Miksi potilaan pitää kaatua, jotta hänen lääkityksensä tulisi arvioiduksi? Tämä työkaverin kysymys herätti Kati Auvisen tutkimaan moniammatillisen lääkehoidon hyötyjä.
Lääkkeisiin liittyy paljon yhteis- ja haittavaikutuksia, jotka ovat yleisiä erityisesti niillä potilailla, jotka joutuvat käyttämään monia eri lääkkeitä. Monilääkitys ja iäkkäille sopimattomien lääkkeiden käyttö lisää vakavien haittatapahtumien riskiä, heikentää toimintakykyä sekä lisää sairaalahoidon tarvetta. Myös kuolleisuuden on todettu lisääntyvän.
Auvisen Itä-Suomen yliopistoon tekemän väitöstutkimuksen mukaan lääkehoidon moniammatillinen arviointi sekä vähentää lääkkeiden haittavaikutuksia että estää toimintakyvyn heikkenemistä. Vaikutusta lääkehaittoihin on tutkittu aiemminkin, mutta nyt myös vaikutus toimintakykyyn on tieteellisesti todistettu.
Tutkimukseen kuuluneet potilaat olivat kotihoidon asiakkaita. Lääkehoitoa suunnitelleeseen moniammatilliseen tiimiin kuuluivat kotihoidon lääkäri, kotihoidon hoitaja ja farmasian ammattilainen.
− Meidän potilaamme olivat kotihoidon puolella, mutta tuloksia voidaan melko luotettavasti yleistää koskemaan myös muita monisairaita potilaita, sanoo väitellyt lääketieteen lisensiaatti Auvinen.
Tutkimustuloksia käytännön työllä
Tutkimusaihe alkoi muotoutua, kun Auvinen aloitti työt Sulkavan terveyskeskuksessa vuonna 2013. Hän meni mukaan kotihoidon yksikköön ja sai sen potilaat vastuulleen. Samoihin aikoihin Sosterin (Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä) sairaala-apteekki käynnisteli kliinistä farmasiaa, ja sitä kautta avautui mahdollisuus liittyä Fimean moniammatilliseen verkostoon ikäihmisten lääkehoitojen optimoimiseksi. Kehittämiskohteeksi valikoitui Sulkavan kotihoito.
− Aloimme käydä lääkelistoja läpi potilas kerrallaan yhdessä kotisairaanhoidon hoitajan ja proviisorin kanssa. Meillä oli työnantajan lupa ja Fimean verkosto, mutta ei rahoitusta tai muita resursseja.
Lääkitysarviointikokeilu tuotti positiivisia tuloksia, ja Fimean verkostokin kiinnostui niistä. Auvisen väitöstutkimus liittyykin Fimean vastaamaan Lääkehoidon Moniammatillinen Arviointi (ILMA) -tutkimukseen, joka toteutettiin vuosina 2015–2016 viidellä eri paikkakunnalla.
Mahdollisuus asua pidempään kotona
Auvisen tutkimuksessa seurattiin puolen vuoden ajan 512 kotihoidon potilasta, joilla oli merkittävä sairauskuorma ja rajoittunut toimintakyky. Suurin osa potilaista käytti ainakin kymmentä eri lääkettä. Ero moniammatilliseen lääkitysarviointiin osallistuneilla oli tavanomaista hoitoa saaneisiin potilaisiin verrattuna merkittävä: munuaisten vajaatoimintaan liittyvien lääkehaittojen, kliinisesti merkittävien yhteisvaikutusten ja muiden merkittävien lääkehaittojen riski pieneni huomattavasti.
Ennen tutkimusta potilaiden tavallisimmat haittariskit olivat verenvuoto ja ummetus. Koska varsinkin verenvuoto johtaa tyypillisesti sairaalahoitoon, voidaan lääkityksen moniammatillisen suunnittelun arvioida pienentävän myös sairaalahoidon tarvetta.
Potilaiden toimintakykyä seurattiin tutkimuksessa TUG-testillä, joka mittaa liikkumista ja tasapainoa. Lääkehoidon arviointiin osallistuneiden potilaiden tulos parani keskimäärin sekunnin, kun tavanomaisen hoidon ryhmään kuuluneiden tulos huononi 2,4 sekuntia.
− Lääkehoidon optimoinnilla on tietenkin välittömiä vaikutuksia yksilön hyvinvointiin. Laajassa mittakaavassa kyseessä on erittäin merkittävä asia, kun otetaan huomioon ikääntyvä väestö, kasvavat kustannukset ja terveydenhoidon haasteet. Sillä on isoja vaikutuksia, jos iäkkäät potilaat pärjäävät kotona edes jonkin verran pidempään, Auvinen sanoo.
Farmasian ammattilainen osaksi tiimiä
Moniammatillinen lääkehoidon arviointi jatkuu Auvisen arjessa. Tällä hetkellä hän työskentelee Sosterin sisätautien osastoylilääkärinä ja osana moniammatillista tiimiä.
Samanlaista toimintatapaa noudatetaan muissakin paikoissa, mutta Auvisen mielestä sen pitäisi olla rutiinia laajemminkin. Moniammatillinen arviointi pitäisi tehdä aina, kun potilaan vointi muuttuu tai uusia lääkkeitä otetaan käyttöön.
− Uskon tähän, koska olen nähnyt tämän toimivan. Lääkärin näkökulmasta työtapa on tehokas. Sen voi upottaa rutiiniin, ja niin pitäisikin tehdä, hän sanoo.
Lähtökohdat ovat parhaat silloin, kun farmasian ammattilainen on osa vakituista tiimiä. Tällöin kommunikointi on helpompaa ja vähemmän työlästä, kun kaikkea ei tarvitse saada kuntoon yhdeltä istumalta, vaan muutoksia on helpompi tehdä.
− Joskus tämä vie aikaa, mutta kannattaa silti. Tämä on tehokkain keino etenkin monisairaan potilaan lääkityksen hallintaan.
