehittämisessä.

– Olen varma, että myös apteekkiteknologian käytettävyys tulee olemaan yksi tulevaisuuden tutkimussuuntauksista. Tällä hetkellä apteekeissa ei ole määriteltynä esimerkiksi käytettävyyskriteereitä eri teknologioille, hän toteaa.

Lankinen sanoo olevansa kiinnostunut apteekkiteknologian käytettävyydestä edelleen, vaikka kokopäivätyö Kaukaan sivuapteekin hoitajana Lappeenrannassa ei tällä hetkellä mahdollistakaan tutkimusta.

– Olisi mielenkiintoista tietää, miten eri apteekkijärjestelmien käyttäjien kokemukset mahdollisesti eroavat toisistaan. Tutkimusta voisi laajentaa koskemaan myös muuta apteekeissa käytössä olevaa teknologiaa.

Palautteella on vaikutusta

Teknologia on jo nyt apteekkien arkea. Sähköiset reseptit, interaktioseurannat, annosjakelu, robotiikka ja lääkkeiden verkkokauppa ovat osa digitalisoituvaa terveydenhuoltoa.

– Kun teknologioiden rooli ja merkitys apteekeissa kasvaa, kasvaa tarve teknologisten työvälineiden helppokäyttöisyydelle, Lankinen sanoo.

Konkreettisiin tutkimushankkeisiin osallistumisen ohella farmasian ammattilaiset voivat hänen mukaansa vaikuttaa alan työkaluihin antamalla palautetta järjestelmätoimittajille.

– Toimittajat kyllä ottavat palautteesta onkeensa. Täytyisi muistaa antaa myös hyvää palautetta, jos jokin toimii erityisen hyvin.

Käytännön kokemus tukee tutkimustyötä

Elina Lankinen on ollut apteekissa teknisenä työntekijänä jo ennen 2000-luvun alkua. Farmaseutiksi hän valmistui 2004, proviisoriksi 2008 ja erikoisproviisoriksi viime vuonna. Lankisen mielestä oma kokemus apteekin arjesta auttoi tutkimuksen tekemisessä.

– On siitä hyötyä. Kun itse käyttää näitä työkaluja päivittäin, ymmärtää, missä kohtaa asiakasta voisi palvella paremmin.

Lankinen ylläpitää myös lääke- ja apteekkitietoa välittävää ainiin.fi sivustoa ja työstää apteekeille tekoälyä ja tulevaisuuden teknologioita käsittelevää opasta.

Onko korona lisännyt työsi kuormittavuutta?