Antibioottiresistenssi globaalina ongelmana päätyi YK:n yleiskokouksen asialistalle vuonna 2016. Suomen sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen toimintaohjelman vuosille 2017–2021. Sen yhtenä toimenpiteenä on mikrobilääkkeiden kulutuksen ja käytön seuranta.
Itä-Suomen yliopiston ja Kelan tutkimus lasten bakteerilääkkeiden käytöstä vuosina 2008–2016 osoittaa, että bakteerilääkkeiden käyttö on vähentynyt jo ennen kansallisen toimintaohjelman käynnistymistä. Oikea kehityssuunta on siis jo olemassa.
Reseptien määrä lähes puolittunut
Alle 18-vuotiaiden bakteerilääkkeiden käyttö väheni kolmanneksella tutkimusjakson aikana.
– Arvio perustuu apteekeissa tehtyihin korvattavien bakteerilääkkeiden ostoihin. Emme voi tietää, onko lääkettä lopulta käytetty. Lisäksi osa 0–18-vuotiaista on käyttänyt ei-korvattavaa bakteerilääkettä, joka ei näy Kelan tilastoissa. Voidaan kuitenkin arvioida, että kokonaisuudessaan bakteerilääkkeiden käyttö on vähentynyt tutkimusjakson aikana 36 prosentista alle 30 prosenttiin, tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen Kelasta tarkentaa.
Lukumääräisesti reseptilääkkeitä määrättiin 660 lapselle tuhannesta vuonna 2008, kun vastaava luku vuonna 2016 oli enää 374. Selkeästi käytetyin lääkeaine oli amoksisilliini. Korvattavuuden piiristä pudonneiden kefaleksiinin ja trimetopriimi-sulfadiatsiinin käyttö on vähentynyt eniten. Tosin Fimean tukkumyynnin kulutuslukujen perusteella voidaan arvioida, että korvausjärjestelmästä poistuneiden kefaleksiinia sisältävien oraaliliuosvalmisteiden käyttö on jatkunut edelleen.
Vauvaikäiset käyttävät eniten
Runsainta lääkkeiden käyttö on ollut 0–2-vuotiailla lapsilla. Bakteerilääkkeiden käyttö väheni selkeästi kuuden ikävuoden jälkeen.
Erot ovat kuitenkin kaventuneet, sillä käyttö on vähentynyt voimakkaimmin suurimmissa käyttäjäikäryhmissä. 0–6-vuotiailla lapsilla bakteerilääkkeiden käyttö on vähentynyt puoleen vuosien 2008 ja 2016 välillä. 7–11-vuotiailla käyttö on vähentynyt runsaalla kolmanneksella ja 12–17-vuotiailla enää noin neljänneksellä.
Käytön vähenemiseen useita syitä
Bakteerilääkkeiden käytön vähenemiseen on useita syitä. Resistenssiongelman saama huomio lääketieteen piirissä ja yleisesti mediassa on saattanut vaikuttaa asenteisiin.
– Pneumokokki- ja influenssarokotteet ovat vähentäneet muun muassa pienten lasten korvatulehduksia, Saastamoinen sanoo.
Vuosina 1998–2003 käynnissä ollut Mikrobilääkehoidon strategiat -ohjelma (MIKSTRA) tuotti 12 uutta tai päivitettyä hoitosuositusta, jotka ovat vaikuttaneet bakteerilääkkeiden määräämisalttiuteen.
MIKSTRA keräsi maanlaajuisesti ja pitkäjänteisesti tietoa avohoidon infektioiden diagnostiikasta ja hoidosta sekä juurrutti koulutushankkeen avulla uusia hoitosuosituksia käytäntöön. 15–19-vuotiailla bakteerilääkkeiden käytön vähenemisen yksi merkittävä tekijä voi olla klamydiatartuntojen väheneminen.
Kokonaiskustannukset vähentyneet
Useimmilla valmisteilla reseptikohtaiset kustannukset ovat lievästi kasvaneet, mikä johtuu ainakin osittain viitehintojen noususta. Kokonaiskustannukset ovat kuitenkin pienentyneet. Korvattavien bakteerilääkkeiden kokonaiskustannus pieneni 10,9 miljoonasta eurosta 7,3 miljoonaan euroon. Kefaleksiinin oraaliliuosten korvattavuus poistui vuonna 2015 ja trimetopriimi-sulfavalmisteiden 2013. Korvattavuuden poistuminen lisäsi lapsiperheiden lääkekustannuksia.
52 prosentilla lapsiperheistä on yksityinen sairausvakuutus, joka kattaa myös lääkekustannusten omavastuut.
